- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
1207-1208

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Franzensbad ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1207

Frater—Fredenheim

1208

ainoastaan 130 km matkalla suustaan sekä
paikka paikoin keskijuoksussaan. V. v. F.

Frater (lat.), veli, erityisesti luostariveli.
Frater n ita s, veljeys, veljeysliitto. vrt.
Kilta. — Frater n ité, ransk. veljellisyys.

Fratercula ks. Lunni.

Fratres arvales [-vä’-], „peltoveljet", arvaalit,
Roomassa ikivanha muka Romuluksen
perustama pappiskollegi, johon kuului 12 elinkautisia
jäsentä, keisariajalla Rooman korkeinta
ylimystöä itse hallitsijasta alkaen. Arvaalit huolehtivat
Dea Dian (ks. t.) palvelusta ja viettivät hänen
kunniakseen toukokuun lopulla komean juhlan
monine menoineeu. Niitten (juhlassa tanssin
yhteydessä) esittämä laulu (Arvale carmen) on
latinan kielen aikaisimpia muistomerkkejä.
Juhlapaikasta, Dea Dian lehdosta, on myös tavattu
useita kiveen piirrettyjä selontekoja arvaalien
virkatoimituksista vv. 14-241 j. Kr. [W. Henzen,
„Acta fratrum Arvalium" (1874).] K. J. E

Fratres militiæ Christi ks.
Kalpaveljes-ten ritarikunta. -—• Fratres minores
ks. Fransiskaanit. — Fratres
prædi-c a t o r e s ks. Dominikaanit.

Frauenstädt [-stet], Christian Martin
Julius (1813-79), saks. filosofi, taipui ensin
hegeliläisyyteen, mutta tuli sitten Schopenhauerin
oppilaaksi ; julkaisi m. m. „Æsthetische Frågen"
(1853) ja „Briefe üb. die Sehopenhauersche
Philosoph ic" (1854). Kun Schopenhauer
testamentillaan oli uskonut käsikirjoituksensa F:n
huostaan, julkaisi tämä S:n teosten
kokonaispainoksen (0 os., 1873-74) sekä useita S:n filosofiaa
koskevia teoksia. F. ei itse puolestansa ehdottomasti
yhdy Schopenliaueriin, vaan säilyttää muutamiin
tärkeihin kysymyksiin nähden filosofisen
itsenäisyytensä. Oli syntynyt Posenissa, eli
enimmäkseen Berliinissä.

Fraunhofer [-Ö-], Joseph von (1787-1826),
saks. valo-opin tutkija, alkoi 1798 uransa
oppilaana muutamassa valo-opillisessa laitoksessa,
alkoi myöhemmin hioa lasia ominpäin ja tutki
samalla matematiikkaa ja fysiikkaa. Hän sai
optikon paikan Utzschneiderin matemaattisten
ja fysikaalisten koneiden tehtaassa ja tuli 1809
laitoksen osakkaaksi. Tuli 1823 Tiedeakatemian
jäseneksi ja Münchenin yliopiston fysikaalisen
kabinetin professoriksi ja konservaattoriksi.
Suunnitellessaan akromaattisia linssejä kiikareja
varten hän tutki auringon-spektriä ja keksi
tällöin n. s. Fraunhoferin viivat (ks.
Spektraali-a n älyysi). F. oli myöskin ensimäinen, joka
mittasi valoaaltojen pituutta käyttämällä
valon-taipumista hilassa, ks. Valontaipumiuen.

(V. V. K.)

Fraunhoferin viivat ks.
Spektraaliana-1 y y s i.

Fraus (lat.), petos, vilppi; f. 1 e g i s, lain
kiertäminen; f. p i a. ,,hurskas petos", hyvässä
tarkoituksessa harjoitettu vilppi.

Fraustadt (puol. Wszowa), kaupunki
Preussissa, Posenin hallitusalueella Glogau-Lissan
radan varrella, 7,452 as. (1905). Harjoittaa
verka-teollisuutta sekä vilja- ja karjakauppaa. — F:n
luona kenraali Rehnscliiöldin johtamat
ruotsalaiset saivat loistavan voiton kenraali
Schulen-burgin johtamista saksilaisista ja venäläisistä
belmik. 13 p. 1706. (V. v. F.)

