Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Fieschi ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1057
Fieschi
Fiesole
ior>8
Giaiinettino. Yritystä, joka samalla oli
tähdätty keisari Kaarle V:tä vastaan, kannattivat
Hanska ja paavi. F:n onnistui tammik. 1547
saattaa valtaansa Genovan laivasto, satama ja
muut tärkeimmät paikat, Giannettino Doria
surmattiin ja Andrea pakeni, mutta yritys raukesi
>cn kautta, että F. tapaturmaisesti suistui
satamassa laudalta mereen ja hukkui, jolloin Andrea
Doria uudestaan pääsi valtaan. Schiller 011
käsitellyt tätä aihetta murhenäytelmässään Fiesco.
[Staffetti, „La congiura del F."] G. R.
Fieschi [-c’ski], Giuseppe (1790-1836), it.
attentaattori, palveli Ranskan armeiassa, joutui
1 s 1 i» oikeuden kanssa tekemisiin ja tuomittiin
varkaudesta. Asettui Pariisiin, missä hän sai
epärehellisyyden tähden erou poliisintoimesta.
F. päätti nyt murhata kuningas Ludvik Filipin
ja ampui tätä kuularuiskulla eräästä talosta
Boulevard du Templen varrella hänen
ratsastaessaan ohi (28 p. heiuäk. 1835). Kuningas
haavoittui vain lievästi, hänen seurueestaan kuoli
tai haavoittui yhteensä 42 henkeä. F. vangittiin
heti ja mestattiin parine apulaisineen. G. R.
Fiesco [-e’-] ks. Fieschi.
Fiesole [-&’-] (vanhan ajan F a e s u 1 æ), kaup.
Italiassa, 7 km pohj. Firenzestä, 2,712 as. (1901).
Piispanistuin. Muistoina muinaisilta ajoilta
basilikan muotoinen katedraali (perust. 1028)
sekä n. k. Palazzo pretorio. — Lähellä F:a ou
luostari San Domenico da F., jossa jonkun aikaa
munkkina asusti kuuluisa maalari Fra Giovanni
da Fiesole. E. E. E.
Fiesole [-&-]. Fra Giovanni da, tunnettu
nimellä Fra Angelico 1. B e a t o Angelico
(1387-1455), it. maalari, synt. Viccliiossa
Toscanassa. k. Roomassa. Entisen nimensä Guido
di Pietro da M u g e 1 1 o hän tultuaan 1408
Fiesolen dominikaaniluostarin munkiksi vaihtoi
nimeen Fra Giovanni da F.
Jälkimaailma on häntä ylistänyt liikanimeltä
Angelico (enkelillinen), ja katolinen kirkko julisti
Itänet »autuaaksi", il h e a t o. — Toimi usealla
eri seudulla Keski-Italiassa. Lähti Fiesolesta
1409 Oortonaan; oli taas Fiesolessa 1418-36. Kun
Cosimo ja Lorenzo de’Medici 1436 luovuttivat
dominikaaneille Firenzen Sau Marcon luostarin,
joka kaikin tavoin uudistettiin ja varustettiin
lisärakennuksilla, siirtyi F. sam. v. tähän
luostariin ja valmisti siihen, samoinkuin myös useaan
Fiesulc. ote freskosta ..Enkelien tanssi".
:!4. H. Paineltu ■’*’/-10.
Firenzen kirkkoon, lukuisasti maalauksia. Jo
kuuluisaksi tulleen maalarin paavi 1445 kutsui
Roomaan koristamaan freskoilla Vatikaania.
Kesällä 1447 F. oli maalaamassa Orvieton
tuomiokirkon erääseen sivukappeliin freskoja, joita
ei kumminkaan suorittanut loppuun, vaan lähti
takaisin Roomaan jatkaakseen maalauksiaan
Vatikaanissa paavi Nikolaus V:n kappelissa
(»Cappella Niccolina" eli „C. Laurentiana").
