- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
1187-1188

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Francesca ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1185

Francesca—Franchi

1188

Lopulla hän kuitenkin käänsi kritiikkinsä
itseänsä vastaan, julkaisi 3-nidoksisen teoksen
,,Ultima critica" (1889-93), jossa palaa katolisen
kirkon oppiin; kuoli uudelleen katoliseksi
papiksi vihittynä. A. Gr.

Francia (kesk. lat.), frankkien maan ja
nimenomaan Pariisin maakunnan nimi, myöhempi Isle
de France.

Francia
nts-J, Francesco, oik. Fr. R a [-i-bolini (1450-1517), it. maalari, bolognalaista
koulua, alkuaan kultaseppä ja mitalintekijä.
Kehittyi Lorenzo Costan johdolla Ferrarassa ja v:n
1508 jälkeen Rafaelin vaikutuksen alaisena.
Onnistuu parhaiten hiljaisissa, hellämielistä syvää
uskonnollista tunnetta ilmaisevissa,
heleäväri-sissä madonna-sommitteluissaan. Pääteokset
Bolognassa, Miinchenissä ja Dresdenissä. E. R-r.

Francia [-rits-], José Gaspar
Rodri-guez (1757-1840). tunnettu nimellä „tohtori F.",
Paraguayn diktaattori, tuli ensin teologian
tohtoriksi, mutta rupesi sitten asianajajaksi, otti osaa
Espanjaa vastaan v. 1811 alkaneeseen kapinaan
ja valittiin 1813 toiseksi niistä kahdesta
konsulista, joiden tuli hallita Paraguayn tasavaltaa,
1814 diktaattoriksi kolmeksi vuodeksi ja 1816
elmajakseen. F. hallitsikin kuolemaansa asti
itsevaltiaana ja tukahutti verisellä ankaruudella
kaiken tyytymättömyyden. Hän sulki maan
ulkomaalaisilta, lakkautti luostarit ja piti
papistoa tarkasti silmällä, mutta järjesti myöskin
valtion raha-asiat, piti yllä hyvää järjestystä ja
edisti maan aineellista vaurastumista. F.
näyttää olleen lahjakas, tarmokas ja rehellinen, mutta
samalla kovaluontoinen, itsekylläinen ja
luule-vainen mies. [Carlyle, ,,Critical and
miscellan-eous essays" IV.] J. F.

Franciabigio [ntsabi’dzo], oik. Francesco
di Cristofano B i g i (1482-1525), it.
maalaaja, firenzel. koulua. Albertinelli’n oppilas, A.
del Sarton apulainen ja jäljittelijä.
Huomattavia ovat ,,Sposalizio" fresko Firenzen
Annunciata-kirkossa, taulukuvat ,,David ja Bathseba"
(Dresdenissä) ja „Venus" (Rooman Borghese-gall.)
sekä erittäin oivalliset muotokuvat Firenzen
Palazzo Pitti’ssä ja Berliinissä. E. R-r.

Francis [fränsis], Sir Philip (1740-1818),
engl. virkamies ja kirjailija; palveltuaan
virkamiehenä Englannissa F. 1773 nimitettiin Intian
neuvoston jäseneksi, jossa toimessa ollessaan
joutui kovaan riitaan kenraalikuvernööri
Warren Flastingsin kanssa ja sai kotiin palattuaan
yhdessä Burken ja Slieridanin kanssa hänet
asetetuksi syytteeseen; oli 1784-98 ja 1802-07
ali-huoneen jäsenenä ja ensimäisiä, jotka vaativat
perinpohjaista parlamentinparannusta;
tuottelias valtiollisten kirjoitusten sepittäjä; häntä
pidetään myöskin noiden aikanaan suurta
huomiota herättäneiden Junius-kirjeiden (ks. t.)
kirjoittajana. J. F.

