Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Gresset ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1597
Gresset—Grevesmöhlen
1598
pörssitalon Lontooseen; asettui 1567 Lontooseen,
missä toimi rahan parantamiseksi ja sai aikaan
että Englannin valtio rupesi ottamaan lainansa
omasta maasta, joten se pääsi raha-asioissa
ulkomaista riippumattomaksi; määräsi osan
omaisuuttaan tieteellisen korkeakoulun
perustamiseksi. — G:n mukaan on Mac Leod antanut
nimen n. s. Greshamin laille, joka kuuluu:
kaikkialla, missä kaksi laillista rahalajia on
liikkeessä, huono raha aina syrjäyttää hyvän
rahan. J. F.
Gresset [gressë’], Jean Baptiste Louis
de (1709-77), ransk. runoilija, jonka soma
koomillinen eepos, „Vert-Vert" kertoo
nunnaluostarissa kasvatetusta ja myöhemmin huonoon
seuraan joutuneesta papukaiasta. Huvinäytelmää
„Le méchant" (1747) pidettiin aikansa
parhaisiin kuuluvana, vaikka siltä puuttuu
näyttämö-kelpoisuutta ja oikeata komiikkaa. Loppuiällääu
G. muuttui uskonnolliseksi, ja 1759 hän
julkisessa kirjeessä kirosi nuoruutensa elämäu ja
maalliset teoksensa. Hänen kootut teoksensa
julkaisivat Fayolle (1804, 3 n.) ja Eenouard (1811,
3 n.). G:n painamattomat runot julkaisi de
Beau-villé (1863). [Robespierre, „Éloge de G." (1785) ;
Berville, „G., sa vie et ses ouvrages" (1863) ;
Démnin, „G., étude sur sa vie et ses oeuvres"
(1887) ; Vogué, „G., sa vie et ses oeuvres"
(1897).] J. H-l.
Grétry 1André Ernest Modeste
(1741-1813), belg.-ransk. oopperansäveltäjä.
Hänen teostensa merkitys ransk. koomillisen
oopperan tyylille oli yhtä perustavaa laatua kuin
Gluckin työ traagilliselle säveldraamalle.
Muistelmissansa (1789, I-III) hän ou esittänyt
periaatteensa, joiden nojalla hän vielä jyrkemmin
kuin Gluck vaatii säveltäjiä tarkasti seuraamaan
draaman runollista tekstiä. Hän tuskin tunnusti
oikeutetuksi oopperassa muunlaista melodiikkia,
kuiu mitä sananmukaisinta resitatiivia. Hänen
monilukuiset teoksensa saavuttivat hänen
eläessään yhä enenevää suosiota. Vielä nykyäänkin
on ohjelmistossa hänen oopperansa ,. Rikhard
Leijonamieli". Tukholmassa olivat G:n oopperat
Kustaa III:n aikana erinomaisen suosittuja, ja
epäilemättä ne ovat paljon vaikuttaneet sekä
Ruotsin että Suomeu sivistyneen yleisön
musiikilliseen makuun. /. K.
Grets, Nikolai Ivanovit! (1787-1867),
ven. kirjailija, oli saksalaista alkuperää. V. 1812
hän perusti hallituksen avustamana „Syn
ote-tsestva" nimisen lehden, joka uutistensa kautta
oli aikoinaan Venäjän huomatuin lehti, ja 1825-60
hän julkaisi „Severnaja Ptsela" nimistä
sanomalehteä. Ne olivat molemmat suunnaltaau
vanhoillisia ja vapaudenvihollisia; apumiehenä
toimi aikoinaan mahtava kirjallisuuden
arvostelija Bulgarin, joka tässä toimessa esiintyi
alituisena valtiollisena ilmiantajana. G. on
kirjoittanut myöskin aikoinaan suositun romaanin
„Musta nainen" (1834), joka on taiteellista
arvoa vailla ja »Saksan matka" (1836). Hänen
Venäjän kirjallisuuden historiansa ja varsinkin
hänen kielioppinsa olivat useammau
vuosikymmenen kuluessa käytännössä. J. J. M.
Greutungit ks. Gootit.
Greuze [groz], Jean Baptiste
(1725-1805), ransk. taidemaalari, työskenteli
Pariisissa. Vastustaen rokokotaidetta G. antoi myö-
hemmälle valistusajalle luonteenomaisissa
laatu-kuvamaalauksissaan muodon Rousseau’n
hyveel-lisyyshengelle ja Diderofn taideihanteille ja toi
taiteeseen kyynelherkän sentimentaalisuuden.