Fravasi (avestan. kieltä; pehlvi fravahr; pers.

fervar, ferver), elämänolio, sielu, ihmisen henki,
käsitetty pieneksi olennoksi, joka voi erota
ruumiista ja elää kuoleman jälkeen.

Fraxinus ks. Saarni.

Frazer [frei’za], James Georg (s. 1854),
englantilainen kansatieteen ja uskonnonhistorian
tutkija, 1908 professori Liverpoolissa. F. on
englantilaisen antropologisen suunnan etevimpiä
edustajia. Hänen pääteoksensa „The golden
bough" (1890) tahtoo osoittaa kasvillisuuden
kuolemisen ja virkoomisen syvällistä vaikutusta
uskonnollisten menojen kehittymiseen. Teoksesta
on ilmestynyt uusia laajennettuja painoksia.

E. K-a.

Frech [-eh], Fritz (s. 1861), saks. geologi,
1893 yliopistonprofessori ja geologisen laitoksen
ynnä museon johtaja Breslaussa. Tehnyt
etupäässä paleozooisia muodostumia sekä jääkautta
koskevia tutkimuksia. Julkaissut m. m.:
,,Koral-lenfauna des Oberdevons in Deutschland" (1885) ;
.,Karte d. Quartären Maximalvereisung Europas"
(1904, yhdessä Geinitzin ja Partschin kanssa) ;
,,Verbreitung der Landsäugetiere zu Beginn der
Eiszeit" (1904). Lethæa geognostica nimisen
suuren geologisen kokoelmateoksen päätoimittaja.

P. E.

Fredegunda [-u’-] (k. 597), frankkilainen
kuningatar. Oli ensin Neustrian kuninkaan
Kilpe-rikin jalkavaimona, mutta tämä hylkäsi hänet
naidessaan länsigoottilaisen kuninkaantyttären
Galsuinthan. Pian hän kuitenkin jälleen lähestyi
F:aa, ja kuu Galsuintha tästä valitti, murhautti
Kilperik hänet sekä otti F:n puolisokseen. Täten
Kilperik joutui sotaan veljensä, Austrasian
Sigi-bertin kanssa, joka oli nainut Galsuinthan sisaren
Brunhildan. F. vainosi tästälähin julmasti
kaikkia vastustajiaan, murhautti m. m. Sigibertin
(575), kaksi Kilperikin poikaa tämän edellisestä
aviosta, sekä myös, kuten luullaan, miehensä
(584). Täten hän raivasi omalle pojalleen.
Klo-thar II:lle tien valtaistuimelle. Hänen
päävihol-lisensa oli Brunhilda. jota hän myös vaikka
turhaan yritti surmauttaa. G. R.

Fredenheim [†rë-], Kaarle Fredrik
(1748-1803), yli-intendentti. s. Turussa,
professori, sittemmin arkkipiispa, Kaarle Fredrik
Mennanderin poika, tuli 13 v. vanhana
ylioppilaaksi Upsalassa, väitteli Turussa v. 1765
väitöskirjalla „Virtus liberæ civitatis fundamentum
principuum". Siirtyi seur. v. Ruotsiin
kanslia-kollegion palvelukseen. Aateloitaessa 1769 otti
nimen Fredenheim. V. 1775 hänet määrättiin
kuninkaan kanslian ensimäiseksi
toimitussihteeriksi ja 1776 v. t. valtiosihteeriksi sekä 1792
kanslianeuvokseksi. Innokkaana tieteen ja
varsinkin taiteen ystävänä F. saavutti Kustaa III:n
suosion. V. 1770 hän perusti Juslénin ja Porthanin
kanssa Aurora-seuran Turkuun. Matkalla
Italiassa hän 1782 sai paavi Pius VI:n lupaamaan, että
Ruotsin valtakuntaa koskevat, siihen saakka
painamattomat paavin bullat saataisiin kopioida.
Niitä oli 183 ja ne ovat olleet Porthanin
käytettävinä. Uudella Italian matkalla 1788-91 hän v. 1789
toimitti kaivauksia Rooman Forum romanumilla
muinaisten taide-esineitten löytämistä varten.
Hän julkaisi v. 1794 kokoelman kuvia Ruotsin
kuninkaallisen museon parhaimmista
marmori-taideteoksista nimellä: „Ex Museo Regis Sueciæ
antiqvarum e marmore Statuarum j. n. e." sekä

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0648.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free