Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Grafotypia ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1565
Grafotypia-
■Gramma
1566
joka erityisessä kirjasessa käsitteli sitä, lienee
ollut Bolognan lääkäri C. Baldo (1622, teos
ilmestyi sittemmin latinaksi nimellä „De ratione
cognoscendi mores et qualitates seribentis ex
ip-sius epistola, sive de diviuatione epistolana").
L a v a t e r suuressa teoksessaan
,,Physiogno-mische Fragmente" (3:s osa, 1777) kääntää
huomionsa tähänkin asiaan. Tarkan, kehitetyn
oppijärjestelmän esitti ensimäisenä ransk. abbé
J. H. Hiehon („Système de graphologie",
1875, „Méthode pratique de graphologie", 1878).
Sittemmin ovat ainetta käsitelleet m. m.: C r
é-pieu x-J a m i n (,,Traité pratique de
graphologie", 6:s pain. 1898, „L’écriture et le
carae-tère", 4 pain. 1896), kuuluisa it. tiedemies
C. Lombroso (,,Grafologian käsikirja", käänu.
m. m. saks.), W. Preyer (,,Psychologie des
Schreibens", 1895), G. Meyer („B^e
wissen-sehaftliclien Grundlagen der Grapholögie", 1901)
ja A 1 f r. Lehmann („Grafologien, et bidrag
til belysning af moderne overtro", 1899).
Muutamat näistä kirjoittajista koettavat selvittää,
mitä jokainen omituinen erimuotoisuus kuukin
ison ja pienen kirjaimen muodossa merkitsee
y. m. semm.
Tuomioistuimet käyttävät toisinaan
neuvonantajinaan erityisiä käsialan-tuntijoita, joiden
tehtävänä 011 ratkaista, onko määrätty kirjoitus
(esim. testamentti, lainakirja, kirje) määrätyn
henkilön kirjoittama vai ei, — varsinkin kun
on syytä epäillä väärennystä tai käsialan
tahallista muuntamista. Tällaisella tutkimuksella ei
ole paljoa tekemistä tavallisen g: n kanssa, vaan
se perustuu yksinomaan siihen, että
käsialan-tutkija vertaa epäilyksenalaista kirjoitusta
toisiin kyseenalaisen henkilön varmasti
kirjoittamiin ja että hän osaa erottaa ne käsialan
tunnusmerkit, jotka ovat olennaiset, varmat ja jotka
kirjoittajan huomaamatta ehdottomasti
ilmestyvät hänen kirjoitukseensa, niistä
omituisuuksista, jotka saattavat johtua jäljittelystä tahi
tahallisesta teeskentelystä. A. Gr.
Grafotypia (kreik. graphein = piirtää, ja typos
= kuva), suoraan kirjoituksesta tai piirroksesta
valmistettu, painettavaksi soveltuva kuvalaatta.
Ensin 011 kirjoitus tai piirros tehty kovaan
liitu-massaan ja sitten tämä jäljennetty galvaanisin
tai stereografisin keinoin. (V. V-la).
Grafrath ks. Metsäkoetarhat.
Grafström [gräv-J, Anders Abraham
(1790-1870), ruots. runoilija, toimi historian
dosenttina Upsalassa, lehtorina Karlbergin
sota-akatemiassa ja lopuksi Uumajan kirkkoherrana,
julkaisi runonsa osaksi fosforistien, osaksi
puolueettomien lehdissä, ja luettiin runojensa
elegisen sisällyksen puolesta kuuluvaksi
fosforistei-hin, niiden moitteettomaan ja hiottuun muotoon
nähden akatemialliseen ryhmään. Hänen vieno,
tunnelmallinen ja soinnukas lyriikkansa
muistuttaa Franzénia, ja hän kuuluu oikeastaan,
kuten tämä, kirjallisesti puolueettomiin. Tuli
Ruotsin akatemian jäseneksi 1839. Julkaisi
kootut teoksensa ,,Samlade skaldestycken"
Tukholmassa 1864. E. H.
