Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Helbig ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
247
Helgolanti—Helianthus
248
kruunun omaisuutta; sen sepittäjä oli eräs
Paine Eriksson (Rosenstråle). K. G.
Helgolanti (Helgoland), kolmionmuotoinen,
55 ha:n suuruinen, 1,700 m pilkii, G00 m leveä
saari Pohjanmeressä luoteiseen Elben suusta,
45 km mannermaasta. Pääosan, ,,Oberlaiul"in,
muodostaa n. G0 m korkea, joka puolelle
äkkijyr-kiisti laskeutuva, punaisesta hietakivestä
muodostunut kallio, jonka läntisen, tyrskyille alttiin
seinän meri 011 louhinut omituisiin muotoihin.
,,Oberland"illa on valotorni, lujasti varustettuja
pattereita, sekä kaakkoiskulmalla kaupunki, joka
jatkuu kaakkoon ,,Unterland"ille, alavalle, liiek-
Helgolanti.
kaiselle rantakaistaleelle. Hiukan toista km
tästä itään on hiekkasaari, pakoveden aikana
n. G0 ha:n suuruinen, johon on syntynyt suosittu
kylpylä; vuosittain käy siellä n. 20,000
kylpy-vierasta. Sama määrä tilapäisiä matkailijoita
käy H:lla, seu luonnon omituisuuksien
houkuttelemina. — H:n asukkaat, varusväen kera 2,307
henkeä (1900), ovat friisiläisiä, elävät
kalastuksella, luotseina ja matkailijaliikenteestä. — II:Ha
on useita tieteellisiä havaintoasemia, museo,
missä kuulu lintukokoelma — H. on äärettömien
muuttolintuparvien levähdyspaikka.
Säännöllinen höyrylaivayhteys mantereelle. Julistettu
1910 sotalaivastosatamaksi; salamalaitteet (rak.
1908-13) tullevat maksamaan n. 30 milj. mk. —
13:nnella vuosisadalla n. kuului Tanskalle,
14:nneltä nolstein-Gottorpin herttuoille, joutui
1714 Tanskalle, 1807 sen valtasivat englantilaiset,
jotka mannermaa-sulkemuksen aikana tekivät
siitä salakuljetuksensa pääpaikan; 1890 Englanti
vaihdon kautta luovutti IT:n Saksalle. E. E. K.
Heliade-Radulescu /-üde-radule’sk] (1802-72),
romaanialainen kirjailija ja politikko, oli ensinnä
opettaja ja sittemmin ylimmän kouluviraston
jäsen. V. 1848 hän oli ruhtinas Bibescon paettua
väliaikaisen hallituksen jäsen, mutta
karkoitet-tiin pian maanpakoon ja pääsi takaisin
kotimaahansa 1854. Vv. 18G7-70 hän oli
romaanialai-sen akatemian esimies. II. kirjoitti m. m.
eepoksen „Mikael Urhoollinen" (1846), perusti
ensi-mäisen romaanialaisen kirjallisen
aikakauskirjan „Curierul romànesc" (1829), ja luinen
ansionsa on, että useita länsieurooppalaisen
kirjallisuuden etevämpiä tuotteita ilmestyi
romauniu-laisessa käännöksessä. Romaanialaisen
kirjakielen ja kirjallisuuden kehityksessä hänellä on
huomattava osa.
Heliadi ks. P h a e t h o n.
Heliaia (kreik. üelia’ia = kokous), muinaisessa
Ateenassa kansantuomioistuinten yhteisnimitys.
H:ssa ratkaistiin aikaisemmin etupäässä sellaisia
asioita, joissa vedottiin virkamiesten tuomioista,
mutta sittemmin sen valtapiiri laajeni niin, että
useimmissa jutuissa saattoi suorastaan kääntyä
sen puoleen. II:n merkitystä lisäsi vielä se, että
Ateenan liittolaisten oli pakko oikeusriidoissaan
tulla sen eteen. IT:ssa käsiteltiin asioita
julkisesti. Sen jäsenille, heliasteille, Perikles
sääsi valtion varoista maksettavaksi päivää kohti
1 obolin, minkä summan Kleon (ks. t.) korotti
kolminkertaiseksi. Suurimmillaan ollessaan
he-liastien luku teki G,000, joista 1,000 oli
varajäsentä. Vuodeksi tarvittava määrä otettiin
il-moittautuneitten joukosta arvan nojalla;
oikeutettu ilmoittautumaan oli jokainen 30 vuotta
täyttänyt kansalainen, joka ei ollut valtiolle
velkaa ja nautti täydet kansalaisoikeudet. H.
työskenteli 10 eri osastossa, joilla kullakin oli oma
tuomiopaikkansa. Osastojen jäsenten luku
vaihteli oikeusjuttuja myöten ollen säännöllisesti 501;
erinäisissä tapauksissa kuitenkin useat osastot
työskentelivät yhdessä, jolloin samaa juttua
käsittelevien heliastien luku nousi 2,000:een.
[Frankel, „Die attischen Geschwornensrerichte", 1877.]
E. K-n.
Heliakinen 1. h e 1 i n e n (kreik. helios =
aurinko), aurinkoon kuuluva tahi siihen jossain
suhteessa oleva. Tähden heliakiseksi nousuksi
tai laskuksi sanotaan sen ensimäistä ilmestymistä
aamutaivaalle tai viimeistä näkymistä
iltataivaalla. Vanhana aikana vuoden pituus
määrättiin tähden heliakisesta noususta. Egyptiläiset
tiesivät Siriuksen heliakisesta noususta määrätä
Niilin tulva-ajan. Ensimäisen suuruusluokan
tähtien heliakinen nousu ja lasku tapahtuu
au-rinpon ollessa n. 11° näköpiirin alla. 77. R.
Heliand f-c-J (saks. Heiland = vapahtaja).
Jeesuksen elämää evankeliumien mukaan esittävä,
muinaissaksilaisella kielellä 9:nnellä vuosis. j. Kr.
kirjoitettu runoelma, jonka Flacius Illyricuksen
tiedonannon mukaan Ludvik Hurskaan
kehoituksesta kirjoitti saksii, runoilija. Siinä on Pyhän
maan asemesta tapahtumapaikkana Saksa, ja
juutalaisten kaupunkien asemesta esiintyy
mui-naissaksilaisia ritarilinnoja. Painoksia: Sievers
(1878), Behagel (18S2) v. m. [Grein, „Die
Quellen des H." (1869) ; *
Behagel, „Der H. und
die altsächs. Genesis"
(1902). J. H-l.
Helianthemum, p ä
i-v ä n n o u t o,
kasvisuku Cts/aceee-heimossa,
pääasiallisesti
Välimerenmaiden pieniä
pensaita tai useimmin
rentoja yrttejä; lehdet
pitkänomaisia, kukat
keltaisia, isoja. Meillä
yksi laji 77. vulgäre
(chamæcisfns),
harvinainen kalkkiseuduissa
Etelä-Suomessa.
(J. A. W.)
Helianthus,
kasvisuku mykerökukkais-ten heimossa: korkeita,
karhealehtisiä, iso- ja
keltamykeröisiä
yrttejä, useimmat kotoisin
Helianthemum chamæc.istus.
1 kukkiva kiisvi, S kukinto,
3 verholehti alapuolelta,
4 emi seka muutamia heteitä,
ö kypsä ja avattu kota
verliolehtineen. 6 kypsä
kota ylhäältäpäin, ~ siemen.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
