Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Hanság ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
115 Hansen—Hansteen 11G
Hansen, Heinrich (1821-90), tausk. taide-I
maalari. Tunnettu arkkitehtuurimaalauksistaan.
Hansen, Ole (s. 1855), tausk. talonpoika ja
politikko, valittiin 1890 folketingetiiu ja tuli
1901 maanviljelysministeriksi ensimaiseen
vasem-mistoministeristöön (ensimäinen tausk. talon
poika, joka pääsi näin korkeaan asemaan), hoiti
iätä tointa suurella taidolla ja
asiantuntemuksella ja ajoi perille monta maanviljelyksen
parasta tarkoittavaa lakia; luopui 1908 ja tuli
johtajaksi kansallispankkiin, mutta oli ystävänsä
Alberti’n ilmitulleitten kavallusten johdosta
pakotettu eroamaan tästä virasta jo sam. v. J. F.
Hansen, Peter Andreas (1795-1874),
tanskalaissyntyinen tähtitieteilijä ja geodeetti.
Jätettyään kellosepäntoimensa H. otti osaa
tanskalaiseen astemittaukseen ja avusti
Schumacheria. Kutsuttiin 1825 Gotliau observatorin
johtajaksi, jossa toimessa pysyi kuolemaansa saakka.
H:n tutkimuksilla on erittäin tärkeä sija
etenkin teoreettisen astronomian alalla. H:n
parantamien ja keksimien häiriölasku-metodien nojalla
toimitetut kuuntaulut („Tables de la lune", 1857)
ovat vielä yleisesti käytännössä. Ne katsottiin
siksi tärkeiksi merenkululle, että Englannin
hallitus myönsi H:lle 1,000 punnan palkinnon. H.
tutki myöskin eri kiertotähtien aiheuttamia
häiriöitä, mainittakoon m. m. „Untersuchungen über
die gegenseitigen Störungen des Jupiters und
Saturns" (1831) ja Ranskan tiedeakatemian
palkitsema „Mémoire sur le calcul des
perturba-tions qu’eprouvent les comètes". Geodesian alalta
mainittakoon „Geodätische Untersuchungen"
(1865, 1868 ja 1869), „Von der Methode der
kleinsten Quadrate" (1868). Myöskin
käytännöllisen astronomian hyväksi H. on toiminut
tutkimuksillaan eri koneista ja koneenosista. 27. R.
Hansen, Theofilus Edvard (1813-91),
tansk.-itäv. arkkitehti, synt. Kööpenhaminassa,
kuol. Wienissä, jossa Kreikassa oleskelunsa
jälkeen (1838-46) pääasiallisesti toimi, ollen
Fer-stelin, Hasenauenn ja Schmidtin kera uuden
Wienin suurrakennusajan johtomiehiä. Oltuaan
alussa varhaisemman keskiajan makuun
suunnitteleva romantikko H. kääntyy myöhemmin
suosimaan renesaussia ja antiikkia, yrittäen
sovittaa kreik. muotoja pohjoisen modernin
elämän vaatimuksiin. Täten H. esiintyy Schinkelin
toiminnan johtajana. Hänen päätöitään ovat
Wienissä arsenaalin asehuone (1855)
romaani-laiseen ja synagoga (1853-58) bysanttil.-mauril.
tyyli in; Heuirichshof, suuri palatsimainen
vuokrakasarmi; pörssi (1877), konservatori,
taideakatemia ja monta palatsia italialaiseen
re n esanssi tyyli in. Jaloin ja sopusointuisin H: n
taideluomista on kreik. rakennusmuotoihin
liittyvä parlamenttitalo, jonka interiööreistä
loistava ja suurenmoinen 128 m pitkä halli 011
kuuluisa. U-o N.
Hansenia ks. P i 1 1 i s i e n e t.
Hansen-Jacobsen, Niels (s. 1861), tansk.
kuvanveistäjä. Nykyajan Tanskan
omaperäisimpiä veistotaiteilijoita. Työskennellyt paljon
taideteollisella alalla (erinomaisia polttosavi-,
vaski- ja hopeatöitä). E. R-r.
Hansikas on tunnettu jo vanhojen
egyptiläisten ja persialaisten ajoilta, jolloin se kuului
korkeiden arvohenkilöiden pukuun.