Silloisen porvarillisen näytelmän tapaan
sommittelemissaan maalauksissa »Perheenisä lukee
lapsilleen raamattua", „Maalaiskihlajaiset", »Rampa
1. hyvän kasvatuksen seuraukset", »Isän kirous",
»Rangaistu poika" y. m. G. osoittautuu imelän
tekohurskaaksi, pateettiseksi siveyssaarnaajaksi
ja on todistelevinaan, että hyve ja onni asuvat
muka vain alemman kansanluokan majoissa. G:n
maalaamat, aikoinaan erittäin suositut kauniiden
tyttöjen kuvat (esim. »Särkynyt ruukku") ovat
18:nnen vuosis. aistillisesti keimailevan hengen
mukaisia ja niin teennäisen luonnollisia ja
siveellisen hekkumallisia kuin suinkin, mutta
taiteellisesti ne usein ilmaisevat tuoretta
luonnonhavaintoa ja ovat G:n parhaimpia maalauksellisen
taidon näytteitä. G. oli myös hyvä muotokuvaaja
(esim. Gluck ja Bonaparte ensim. konsulina).
Vallankumouksessa G. menetti taiteellaan
ansaitsemansa suuren omaisuuden ja kuoli unhotettuna.
Hänen taulujaan on etup. Ranskan museoissa,
myöskin Lontoossa, Pietarissa y. m. [Ch.
Nor-mand (1892).] E. R-r.
Grew [grü], N eli emi ah (1628-1711), engl.
kasvitieteilijä, yhdessä Malpighi’n kanssa
tieteellisen kasvianatomian perustaja. Saavutettuaan
1671 lääket. tohtorin arvon Leidenissä hän
samana vuonna jätti Lontoon »Royal society"’lle
teoksensa »The anatomy of plants begun with
a general account of vegetation founded
thereu-pon", joka yhdessä 1682 ilmestyneen ,,The
anatomy of plants" teoksen kanssa ja Mapighi’11
tutkimusten rinnalla muodostaa eusimäisen
tieteellisen ja, ajan puutteelliset apuueuvot
huomioonottaen, yksityiskohtaisesti hyvin tarkan ja
oikean kasvianatomian esityksen. Hänen
mielipiteensä kasvien sukupuolisuhteista, kuten
muidenkin ennen Camerariusta eläueitten
kasvitieteilijäin, eivät nojautuneet kokeisiin ja olivat
tieteellistä arvoa vailla. (J. A. W.)
Greve [-éfe], Konrad (1820-51), saks.-suom.
kapellimestari, kotoisin Gltickstadtista
(Holstei-uista), viulunsoittaja ja säveltäjä; kutsuttiin
1842 Turkuun orkesterinjohtajaksi. Vv. 1846-47
hän erään turkulaisen taiteensuosijan
kannattamana opiskeli Leipzigissä Davidin ja
Mendels-sohnin johdolla. Hän sävelsi näyttämömusiikin
muutamiin Turussa esitettyihin ruotsinkielisiin
näytelmiin ja alkoi säveltää »Sancta Maria"
nimistä oopperaa Topeliuksen sanoihin, mutta
varhainen kuolema sen keskeytti. I. K.
Grevesmöhlen [ grëvesmolenj, Carl August
(1753-1823), ruots. kirjailija, tuli 1787 sihteeriksi
ylitullihallitukseen, 1788 Svean hovioikeuden
asessoriksi ja 1791 valtakunnan
maatullilaitok-sen ylitirehtööriksi. Jostain Hinautuneesta syystä
tullijohtokunta 1806 toistaiseksi erotti hänet
virasta, jolloin G. hyökkäsi sen kimppuun
kiihkeillä kirjoituksilla. Hallitus ei ottanut asiaa
tutkittavaksi, vaan koetti saattaa sen
unhee-seen. Se huomio, minkä G:n kirjoitukset olivat
herättäneet, sai hänet jatkamaan
kirjailijatoin-tansa ajoittain julkaistuilla sanomalehdillä ja
lentokirjasilla, joissa häikäilemättä teki
hyökkäyksiä milloin mitäkin vastaan. Väittelyyn
jouduttuaan m. m. revisionisihteeri Ludvig Boi-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
