- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
397-398

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Herrainhuone ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

U:ssa T:ssa sekä Jumalaa että Jeesusta
Kristusta.

Herrainhuone (saks. Herrenhaus), Preussin
ja Itävallan eduskunnan ensimäisen kamarin
virallinen nimi.

Herrainpäivät l. herrainkokous
(herredag), nimitys, jota Ruotsissa keskiajalla
ruvettiin käyttämään valtakunnankokouksesta,
koska siihen alkuansa kutsuttiin vain „herroja”,
s. o. maallisia ja hengellisiä ylimyksiä. Nimi oli
käytännössä senkin jälkeen kuin kaupunkien
porvarit ja talonpojat alkoivat 15:11a. vuosis.
lähettää edustajia näihin kokouksiin. 1600-luvulla
tämän nimen sijaan tuli sana valtiopäivät
(riksdag), jota vapauden ajasta lähtien
yksinomaan käytettiin, mutta senkin jälkeen puhuttiin
vielä kauan „herrainpäivämiehistä”, varsinkin
kun oli kysymys talonpoikaisista edustajista, ja
„herrainpäivärahoista”, millä jälkimäisellä
nimityksellä tarkoitettiin niitä varoja, jotka oli
määrätty valtiopäivämiesten palkkioiksi.

Tanskassa h:iksi 16-nnella ja 17:nnellä
vuosis. sanottiin sitä tavallisesti vuosittain
kokoontuvaa valtaneuvoston kokousta, missä
kuningas ja neuvosto istuivat oikeutta valtakunnan
korkeimpana tuomio-istuimena.

Norjassa h. niinikään oli korkeimman
oikeuden kokous, jossa sitäpaitsi kansa sai tuoda
esiin ehdotuksiansa ja valituksiansa. J. F.

Herrala, rautatienasema Riihimäen-Lähden
rataosalla. H: n tiilitehdas (per. 1903), om.
D. V. Palander. K. S.

Herra Martti ks. Martti.

Herran-ehtoollinen ks. Ehtoollinen.

Herran oppi ks. Didake.

Herrastuomari ks. Herastuomari.

Herrenäs ks. Herniäinen.

Herrera [erre’-]. 1. Francisco de H., „el
viejo” (vanha) (1576-1656), esp. taidemaalari
Sevillan koulua. Vapautui Espanjassa
vallinneesta italialaisesta maalaustavasta ja on
Espanjan realistis-kansallisen tyylin luojia. Hänen
kuvansa, enimmäkseen Sevillassa olevia
kirkkomaalauksia sekä myöskin „bodegones”- l.
keittiökuvia, ovat väritykseltään synkän voimakkaita
ja tekotavaltaan rohkeita, usein hurjan rajuja
niinkuin H:n omankin luonteen sanotaan olleen.
H. oli Velasquezin ensim. opettaja. — 2.
Francisco de H., „el mozo” (nuori) (1622-85),
edell:n poika, uskonnollisten, laatu- ja
„stilleben”-kuvien maalaaja, myöskin arkkitehti. Oli
aluksi isänsä vaikutuksen alainen, mutta joutui
Roomassa käydessään silloisen italialaisen
maneerimaisuuden valtaan. E. R-r.

Herrich-Schäffer [herrih-šef-], Gottlieb
August
(1799-1874), saks. hyönteistutkija ja
lääkäri, kirjoittanut oivallisesti kuvitettuja
teoksia perhosista ja nivelkärsäisistä, m. m. jatkanut
Panzerin teosta „Fauna insectorum Germaniæ”
(1830-44) ; myös: „Die wanzenartigen Insekten”
(1831-52) ; „Systematische Bearbeitung der
Schmetterlinge von Europa” (1843-56) : „Neue
Schmetterlinge aus Europa” (1856-61). U. S-s.

Herringbone [heriηboun] (engl., = „sillin
selkäruoto”) merkitsee kutomateollisuudessa sellaisia
murrettuja toimikassidoksia, joissa oikealle ja
vasemmalle käyvät toimiviivat yhtyvät
muodostaen siten kalan selkäruotoa muistuttavan
sidoskuvion. Tätä sidosmuotoa käytetään useissa
kangaslajeissa, joista tavallisin on puuvillainen
alushousukangas. Paitsi sidoksesta käytetään
tätä nimitystä myös kankaista. E. J. S.

