Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Groteski ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1623
Grouchy—
Grumbach
1624
Grouchy [grusi’]. Emanuel de (1766-1847),
kreivi, ransk. marsalkka, kuunostautui
vallankumouksen ja Napoleoniu sodissa varsinkin
ratsuväenpäällikkönä; oli niitä, jotka
Napoleonin palattua Elbasta liittyivät häneen; hän sai
Lignyn tappelun jälkeen (16 p. kesäk. 1815)
tehtäväkseen ajaa takaa Blücheriä ja estää häntä
yhtymästä Wellingtoniin; G. voittikin preussil.
osaston Wawren luona, mutta kun hän ei
rientänyt Napoleonin avuksi Waterloon tappeluun, piti
tämä häntä syypäänä tappioonsa; karkoitettiiu
maasta Napoleonin kukistuttua, mutta sai
sittemmin palata Ra-nskaan ja tuli pääriksi.
J. F.
Groundstroem / grundström], Fredrik
Oskar (1835-79), Kolppanan seminaarin
johtaja, synt. Inkerinmaalla Kattilassa, jossa isä
Juhana Josef G. oli kirkkoherrana.
Har-joitettuaan opintoja Helsingissä ja Moskovassa
G. toimi jonkun aikaa opettajana Pietarissa ja
nimitettiin (m. m. tehtyänsä runonkeräysmatkan
Inkerinmaalle) 1863 Kolppanan seminaarin
ensi-mäiseksi johtajaksi, jossa virassa pysyi
kuolemaansa saakka. (O. M-e.)
Groux [grii], Charles Corneille
Auguste de (1825-70), belg. taidemaalari.
Maalannut hieman tendenssimäisiä laatukuvia
köyhälistön majoista, joissa vallitsee
kaikenkaltainen kurjuus. Vain poikkeustapauksissa, esim.
taulussa „Pöytärukous" (Brysselin museossa),
G. esittää sopusointuisen onnen tunnelmaa.
Hänen syvä- ja kaunisvärinen maalaustapansa
muistuttaa Courbefta. Aiheenvalinnassa ovat
C. Meunier, Lacrmans y. m. belgialaiset työväen
oloja kuvaavat taiteilijat saaneet G:lta
vaikutusta. E. R-r.
Grove [grouvj, Sir William Robert
(1811-96), engl. fyysikko, luki Oxfordissa
lakitiedettä, oli sen jälkeen viisi vuotta asianajajana
Lontoossa; antautui sitten fysikaalisiin
tutkimuksiin ja keksi 1839 hänen jälkeensä nimitetyn
Groven sähköparin (ks. Galvaaninen
elementti). G. tuli 1840 ,,London institution"in
fysiikan professoriksi ja muutamia vuosia
myöhemmin „Royal society"n jäseneksi, ottaen sen
uudistamiseen tehokkaasti osaa. V. 1842 G. piti
kuuluisan luentosarjansa luonnonvoimain
yhtenäisyydestä. Ajatuksensa tällä alalla hän julkaisi
ensi kerran 1846 ,,On the correlation of physical
forces" nimisessä teoksessa, josta monta painosta
on ilmestynyt. G. on ,,Philosophical transactions"
ja ,,Philosophical magazine" nimisissä
fysikaalisissa, tieteellisissä aikakauskirjoissa julkaissut
tärkeitä valo- ja sähköopillisia keksintöjään. G.
tuli 1871 ,,Court of common pleas"in ja 1875
„Higheourt of justiee"n tuomariksi. U. S:n.
Grove f grouvj, Sir George (1820-1900),
engl. insinööri ja kirjailija. Hänen teoksistaan
on erittäin huomattava suuri musiikkisanakirja,
jonka toimittamisessa hänellä oli apunansa eri
maitten tunnetuimmat musiikkitieteilijät. Siinä
on paljo hyviä vanhain soittimien kuvia. I. K.
Groven-sähköpari [grouven-J ks.
Galvaaninen elementti.
Grubbe. 1. Christopher Larsson G.
(1593-1681), ruots. virkamies ja kirjailija, tuli
1619 virkamieheksi kunink. kansliaan, jossa m. m.
toimi Saksassa 30-vuotisen sodan aikana, kunnes
1636 nimitettiin pormestariksi Kalmariin. Aate-
loitiin 1645 ja oli jonkun aikaa v. t. maaherrana.
