Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Franzensbad ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1205
Franzensbad—Fraser River
1206
Vv. 1795-96 F. teki ulkomaanmatkan Tanskan
kautta Saksaan, Ranskaan ja Englantiin, joka
matka suuresti laajensi hänen kirjallista
näköpiiriänsä. Kotiin palattuaan hän kirjoitti
kuuluisan runonsa „Sång öfver Gustaf Philip Creutz",
(1797). jolla hän saavutti Ruotsin akatemian
suuren palkinnon, kuitenkin vasta pitkän
epä-röimisen ja monien muutosvaatimusten jälkeen.
Sillä tämä ihana runo oli akatemian makuun
nähden täydelleen vallankumouksellinen. Se
heijastaa koko hänen varhaisemman runoutensa
suloutta ja kirkkautta, mutta sen lisäksi on siinä
voimaa ja lentoa, jota pienempien runojen aiheet
eivät edellyttäneet.
V. 1794 F. tuli „Äbo tidningar" lehden
toimittajaksi, 1795 kirjastonhoitajaksi, 1798
„opinhisto-rian" professoriksi, jonka viran hän 1801 vaihtoi
käytännöllisen filosofian ja siihen yhdistetyn
yleisen historian professorin toimeen. Vihittiin
papiksi 1803. Hänen työnsä yliopistossa vaati
yhä hartaampaa syventymistä filosofiaan, joka
yhteydessä muitten asianhaarojen kanssa
aikaansai muutoksen hänen runoudessaan. ,.En blick
på det adertonde seklet" (1798) osoittaa hänen
kääntyneen didaktisen runouden alalle,
samoinkuin osaksi myös „Emili eller en afton i
Lapp-land" (1798, pain. 1802) ja „Finlands uppodling"
(1800). Viimemainitussa hän osoittautuu
Porthanin hengenheimolaiseksi, joka antaa
runopukui-sen muodon kaikille senaikuisille kansallisille
harrastuksille Suomessa.
Haminan rauhan jälkeen F. muutti Ruotsiin
(1811). Jäähyväislahjakseen hän jätti Suomelle
ensimäiseu runovihkonsa ,,Skaldestycken" (1810),
■97 runoa, monta niistä, joiden kautta hän on
saavuttanut kuolemattomuuden. „Selma-runojen"
lisäksi mainittakoon hänen kauniit
juomalaulunsa.
Ruotsissa hän antautui ensi sijassa papillisiin
tehtäviinsä, ollen 1812-24 kirkkoherrana
Kum-lassa, 1824-31 Klaran seurakunnan pappina
Tukholmassa ja v:sta 1831 kuolemaansa saakka
piispana Hernösandissa. Hän oli jäsenenä
virsi-komiteassa ja v:n 1819 virsikirja sisältää 22
hänen virttään. V. 1808 hän oli valittu Ruotsin
akatemian jäseneksi ja toimi Tukholmassa
ollessaan sen sihteerinä. Kumlassa syntyivät n. s.
„Fanny-runot", jotka hän liitti ,,Selma-runoihin"
yhdeksi sarjaksi ja jotka osoittavat, ettei hänen
lyyrillinen suonensa ollut aivan ehtynyt. Sitä
vastoin hänen suuret eepilliset runonsa, ,,Julie
de St. Julien"ea lukuunottamatta, ,.Gustaf Adolf
i Tyskland", „Svante Sture eller mötet på
Alva-stra" ja ,,Columbus eller Amerikas upptäckt"
samoin kuin hänen draamansa „Audiensen eller
Lappskan i Kungsträdgården" (1836) ja
„Drott-ning Ingierd eller mordet på Eljarås" (s. v.)
voivat meidän päivinämme viehättää ainoastaan
kirjallishistorioitsijaa. Sen aikuisiin kirjallisiin
riitoihin fosforistien ja akatemiallisten kesken
hiin ei ottanut osaa, seisoi oikeastaan molempien
ryhmien ulkopuolella, mutta nauttien molempien
kunnioitusta ja ihailua. Hän kuoli Säbrån
piis-pankartanossa Hernösandissa 14 p. elok. 1847.
— F. oli kolmasti naimisissa: 1) Lilli Roosin
kanssa vv. 1799-1806; 2) Sofia Westerin, M.
Cho-raeuksen lesken kanssa vv. 1807-29; 3) C. E.
Ar-widssotiin kanssa 1831.
