- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
1133-1134

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Fogel ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1133

Fogel—Fohström

1134

Tolstoi’hin; muutkin venäl. romaauinkirjoittajat
ovat häneen jossakin määrin vaikuttaneet.
Runoilijana F. on Gabriele d’Annunzion
suoranainen vastakohta, ja häntä pidetään mainitun
kirjailijan rinnalla nykyisen Italian etevimpänä
kirjallisena henkilönä. V. 1900 F. kokoelmassa
,,Minime" julkaisi kirjoitelman Kalevalasta
(,,Dell’ epopea nazionale finnica"), jonka tunsi
Léouzon Le Duc’in rausk. käännöksestä.
Kirjoitelmaan liittyy osittain runomittaisia osittain
proosakäännöksiä hääruuoista. Kalevalasta
saatua aihetta hän on käyttänyt novellissaan
„Mäl-gari o la perla marina". [S. Rumor, „Antonio
(1896) ; P. Momenti, ,.Antonio F., vita e opere"
(1900); sisältää arvokkaan bibliografian; O.
Hauser, ,,Antonio F."(Westermanns Monatshefte,
1903).] J. H-l. (E. N. S.)

Fogel [ö], Martin (1634-75), saks. lääkäri
ja polyhistori, suomen, lapin ja unkarin kielen
sukulaisuuden keksijä, kotoisin Hampurista,
harjoitti opintoja useissa Saksan yliopistoissa ja
Italiassa, harrasti, paitsi omaa
ammattitiedet-tään lääkeoppia, mitä moninaisimpia aineita:
luonnontieteitä, filosofiaa, historiaa, maantiedettä
ja kielitiedettä; tuli 1675, vähää ennen
kuolemaansa, logiikan ja metafysiikan professoriksi
Hampurin lukioon. Hänen varhainen kuolemansa
vaikutti, ettei hän ehtinyt paljon julkaista,
mutta sitä enemmän jäi hänen jälkeensä
käsikirjoituksia ja muistiinpanoja, jotka Leibnizin
toimesta ostettiin Hannoverin kirjastoon; sitä
paitsi häneltä jäi luonnontieteellisiä, taide- ja
rahakokoelmia. Toscanan prinssi Cosimo
(Co-simo III), johon F. oli tutustunut opiskellessaan
Italiassa, pyysi häntä hankkimaan suomen
kieliopin ja sanakirjan; tämän johdosta F. 1669
hänelle lähetti käsinkirjoitetun jäljennöksen
,.Va-riarum rerum voeabula" nimistä suomea
sisältävää sanaluetteloa, sekä liitti mukaan oman
tutkimuksensa ,,De linguæ finnicæ indole
observatio-nes", joka ei ole koskaan tullut painetuksi, mutta
on käsikirjoituksena tallessa Firenzen
„BibIio-teca nazionale ceutrale"ssa sekä konseptina,
useilla lisäyksillä varustettuna, Hannoverin
Ku-uink. kirjastossa, mistä allekirj. sen löysi 1888.
F:n tutkimuksessa on ensi kerran osoitettu
suomen ja unkarin sukulaisuus, vieläpä
kieliopillisilla perusteilla, ei yksin sanavertausten nojalla,
jommoisia pari muutakin henkilöä oli samaan
aikaan tehnyt; sitä paitsi F. tässä on tehnyt
sunavertauksia suomalaisten sekä
germaanilaisten ja slaavilaisten (laina-) sanojen välillä.
Myöhemmin saatuaan tietoja lapin kielestä hän
lausui ajatuksenaan, että lappi eroaa suomesta vain
murteen tapaan, mutta että kumpikin on
sukulaisuudessa unkarin kanssa. [Setälä, „Lisiä
suomalaisugrilaisen kielentutkimuksen historiaan1
Suomi III, 5 ; Valvoja 1894, siv. 54.] E. N. S.