G. oli varsin oppinut mies, jonka teoksista
etenkin ovat mainittavat „Penu proverbiale, thet är
ett ymnogt förråd af Svenska ordseder oeh
läro-språk" (1665) ja „Breviarium Gustavianum, thet
är ett kort uttogh af konung Gustaf I:s
historia" (1671). K. G.
2. Samuel G. (1786-1853), ruots.
yliopiston-opettaja ja filosofi, oli 1813-40 ensiksi logiikan
ja metafysiikan, sittemmin etiikan ja politiikan
professorina Upsalassa, 1840-42
kirkollisasiain-päällikkönä ja v:een 1844 ministerinä. G. on
Höijerin, Geijerin ja Boströmin rinnalla Ruotsin
merkillisimpiä ajattelijoita. Hän kannatti
alkuaan Schellingin ajatuksia, mutta muutti
sitten, samaten kuin sangen monet samanaikuiset
ajattelijat, kantansa siten, että koetti voittaa
Schellingin panteismin ja asettaa sen sijaan
»spekulatiivisen teismin", joka opettaa Jumalan
persoonallisuutta. Siten liän valmistaen kehitti
sensuuntaista maailmankäsitystä, jommoisen
Boström myöhemmin esitti. G:n julkaisemista
teoksista on ehkä huomattavin »Filosofisk rätts- och
samhälls-lära" (1839), jota aikoinaan
Suomessakin paljon luettiin. (A. Gr.)
Grubber [grabs] (engl., = kaivaja), äes
syvä-äestystä, etupäässä jankonkuolikeuttamista
varten. Käytetään myöskin juuririkkaruohojen,
varsinkin juolavehnän hävittämiseen. Paino 200
ä 300 kg, 4 à 5 piitä. Voimatarve on 15 à 45 kg
muokatun maan dm2 kohti; äes vaatii siis suurta
vetovoimaa, minkä vuoksi se nykyään
tavallisimmin muodostetaan konevoimalla käytettäväksi,
ks. Äes. I. A. S.
Grube
ü-J, August Wilhelm (1816-84),
saks. kasvatusopillinen kirjailija. Kirjoittanut
yleisistä kasvatusopillisista kysymyksistä ja [-julkaissut paljon käytettyjä lukukirjoja historian
ja maantiedon opetusta varten. Niistä on
huomattavin »Charakterbilder aus der Geschichte
und Såge" (33:s pain. 1903), josta J. Krohn y. m.
ovat toimittaneet suomalaisen laitoksen,
»Kertomuksia ihmiskunnan historiasta". (O. M-e.)
Grube
ü-J, Wilhelm (s. 1855), saks. [-sino-logi, v:sta 1892 kiinan ja mantsun kielen
professori Berliinissä. Tärkeimmät teokset: »Die
sprachgeschichtliche Stellung des Chinesisclien"
(1881), »Geschichte der chinesischen Litteratur"
(1902).
Gruber
iiborj, Max (s. 1853), itäv. lääkäri,
bakteriologi ja hygieenikko. Oltuaan ensin [-Gra-zissa G. tuli 1882 Wienin hygieenisen laitoksen
johtajaksi sekä vakinaiseksi professoriksi 1891;
siirtyen 1893 samaan toimeen Müncheniiu, G.
saavutti maineensa etupäässä keksimällä n. s.
agglutinatsioni-ilmiön, joka sittemmin on saanut
osakseen suurta huomiota bakteriologiassa ja
tarttuvien tautien tuntemisessa. Jos esim.
sekoitetaan virkeitä ja eläviä lavantautibasilleja
lavantautisen suonista otettuun veriheraan, niin
basillit vähän ajan kuluttua tahmaantuvat
yhteen menettäen sekä liikkumiskykynsä että
elin-voimaisuutensakiu. Muissa bakteereissa
tyyfus-sairaan verihera ei saa mitään sellaista aikaan.
G:n laajat tutkimukset koskevat muuten:
immuniteettia, desiufisioimista, juomavettä sekä
useampia yhteiskuntahygieenisiä kysymyksiä. M. O-B.
Grumbach [-hali], W i 1 h e 1 m’v o n (1503-67),
saks. valtiollinen seikkailija, joka Ranskan ku-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
