Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Finnberg ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1091
Finsen—Firdausi
1092
Finsen, Niels Ryberg (1800-1904),
tansk.-isl. lääkäri. Oltuaan lyhyen aikaa anatomian
prosektorina
Kööpenhaminan yliopistossa
F. antautui 1893
kokonaan tieteellisiin
tutkimuksiin eritoten
selvittääkseen
auringonvalon vaikutusta
ruumiiseen ja sen
elon-ilmauksiin. Jo tältä
vuodelta on F: n
havainto että
punaisten verhojen ja lasien
avulla estämällä muut,
erittäinkin
ihoa-ärsyttävät (Widemark)
ultravioletit säteet
kohtaamasta ihoa voi
edullisesti vaikuttaa
ison rokon aiheuttamien rokkojen paranemiseen.
Vielä suurempi menestys on ollut F:n
ajatuksella käyttää itse näitä ultravioletteja säteitä
hoitelutarkoituksiin. Jo aikaisemmin tiedettiin,
että suoranaisella auringonvalolla on kyky
hei-kontaa ja tappaa tuberkelibasilleja. F. alkoi
nyt tutkia mainittujen säteitten vaikutusta
iho-tuberkuloosiin, s. o. lupus-tautiin, ja saavutti
pian erinomaisia tuloksia. Tätä siihen asti
parantumattomana pidettyä tautia potevia alkoi
tulvia Kööpenhaminaan, ja 1896 perustettiin
sinne ,,Finsens medicinske lysinstitut" niminen
hoitolaitos valaisuhoidon käytäntöön
saattamiseksi. Tanskan valtion ynnä yksityisten
avustamana syntyi jo 1900 uusi, varta vasten
rakennettu Finsenin-laitos sekä valaisuhoitelua että
valon vaikutusten jatkuvaa tieteellistä
tutkimista varten. F. on näillä tutkimuksillaan
iki-päiviksi piirtänyt nimensä lääketieteen
suurmiesten sarjaan; ansioittensa tunnustukseksihan
sai 1903 Nobelin lääketieteellisen palkinnon.
Hänen julkaisuistaan mainittakoon: „Om
anven-delse i medicinen af koncentrerede kemiske
lys-straaler", „über die Bedeutung der chemischen
Strahlen des Liehtes für Medicine und Biologie".
M. O-B.
Finsenin-laitos ks. Finsen.
Finska läkaresällskapets handlingar ks.
Suomen lääkäriseura.
Finsk biografisk handbok, kotimainen
elämäkerrallinen hakemisto, toim. Tor Carpelan,
samantapainen kuin sitä aikaisempi
^Biografinen nimikirja" (ks. t.). Ilmestyi
1895-1903 (2 osaa ynnä lisäysliite, yhteensä 2,614
palstaa). Teoksen pääavustajia: T. Carpelan (368
kirjoitusta), G. Granfelt (257), R. Hausen (106),
M. G. Schybergson (99), A. Hultin (86),
T. Hartman (82), J. W. Ruuth (74), O.Grotenfelt
(66), J. J. Tikkanen (61), I. A. Heikel (61) ja
H. Dahlström (54) y. m. K. S.
Finsk tidskrift [hd-] (ruots.; täyd. nimi „F.
t. för vitterhet, vetenskap, konst oeh politik"),
ruotsinkielinen Helsingissä ilmestyvä
aikakauskirja, perustettu 1876. Sen toimittajina ovat
olleet: C. G. Estlander 1876-82, 1886, C. G.
Estlander ja Wilh. Bolin 1883, edellämainitut ja
Fredr. Elfving 1884-85, F. Gustafsson ja M. G.
Schybergson 1887-95, jälkimäinen ja R. F. v.
Willebrand 1896-1907 ja R. F. v. Willebrand
1908—. F. t:iä ovat avustaneet maamme
tunnetuimmat, eri aloilla työskennelleet
ruotsinkieliset kykymme, joten sillä on maamme
sivistys-oloissa ollut varsin huomattava merkitys.