Fogelberg [-Ö-], Bengt Erland
(1786-1854). ruots. kuvanveistäjä. Opiskeli
Tukholmassa, v:n 1820 jälkeen Pariisissa Guérinin ja
Bosion johdolla. V:sta 1822 F. asui Roomassa,
jossa hän Thorvaldsenin henkeen valmisti monta
antiikkisuutta tavoittavaa kuvanveistosta.
Ansaitsee suurinta huomiota yrityksistään kuvata
plastilliseen muotoon skandinaavisen
jumala-maailman olentoja, joista Tukholman
kansallismuseon porraskäytävässä ovat
marmoriveistokset ,,Oden" (1831), „Tor" (1845) ja „Balder"

(1S45). Teki myöskin historiallisia
kuvapatsaita: Kaarle XIII (1832). Kustaa Aadolf (1854,
Gööteporissa), Birger Jarl ja Kaarle XIV
Juhana (mol. 1854, Tukholmassa). Nämä
viime-rr.ain. veistokset osoittavat Ruotsin
kuvanveistossa siirtymystä klassillisesta suunnasta
uudenaikaiseen, realistisempaan tyyliin. [C. Leconte,
„L’æuvre de F." (loistoteos. 1856), J. Böttiger.
,,B. E. F." I (1880), G. Nordensvan, „Svensk
konst o. svenska konstnärer" (1892).] E. R-r.

Fogelliufvud [fögelhüvud], suom. aatelissuku,
alkuansa Linnunpa ä, väitti saaneensa
aateliskirjan 1407 Eerik Pommerilaiselta. Jo 1377
mainitaan Matte Linumpæ Piikkiössä, jossa
suvun kotikartano Linnunpää oli. Uuden ajan
alussa edustaa sukua Sipri Matinpoika kirjuri,
Ispoisten herra. Hänen poikansa olivat Maunu
Siprinpoika, ..tallimestari nuorille hevosille
Suomessa" 1574, ja 1562 ratsumiesluettelossa
mainittu Henrik Linnunpää. Edellisen poika
Juhana M a u n u n p o i k a, Kalfnäsin herra
(Kemiössä), käyttäytyi urhoollisesti Venäjän
sodassa ja sai 1611 Jaakko De la Gardielta
kuninkaalle suosituksen osoittamastansa kunnosta.
Myöskin 30-vuotiseen sotaan hän ensi aikoina
otti osaa ja kuoli 1632 Stralsundissa. Suku
sammui mieskannalta 1732. K. G.

Fogelvik [fögelvik] (Fägelvik), vanha
kartano Fryserumin pitäjässä Kalmarin läänissä
Ruotsissa, oli aikoinaan kuningas Kaarle VIII
Knuutinpojan asuinkartanona ja siirtyi sitten
hänen tyttärensä naimisliiton kautta
Gyllen-stierna-suvulle, joka sen kauan omisti.

Fohström [füström], 1. Alma E velinä
F.-v o n Röde (s. 1856). suom. laulajatar,
opiskeli jo kouluaikanaan
Helsingissä laulua Anna
Blomqvistin johdolla ja
esiintyi m. m.
Suomalaisessa seurassa; jatkoi
opintojaan Pietarissa
rouva Nissen-Salomanin
johdolla, ja Milanossa
(1877-78) Lamperti’n
oppilaana; esiintyi 1878
suom. oopperassa Lucian,
Margareetan ja
Somnam-bulan osissa, ja on
seti-jälkeen tullut kaikkialla
tunnetuksi harvinaisen
koloratuuritaitoisena ja
heleä-äänisenä
ooppera-ja konserttilaulajatta-rena. Vv. 1883-84 hän kävi konserttimatkalla
Etelä-Ameriikassa ja 1885-86
Pohjois-Amerii-kassa; esiintyi 1878 ja 1884-85 Krollin teatterissa
Berliinissä, ja 1890-1904 hän oli Moskovan
hovi-oopperan primadonnana; nimitettiin 1909
opettajaksi Pietarin konservatoriin. — Meni 1889
naimisiin eversti Basil von Roden kanssa.

2. Elin F. (s. 1865), laulajatar, edelliseu
sisar, Stockhausenin ja Viardot-Garcian oppilas;
esiintyi Italiassa ja Sveitsissä nimellä Elina
V a n d a r, naimisissa prof. Hjalmar Tallqvistin
kanssa.

3. Ossian F. (s. 1870), sellisti ja
kapellimestari, edellisten veli ; opiskeli ensin Helsingin
musiikkiopistossa, ja sitten Brysselin
konservato-rissa 1893-95; oli Helsingin musiikkiopiston opet-

Alraa Fohstrüm.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0611.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free