Franciscus Assisilainen (1182-1226),
alkuperäiseltä nimeltään Giovanni
Bernardo n e, katolilainen pyhimys,
fransiskaanimun-kiston perustaja. F., joka oli rikkaan kauppiaan
poika Assisista, rakasti nuoruudessaan ylellistä
ja nautintorikasta elämää hienojen toverien
seurassa, kunnes hän ankaran sairauden aikana
1207 tuli totiseen kääntymykseen ja antautui
sairaita, varsinkin spitaalisia hoitamaan.
Käsitettyään elämänsä tehtäväksi apostolista köyhyyttä

noudattaen saarnata parannusta hän yhdessä
samanmielisten toverien kanssa aloitti paavin
suostumuksella sisä- ja ulkolähetystoiminnan,
joka jo hänen eläesssään ulottui Palestiinaan ja
Egyptiin asti. F:n

munkkisääntö oli
aluksi hyvin
yksinkertainen, vain
muutamia raamatunlauseita (Matt. 1921, Luuk.
9,-0, Matt. 1624-2,) ja
jokunen määräys
elämäntavoista. Veljeskunnan johtajaksi
valittiin F., sen
vakinaisena kokouspaikkana
oli ensin Rivorto,
sittemmin S. Maria de
Portiuncula. Jäsenet
elivät kättensä työstä
ja almuista; heitä
nimitettiin: „Pceniten-tes de Assisio". —
Veljeskunnan
keskeiset riitaisuudet
pakottivat järjestämään sen
oloja uusilla
säädöksillä (1221, 1223).
Alituisissa hurskaissa
mietiskelyissä viipyen F. tarinan mukaan kerran
näyssä sai serafilta ruumiiseensa Kristuksen
haa-vain jäljet (,,Pater seraphicus"). Hänestä tuli
keskiajan kansanomaisin pyhimys, jonka elämän
kansan mielikuvitus kietoi mitä haaveellisimpaan
taruverhoon. Veljeskunnassa ilmestyneet
epäkohdat ja riutuva terveys synkistyttivät F:n
viimeiset vuodet. Alasti paljaalla lattialla
maaten hän kuoli 3 p. lokak. 1226 kerjätyillä varoilla
rappiosta korjaamassaan S. Maria de
Portiuncu-lau kirkossa (kanoniseerattiin 1228, 4 p. lokak.).
F. on kaikista keskiajan uskonnollisista
persoonallisuuksista alkuperäisin ja enimmin
puoleensavetävä. — vrt. Fransiskaanit. [P.
Saba-tier, „Vie de S. Francois d’Assise" (30:s pain.
1904, suom. 1901), Marcellino e Domeniclielli,
,,La Leggenda di San Francesco scritta da tre
suoi compagni" (1899), L. Lemmens, „Opuscula
sancti Patris Francisci Assisiensis" (1904).]

A. J. P-ä.

Franck, Adolphe (1809-93), ransk. filosofi,
juutalaista syntyperää, oli luonnon ja
kansain-oikeuden professorina „Collège de France"ssa.
Kuului spiritualistiseen oppisuuntaan ja kirjoitti
m. 111. ..Philosophie du droit pénal"(2 pain. 1880),
,,L’idée de Dieu dans ses rapports avec la science"
(1891), teoksia filosofian historian alalta, joiden
joukossa on huomattava „La Kabbale ou
philosophie religieuse des Hébreux" (1843, 2 pain.
1889) sekä toimitti laajan ,.Dictionnaire des
sciences philosophiques" (3 pain. 1885).

A. Gr.

Franck [fräk], César Auguste (1822-90),
belg. säveltäjä; tuli 1843 Pariisiin urkuriksi ja
kapellimestariksi, 1872 konservatorin
urku-soiton opettajaksi. Hänen häikäisykeinoja
karttavilla, mutta syvällisillä sävellyksillään,
jotka saivat tunnustusta pääasiallisesti vasta
hänen kuoltuaan, on ollut uraa uurtava merkitys
uudempaan ranskalaiseen sinfoniseen tyyliin

Vanhin Franciscus
Assisilai-sen kuva, 1220-luvulla
maalatun freskon mukaan
Subia-con luostarissa.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri May 10 12:34:21 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0638.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free