K. S.
Finskt museum [-&-] (ruots.). Suomen
muinaismuistoyhdistyksen v:sta 1894 julkaisema
aikakauskirja, vrt. Suomen museo.
K. S.
Finspong, maatila ja tykkivalimo Ruotsissa,
Östergötlandin läänissä, 4 penink. Norrköpingista
itään. Paitsi muita rauta- ja teollisuuslaitoksia
on siellä ,,Aktieb. Nordiska
artilleriverkstä-derna" yhtiön suuri tykkitehdas. Tilalla on
Louis de Geerin 1668 rakentama linna, jossa
arvokas taulukokoelma. E. E. K.
Finsteraarhorn, Sveitsissä, Bernin-àlppien
korkein jäätikköpeittoinen huippu, 4,275 m.
Finström. 1. Kunta. T. ja P. 1. ja
Ahvenanmaata, Ahvenanmaan khlak.,
Sund-Vårdö-Saltvik-Finströmin nimismiesp.; 115,i km5, joista viljeltyä
maata 2,531 ha (1901) ; 59% manttaalia,
talon-savuja 127, torpansavuja 52, muita savuja 145;
2,597 as., joista joku suomenkielinen; 261
hevosta, 1,347 nautaa, 1,426 lammasta (1907). —
Sivistyslaitoksia: 4 kansak. — 2. S e u l
a-kunta, keisarillinen (kuninkaallinen jo 1352),
Turun arkkihiippakuntaa. Ahvenanmaan
rovas-tik., keskiaikainen kirkko harmaasta kivestä,
1400-luvulla seinämaalauksin koristeltu. K. S.
Fiore [-ö’-], Pasquale (s. 1837), it.
lainoppinut ja kansainvälisen oikeuden professori, ensin
Urbinossa, sitten Pisassa, Torinossa ja v:sta 1881
Napolissa. Hänen pääteoksensa ovat: „Trattato
di diritto internazionale pubblico" (3 painos
1887-91, 3 nid.) ; „Effetti internazionali delle
sentenze e degli atti" (1875-77, 2 nid.) ; ,.Diritto
internazionale privato" (3 painos 1888. 9 nid.) ;
,,Delle disposizioni generali sulia pubblicazione,
interpretazione ed applicazione delle leggi" (1886,
2 nid.) ; ,,11 diritto internazionale codificato"
(3:s painos 1900). (O. K:nen.)
Fiorelli /-e’-/, Giuseppe (1823-96), it.
arkeologi, tuli Pompeji’n kaivausten johtajaksi
1845, erotettiin valtiollisista syistä 1849, mutta
asetettiin jälleen entiseen toimeensa 1860, tullen
samalla Napolin yliopiston professoriksi. F.
nimitettiin Italian senaattoriksi 1865, Rooman
museoitten ja kaivausten ylijohtajaksi 1875 sekä
koko Italian muinaismuistojen ja kaivausten
yli-tirehtööriksi 1881. Kirjoitti m. m.
„Pompeia-narum antiquitatum historia" (1860-64), „Gli
Sc-avi di Pompei" (1873), ,,Descrizione di
Pompei" (1875). Tunnustukseksi F:n ansioista on
hänen rintakuvansa pystytetty Pompeji’n torille,
vrt. myös Pompeji. K. J. 77.
Firdausi (pers., = paratiisillinen), Abu-
1-K ä s i m M a n s ü r, kuuluisa pers. runoilija
(s. n. 940, k. 1020), sepitti „Sahnàme" 1.
.kuningasten kirja" nimisen kertomarunon, jonka
60,000 lcaksoissäettä esittää iraanilaisten ja
persialaisten kuningasten urotyöt sassanidien
perikatoon saakka (642 j. Kr.). Sähnämella on ollut,
erittäin suuri vaikutus pers. kirjallisuuteen, jossa
tavataan monta sen jäljittelyä. Se julkaistiin
persiaksi ensi kerta Turner Macanin toimesta
1829. Osittain se on käännetty ruotsiksi (G.
Geit-lin, ,,Carminis epici Schahnameh fragm. de Dario
et Alexandro", 1839), saksaksi (esim. Ruckert
Finsen.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