V. 1452 F. on Fiesolessa vanhan luostarinsa
prio-ritia, mutta 68-vuotiaana hän kuolee Roomassa,
jonka ,.S:ta Maria sopra Minerva" kirkossa 011
hänen hautansa. — F. on taiteen historian
suurmestareita. jonka teoksissa keskiajan
uskonnollisuus on saanut kauneimman ilmaisunsa. Hän
on verraton kuvatessaan paratiisin iloja ja
taivaan autuutta, ekstaattisen tunteen suloutta ja
lapsellista vilpittömyyttä. Hänen jalopiirteisissä
henkilöissään on sisällistä, ilmehikästä elämää,
hänen runollisissa ryhmäkuvissaan on rytmillistä
liikuntoa, ja ruusunpunainen, taivaansini ja
kulta ovat hänen mielivärejään. F:n varsinaista
opettajaa ei tunneta, mutta luultavasti hän onkin
ominpäin kirjankuvittajana kehittynyt
taidemaalariksi, saaden aiheenvalinnassa, käsittelyssä
ja tekotavassa vaikutusta Giotton, Orcagnan ja
Sienan koulun taiteesta. Hän ei kuulu taiteen
uudistajiin, vaan kehittää huippuunsa
keskiaikaisen, gotiikkaan perustuvan romantiikan.
Mystillisestä, ylimaallisesta suunnastaan
huolimatta hän on taiteessaan terve ja selvätäjuinen,
vie edeltäjistään voiton perspektiivissä ja
sommittelussa ja koettaa tavallaan pysytellä
Masac-ciosta alkunsa saaneiden, varhaisrenesanssin
realistisempien taiderientojen tasalla. F:n
pääteoksia ovat »Maarian kruunaus" soittaville
enkeleilleen (Firenzen Uffizi-galleriassa). »Viimeinen
tuomio", sisältäen enkelien ja autuaitten tanssin
(Firenzen akatemiassa), »Maarian ilmestys"
(Madridissa), »Liinakauppiaiden madonna"(1433,
17ITizi-gall.), freskomaalaukset San Marcon
luostarissa vv:lta 1436-45 (m. m. iso
»Ristiinnaulitseminen", jossa pyhimysten eri surun- ja
tuskan-ilmeet ovat mainiosti kuvatut), Orvieton
tuomiokirkon freskot (1447, »Kristus maailman
tuomarina" ja »Profeettain kuoro") ja Italian taiteen
merkkiteosten joukkoon kuuluvat, Vatikaanissa
olevat suurenmoiset freskot P. Stefanuksen ja
P. Laurentiuksen elämästä (1447-50). [Förster.
,/Leben u. Werke des Fra Giov. da F." (1859),
Lev, ..Fiesole" (1886), S. Beissel, »Fra Giov. da
F." (1905), Supino, ..Beato Angelico" (1898),
M. Wingenroth, »Angelico da F." (1906).]
E. R-r.
Fiesole [-C-], M i n o d a, oik. M i n o d i G i
o-vanni da F. (1431-84), it. kuvanveistäjä.
Kuuluu Firenzen marmorikuvanveistäjien
kouluun. Deriderio da Settignanon oppilas.
Työskenteli n. v:sta 1454 Roomassa. Harvinaisen
kätevä ja tuottelias. Osoittaa enemmän
tarkkuutta kuin nerokasta luonteenkuvausta.
Käsi-työmäisyys pistää usein silmään hänen
teoksissaan. johtuen kenties siitä että hän varsinkin
loppuiällään käytti muiden apua valmistaessaan
veistoksiaan. Ainoastaan silloin hän on
kaavamaisuudesta vapaa, kun hän on työskennellyt
suoraan luonnon mukaan kuten esim. oivallisissa
muotokuvissaan (m. m. Piero ja Giuliano de’
Medici Firenzen kansallismuseossa, ja NiecolA
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