Herrmann, Antal (s. 1851), unk.
kansatieteilijä, v:sta 1883 Budapestin opettajaopistossa
(Pedagogiumissa) saks. kielen ja kirjallisuuden
professori, sen ohella v:sta 1897 kansatieteen
dosentti Kolozsvárin yliopistossa; perusti 1887
kansatieteellisen aikakauskirjan „Ethnologische
Mittheilungen aus Ungarn”, jonka toimittaja;
Unkarin kansatieteellisen seuran varsinainen
perustaja (1889). Julkaisuja: „Beiträge zur
Vergleichung der Volkspoesie” (1888), „A hegyek
kultusza Erdély népeinél” („Vuorten palvelus
Siebenbürgenin kansojen keskuudessa”, 1893), „Az
1893-iki cigányösszeirás eredményei” („V. 1893
Unkarin mustalaisista toimitetun väenlaskun
tulokset”, „Magyar statisztikai közlemények”,
1895).

Herrnhut [-ū-], kunta Saksissa Bautzenm
hallintopiirissä, veljesseurakunnan
(herrnhutilaisuuden) syntymäpaikka.

Herrnhutilaiset l. evankeliset veljet,
yhdyskunta, jonka muodostumisen aiheutti
böömiläisten ja mähriläisten veljien asettuminen
1720-luvulla kreivi Zinzendorfin (ks. t.) tilalle
Berthelsdorfiin (ks. t.), jonne olivat paenneet
kotimaansa uskonvainoa. He ja heihin liittyneet
rakensivat 1722 Berthelsdorfin viereen kylän,
joka sai nimen Herrnhut; 1727 Z. antoi heille
erityisen yhteiskuntajärjestyksen. Se side, joka
yhdisti veljet toisiinsa oli rakkaus Kristukseen.
Koko uskonnollisen elämän varsinainen keskus
oli Kristuksen verinen sovintokuolema sekä ne
hurskaat tunteet, joita tämä uskovaisissa
synnyttää. Pietismistä, jolle herrnhutilaisuus on
enin henkisesti sukua, se erosi siinä, että
herrnhutilaisuus tahtoi vapauttaa ihmisen kaikesta
synkkyydestä ja arkamielisyydestä ja ohjata
häntä iloiseen armon omistamiseen, samalla toki
oivaltaen pyhityksen välttämättömyyden. —
Veljesseurakuntaan kuuluminen ei edellytä eroa
ennestään olevista protestanttisista
yhdyskunnista. Paitsi Herrnhutin pääseurakuntaa levisi
herrnhutilaisuus laajalle ympäri kristikuntaa
(Suomeen 1730- ja vars. 1740-luvulla). Jokaista
siirtokuntaa johtaa konferenssi, jonka virkailijat
(diakonit, vanhimmat, piispat) muodostavat,
koko veljesseurakuntaa Berthelsdorfissa oleva
vanhimpien konferenssi. — Jokainen seurakunta
jakaantuu iän, sukupuolen, avion tai
aviottomuuden mukaan eri „kuoroihin”, jotka kukin asuvat
omissa „kuorohuoneissaan” „hoitajan” tai
„hoitajattaren” valvonnan alaisina. — Herrnhutilaiset
ovat aina harjoittaneet erittäin ahkeraa ja
laajaperäistä lähetystyötä. K. Ö.

Herrnhutilaisuus ks. Herrnhutilaiset.

Herschel [həšl]. 1. Sir Frederick
William
(oik. Friedrich Wilhelm) H.
(1738-1822), engl. tähtitieteilijä, hannoverilaisen
sotilassoittajan poika, muutti 1757 Englantiin,
missä antoi musiikkiopetusta ja toimi urkurina,
ensin Halifaxissa, sitten Bathissa.
Musiikkiteorian matemaattinen puoli johti H:n
antautumaan matemaattisiin, fysikaalisiin ja
tähtitieteellisiin töihin. H. valmisti useita
peiliteleskooppeja ja teki ahkeraan havaintoja niillä.
Keksittyään Uranuksen 13 p. maalisk. 1781, hän
sai kuninkaalta eläkkeen, joka teki hänelle

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0227.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free