Graham [greiam], George (1673-1751), engl.
kello- ja kojeseppä sekä keksijä. G. keksi 1726
n. s. elohopeaheilurin, joka on ensimäineu
kom-pensatsioniheiluri, paransi taskukellojen
silin-terikäynnin ja keksi lepäävän ankkurikäyunin
(ks. Kello). G. oli ensimäisiä
tähtitieteellisten kojeiden varsinaisia valmistajia. Greenwichin
tähtitornin monet kojeet todistavat hänen
taitavuuttaan. G. tutki myös maamagnetismia ja
tähtiä. V. V-la.
Graham [greiam], Thomas (1805-69), engl.
kemisti, ensin professorina Glasgow’,ssa, v:sta
1837 Lontoossa, tuli 1837 Englannin rahapajan
ylivalvojaksi. Hänen tutkimuksensa yksi-,
kaksi-ja kolmiemäksisistä fosforihapoista (meta-,
pyro-ja ortofosforhapoista) saavuttivat mitä
suurimman merkityksen teoreettisen kemian
kehityksessä. Erittäin tärkeät ovat myöskin hänen
tutkimuksensa kaasujen diffusionista ja nesteiden
dialyysista. Hän keksi palladium-metallin kyvyn
yhtyä suuriin määriin vetykaasua (ks.
Palladium i). Tämän palladiumvedyn
metallilejee-rinki-luonteen perusteella hän piti vetyä
tiivistyneessä muodossa metallina. G:n mainio
oppikirja „Elements of Chemistry" oli perustuksena
useissa painoksissa ilmestyneelle, aikaisemmin
yleisesti käytetylle Graham-Otton „Lehrbuch der
Chemie"lle. Edv. Hj.
Graham-leipä [greiam-], lesemättömistä
vehnäjauhoista ilman hiivaa ja mausteita
leivottu leipä.
Graham-maa [greiam-], eteläinen napamaa
65° ja 67° välillä etel. lev. Sen löysi 1832 kapt.
Biscoe, tarkemmin ovat sitä tutkineet Dallmann
(1874), Larsen (1893) ja ruotsalainen
Nordenskiöldin etelänaparetkikunta (1902).
Graiat (kreik. Graiai), kreik. tarustossa
satuolentoja, Phorkyksen ja Keton tyttäriä,
syntymästä saakka harmaahapsisia (Aiskhyloksen
mukaan joutsenenmuotoisia) neitsyitä; asuivat
lähellä siskojansa Gorgoneja (ks. G o r g o),
kaukaisessa seudussa, johon eivät auringon eivätkä
kuun säteet ulottuneet. Tavallisesti heitä
ajateltiin olevan kolme: Pephredo, Enyo, Deino.
Heillä oli yhteensä vain yksi hammas sekä yksi
silmä, jota käyttivät vuorotellen. Päästäksensä
heidän ohitsensa Gorgouien kimppuun Perseus
varasti G:ain ainoan silmän, kun toinen juuri
antoi sitä toiselle. O. E. T.
Grain ks. G r a a n i.
Grajiset alpit, osa Länsi-Alpeista, Dora
Ripa-rian ja Dora Baltean välissä, lännessä Savoji’n
alppien rajoittamat. Kuuluvat Alppien keskiseen
alku vuori vyöhykkeeseen.
Gral ks. G r a a 1.
Grallæ ks. Kahlaaja t.
Gram, Hans (1685-1748), tansk.
historiantutkija, tuli 1714 kreikan kielen professoriksi,
1730 kuninkaalliseksi historiografiksi, 1731
sala-arkivaarioksi; historiallisen kritiikin perustaja
Tanskassa; kirjoitti 1742 perustamansa ,,Det
kjøbenhavske selskab"in toimituksiin useita
varsinkin Tanskan keskiajan historiaa valaisevia
tutkimuksia ja julkaisi useita vanhoja
historiallisia teoksia varustaen ne arvokkailla
selityksillä ja muistutuksilla (esim. Niels Kragin
,,Kristian TII:s historia", Slangen „Kristian IV:s
historia"). J. F.
Graminaceæ ks. Heinäkasvit.
Gramma (kreik. grammadrakmnn ; ransk.
gramme), metrijärjestelmän painoyksikkö,
merkitään lyh. g. Kuutiosentimetri 4° C lämmintä,
kemiallisesti puhdasta vettä painaa 1 g.
Käytännössä on metrijärjestelmän painoyksikkönä
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
