- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
1055-1056

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ficoroni ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1055

Fieandt

:—Fieschi

1056

edelleen kehittyneet yhtä rintaa i h m i s s y ö
n-n i n kanssa, mikä tapa kristinuskon maahan
tultua (1835) on häviämääu päin. — Saariston
pääkaupunki ja tärkein kauppapaikka on Suva Viti
Levulla. Vientitavaroista (1904) ovat
tärkeimmät sokeri 11,75 milj. mk. kopra 2,is milj. mk ja
hedelmät O.55 milj. mk. Koko vienti (s. v.) 14,75
ja tuonti 11 milj. mk. Saariston näki Tasman
1643, 1773 Cook „löysi" sen uudestaan; 1874
Englanti sen anasti. Nykyään se Rotumah-saaren
kera muodostaa englantilaisen kuvernöörin
johtaman siirtomaan. E. E. K.

Fieandt [ficCnt], 1. Juhana Henrik
von F. (1683-1741), soturi, oli syntynyt
Viron-maalla, rupesi 1700 ratsumieheksi Tiesenhausenin
ratsuväkirykmenttiin ja otti seur. vuosina osaa
sotaan Itämeren-maakunnissa ja Inkerinmaalla,
hävitti 1711 kahdesti erään venäläisten Muolaan
rakentaman linnoituksen, otti 1713-14 osaa
Pälkäneen ja Napuen taisteluihin, joutui jälkimäisessä
vangiksi ja vietiin Moskovaan, josta hänen
kuitenkin onnistui paeta. V:n lopussa 1715 hänet
määrättiin komentajaksi Kajaanin linnaan, joka
oli ainoa vielä valloittamatta oleva linnoitus
Suomessa. Tammik. 1716 kasakkakenraali Tsekin
ryhtyi linnaa piirittämään 3,000 miehen
suuruisella sotavoimalla, joita vastaan F. voi asettaa
ainoastaan 50 sotavanhusta. Siitä huolimatta
hän kuukauden päivät teki urhoollista
vastarintaa, ja aikoi lopuksi räjäyttää linnan väkineen
ilmaan, mutta suostui ympäristönsä pyynnöstä
antaumukseen 24 p. helmik. Vastoin sopimusta
vietiin antauneet vankeina Venäjälle, josta
kuitenkin F. nytkin vaimonsa ja vankeudessa
syntyneen tyttärensä kanssa karkasi. Nimitettynä
majuriksi Savon rykmenttiin hän vielä otti osaa
sotaan Norjassa ja venäläisiä vastaan
Länsipohjassa. Pikku vihan alkaessa vanha karoliini
rykmentteineen taas riensi sotaan ja kaatui
kunnian kentällä Lappeenrannan taistelussa 23 p.
elok. 1741. [P. E. Svinhufvud, „Majuri Juhana
Henrik Fieandtin elämäkerta" (1881).]

2. Otto Kaarle von F. (1758-1825),
soturi, tuli 1772 kersantiksi Savon rykmenttiin,
siirrettiin 1791 kapteenina Hämeen rykmenttiin,
tuli majuriksi 1792, everstiluutnantiksi 1794 ja
otti eron 1805. F. oli tunnettu taitavana
sota-karttojen tekijänä ja piirustajana ja nimitettiin
1S12 Haapaniemen kadettikoulun topografisen
osaston päälliköksi. Kuoli Kyyhkylässä Mikkelin
pitäjässä.

3. Otto Henrik von F. (1762-1823),
soturi, F. l:n pojanpoika, syntynyt Ristiinassa,
kirjoitettiin jo 1769 sotaväen luetteloihin, joutui
1788 vänrikkinä osalliseksi Anjalan liittoon ja
lähetettiin viemään pääjoukossa sepitetty n. s.
avertissenientti Savon prikaatiin. F., joka sillä
välin oli osoitetusta kunnosta nimitetty
kapteeniksi Hämeen rykmenttiin, tuomittiin 1790
ammuttavaksi, mutta armahdettiin. Sodan
puhjetessa 1808 F. oli majurina ja tuli oman vähäisen
osastonsa johtajaksi. Perhossa hän kesäkuun
alussa valloitti venäläisen makasiinin, taisteli
heinäkuun ensi päivinä Lintulahdella Vlastovia
vastaan, pakotettiin urhoollisen vastarinnan
jälkeen peräytymään, mutta eteni apua saatuaan
Karstulaan, jossa hän 21 p. elok. 1,700 mielien
kanssa Vlastovin 3,000-miehistä osastoa vastaan
taisteli 16-tuntisen taistelun, kunnes hänen, 500

miestä menetettyään, oli pakko jälleen peräytyä.
Sodan lopulla hän vielä otti osaa taisteluihin
Länsipohjassa; sodan jälkeen hän muutti
Suomeen. F. oli urhoollinen soturi, ja ylläpiti
ankaraa kuria joukossaan, mutta oli vailla erikoista
päällikönkykyä. Runeberg on häntä kuvaillut
„Vänrikki Stoolin tarinoissa". K. G.