Nahkahansik-kaista mainittakoon pestävät n. s. säämiskähan-
sikkaat, jotka valmistetaan vuohen nahasta ja
kiiltohan-rikkaat (glacé), joiksi tavallisimmin
käytetään metsä- ja vuorikauriin sekä
hirven-vasikan nahkaa. Viimemainitut nahat leikataan
(spaltataan) halki tasaisiksi erottamalla pois
lihapuoli. Kiilto saadaan kiillotuskoneessa
hankaamalla ja kostuttamalla nahan pintaa
munan-valkuaisaineella. E. J. S.
Hanslick, Eduard (1825-1904), itäv.
mu-siikkikirjailija; tuli 1856 musiikkitieteen
dosentiksi ja 1861 professoriksi Wienin yliopistoon.
Hänen teoksistaan kuuluisin on esteettinen
tutkielma „Vom Musikalisch-Schönen" (1854, 10:s
painos 1902). Siinä hän, selvästi esittäen
säveltaiteen rajoitukset, teki lopun siihenastisista
mielivaltaisista sävelteoksia „selittävistä"
haaveiluista; mutta toiselta puolen hän itse joutui
päinvastaiseen yksipuolisuuteen, väittäessään
säveltaiteen olevan pelkkää „kaikuvien
muotojen leikittelyä". Hänen myöhemmät teoksensa
ovat arvokkaana lähteenä uudemman ajan
musiikkielämän historialle, esim. „Geschichte des
Konzertwesens in Wien" (2 os., 1869-70) ja
„Fünfzehn Jahre Musik" (1896). I. K.
Hanssen (Nørremølle), Hans Peter
(s. 1862), pohjois-slesvigiläinen politikko, ryhtyi
jo 1880-luvulla ajamaan tanskalaisuuden asiaa
Slesvigissä; pääasiallisesti hänen toimestaan
perustettiin (1888) pohjois-slesvigiläisten
valitsijain yhdistys, jonka sihteerinä H. oli v:een 1896;
ottanut osaa aikakauskirjan „Sönderjydske
Aar-böger" toimittamiseen ja julkaisee päivälehteä
„Hejmdal"; valittiin 1896 Preussin maapäiville
ja 1906 Saksan valtiopäiville. H. on tätä nykyä
(1910) Slesvigin tanskalaisen väestön
huomattavin johtaja. Tärkein tulos hänen tähänastisesta
valtiollisesta toiminnastaan on tammikuun
sopimus v:lta 1907, joka koskee
pohjois-slesvigiläisten optanttien lasten ottamista Preussin
alamaisiksi. J- F.
Hansson, Ola (s. 1860), ruots.-saks.
kirjailija, osoittaa sekä realistisia että mystillisiä
piirteitä ja kaunokirjallisissa tuotteissaan miltei
liiallista tunteellisuutta. Asuu v:sta 1889
Saksassa ja on kirjoittanut myöskin saksan kielellä.
Julkaissut „Dikter" (1884), „Notturno" (1885),
„Sensitiva amorosa" (1887), „Parias" (1890),
„Frau Ester Bruce" (1894), „Der Weg zum
Leben" (1896), „Käserier i mystik" (1897),
„Gedichte in Versen und Prosa" (1901), „Nya visor"
(1906), ,,På hemmets altare" (1908) y. ni. —
Esseistinä ja arvostelijana hän on etevimmät
teoksensa luonut, joista mainittakoon
„Litterarische Silhuetten" (1885), „Das junge
Skandinavien" (1891), „Der Materialismus in der
Litteratur" (1892), „Seher und Deuter"(1895), „Friedrich
Nietzsche" (s. v.). — V:sta 1889 naimisissa
Laura Mohrin kanssa (s. 1854), tunnettu
salanimellä Laura M a r h o 1 m, joka ou
julkaissut varsinkin naispsykologiaa koskevia
kirjasia „Wir Frauen und unsre Dichter" (1895),
„Das Buch der Frauen" (1895), „Zur Psychologie
der Frau" (1897) v. m. E. H.
Hansteen, Christopher (1784-1873), norj.
tähtitieteilijä ja fyysikko. Opiskeltuaan
Tanskassa ja julkaistuaan huomiota herättäneen
kirjoituksen maamagnetismista H. 1816 nimitettiin
Kristiaanian yliopistoon professoriksi, jossa
toi-me-sa pysyi v:een 1861 saakka. H. toimi samalla
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