Sekä Suomen että Ruotsin kirjallisuushistoria
on itsellensä omistanut F:n, ja kummallakin on
siihen oikeus. Kuitenkin hän on ja pysyy
suomalaisena runoilijana, joka vasta miehuutensa iässä
muutti Ruotsiin ja joka Suomessa-olonsa aikana
loi suurimman osan siitä runoudesta, jonka
luojana hän elää läpi aikojen. Hänet on sekä
ruotsalaiselta että suomalaiselta taholta
tunnustettu Creutzin ja Fresen jälkeläiseksi ja on
laskettava Suomen ruotsinkielisten klassikoitten
joukkoon Runebergin ja Topeliuksen
edelläkävijänä. F:n tuotteet sisältyvät pääasiallisesti
seuraaviin teoksiin: „Skaldestycken" (7 osaa
1824-61, uusi p. 1867-69), „Skrifter i obunden stil"
(I, 1835), ,,Predikningar" (5 nid. 1841-45) ja
„Minnesteckningar" (3 nid. 1848-60). Ks. A. A.
Grafströmin elämäkertaa F:n kootuissa teoksissa,
C. D. af Wirsén: ,,Minne af biskopen Doktor
F. M. F." (Ruotsin akat. toimituksissa 1886,
II, 1887) ja G. Castrén: „F. M. F. i Finland"
(1902). E. H.
Franzensbad [-iät], kaupunki ja kylpypaikka
Böömissä, 4,5 km pohjoiseen Egeristä, 441 m yi.
merenp., puistoistutusten keskellä, 1,828 as.
(1900). F., jonka ilmasto on terveellinen ja
viileä (vuoden keskilämpö 7,85°), on tunnettu
erinomaisista mutakylvyistään mutta etupäässä
12:sta kivennäisvesilähteestään, jotka sisältävät
glaubersuolaa, rautaa, magnesiumia ja kalsiumia
ja joiden vettä lähetetään täältä vuosittain n.
400,000 pulloa. Kylpyvieraiden vuotuinen
lukumäärä on 8-10 tuli. * (V. v. F.)
Frapeerata (ransk. frapper), oik. „lyödä",
hämmästyttää, ihmetyttää.
Frascati [-Mi’-], kaupunki Italiassa Rooman
provinssissa. 17 km Roomasta, Albano-vuorten
rinteillä, lähellä muinaisen Tusculumin (ks. t.)
raunioita, 9,915 as. (1901). Se on tunnettu
kesä-oleskelupaikka, kuuluisa terveellisestä
asemastaan, suurenmoisesta näköalastaan kampanjalle
ja merelle päin sekä roomal. ylimysten 16 ja
17:nnellä vuosis. rakennuttamista komeista
huviloista. Harjoittaa puutarhanhoitoa. (V. v. F.)
Fraseeraus (ks. Fraasi), mus., jäsentely 1.
jaksoittelu, on mitä tärkein puoli sävelteoksen
esittämisessä samoin kuin sen sepittämisessä,
jopa sen nauttimisessakin. Sen avulla käy
sävellyksen rakenne ja kaikkien sen osien ja
sävel-ryhmien keskinäinen suhtautuminen selvästi
tajuttavaksi, ja tästä taas riippuu suuresti
sävellyksen koko pohjatunnelma. Kuitenkin on tämä
ala teoreettisesti vielä varsin vaillinaisesti
selvitelty, ja nuottien merkintäkin on tässä suhteessa
hyvin puutteellinen. Tärkeitä virikkeitä
sisältävät siihen nähden Westphalin, Riemannin ja
Lussy’n teokset. I. K.
Fraseologia (ks. Fraasi), oppi kielen
sanontatavoista ja käänteistä tai kokoelma kieleen
kuuluvia (n. s. i d i o m a a 11 i s i a) lausetapoja.
Tällaista fraseologiaa on sanakirjoissa
valaisemassa hakusanan käytäntöä ja merkityksen
laajuutta.
Fraser River [freisa rivo].
Pohjois-Amerii-kassa, British Columbian suurin joki,
aikaa-Kalliovuorilta 1,142 m yi. merenp. ja juoksee ensin
luoteeseen, kiertää Cariboo Mountainsin, virtaa
etelään saaden vasemmalta suurimman
lisä-jokensa Thompsonin ja laskee neljällä
suuhaa-ralla Georgian-salmeen. Se on 1,200 m pitkä ja
runsaitten koskiensa takia purjehduskelpoinen
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