Field [fild], Cyrus West (1819-92),
ame-riikkal. liikemies, ryhtyi 1854 puuhaamaan
sähkölennätinyhteyden aikaansaamista
Amerii-kan ja Euroopan välillä ja saikin monen
vastoinkäymisen jälkeen 1866 kaapelin lasketuksi
mereen; otti myöskin osaa Ameriikan ja Japanin
välisen kaapelin laskemiseen (1871).

Field [-II-]. John (1782-1837), engl. pianisti
ja säveltäjä, Clementi’n oppilas, asuskeli paljon
Venäjällä, tehden konserttimatkoja ympäri
Eurooppaa. Hän on ensimäisenä säveltänyt
noktur-noja ja siten pannut alulle tämän yleisesti
suositun sävellyslajin. 7. K.

Fielding [fil-J, Henry (1707-54), engl.
kirjailija. Hänen huvinäytelmänsä kuvastavat
selvästi Molièren vaikutusta. Parhaat niistä ovat
,,Love in Several Masques", joka ensi kerta
esitettiin 1727, „The Temple Beau", jotka molemmat
sattuvasti kuvaavat silloisen Lontoon nuoren
polven elämää; „The Author’s Farce", satiiri
Lontoon teatterioloista; ,,Don Quixote in England"
(esitetty ens. kerta 1733), joka ivaa
parlamenttivaaleja ; ,,The Tragedy of Tragedies, or,
the Life and Deatli of Tom Thumb the Great"
(1730), joka on murhenäytelmän parodia ja joka
F:n huvinäytelmistä herätti suurinta huomiota.
Mutia F: 11 kirjallinen saavutus kohoaa kuitenkin
huippuunsa hänen romaaneissaan. Richardsonin
1740 ilmestyneelle ,,Pamela" romaanille F.
julkaisi 1742 huumorillisen, parodieeraavan
vastineen „Joseph Andrews". Tätä seurasi
satiirilli-nen teos „A Journey from this World to the
Next" ja varasromaani „History of the Life of
the Låte Mr. Jonathan Wild the Great" (1743).
Richardsonin 1748 julkaisemaan romaaniin F.
vastasi romaanilla „Tom Jones, or the Ilistory
of a Foundling" (1749), joka on hänen paras
teoksensa. Vakava-ailieinen on F:n kolmas ja
viimeinen romaani ,,Amelia" (1751). F. oli suuri
nautinnouihminen, hyväntahtoinen, mutta
kevytmielinen, tuhlaileva, siis Richardsonin
täydellinen vastakohta. Eli menetetyn terveytensä
vuoksi viimeiset vuotensa etelässä. Kuoli
Lissabonissa. F:n roomaanit julkaistiin Lontoossa
1762 (4 nid.). [Thackeray, „English humourists"
(5 luku) ; Lawrence, ,,Life and times of II. F."
(1855) ; F. Lindner, „H. Fieldings dramatische
Weike" (1895) ; A. Wood. „Fieldings Einfiuss
au f die deutsche Literatur" (1895).] J. 77-l.

Fierasfer acus, pieni, tuulenkalojen heimoon
kuuluva suippopyrstöinen kala, jolla on tapana
piileskellä merimakkaroitten (Stichopus regalis)
hylkysuolessa ja vesikeulikoissa. TT. M. L.

Fieschi [-e’slci], vanha genovalainen
aatelissuku, josta m. m. on lähtenyt kaksi paavia
(Tnnocentius IV ja Hadrianus V) ; kuuluisin suvun
jäsenistä on G i o v a n n i Luigi de F. (myös
Fiesco), Lavagnan kreivi (1523-47). Ryhtyi
veljineen ja muiden tyytymättömään kanssa
salaliittoon kukistaakseen vallasta Doria-suvun, jonka
päämiehet siihen aikaan olivat doge Andrea ja
hänen veljenpoikansa, ylpeydestään vihattu

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:26:40 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/2/0570.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free