- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
553-554

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Homeopatia ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

5 53

Homeopatia—Homeros

554

jalle pohjalle suunniteltuihin, etupäässä
kokeileviin tutkimuksiin bakteerien merkityksestä
hermoston taudeissa. V:sta 1905 H. julkaisee
perustamaansa aikakauskirjaa „Arbeiten aus dem
pathologischen Institut der Univ. Helsingfors",
josta 1905-10 on ilmestynyt 3 nidettä.

2. Viktor Theodor H. (s. 1858),
professori, edellisen veli; yliopp. 1876, fil.
kandidaatiksi 1881, fil. lisensiaatiksi 1884, fysiikan
dosentiksi 1886, kutsuttiin sovelletun fysiikan
professoriksi 1898. H:n aikaisimmat
tutkimukset koskettelevat -sähköoppia, kuten esim.
julkaisusarja: „Ueber die Elektricitätsleitung der
Gase" (1886-88). Hänen tieteellisistä töistään
ovat yleisemmin tunnettuja hänen hallailmiöitä
käsittelevät, perusteelliset tutkimuksensa, joista
mainittakoon: ,,0m nattfroster" (1893) ja „Der
tägliche Wärmeumsatz im Boden und die
Wärmestrahlung zwischen Himmel und Erde"
(1897). H. pani 1898 alulle Suomen
hydro-grafiset tutkimukset Itämeren pohjoisosassa,
Polijan- ja Suomenlahdissa ja muutamissa
meidän suurimmissa järvissämme ja määrättiin
Suomen hydrografisten tutkimusten johtajaksi
1902. Näitten tutkimusten tuloksia hän on
painattanut nimellä: „Hydrographische
Untersuchungen im nördlichen Teile der Ostsee, im
Bottnischen und Finnischen Meerbusen
1898-1904" (1907). — H. on ollut jäsenenä hallituksen
asettamassa n. s. hallakomiteassa 1893 ja
vesi-tulvakomiteassa 1900. nän on sitä paitsi
ahkerasti ottanut osaa niin hyvin kunnallisiin kuin
valtiollisiin rientoihin, ollen koulunopettajien
edustajana valtiopäivillä 1905-06 ja eduskunnassa
v:sta 1908. Hän on laatinut suhteelliseen
vaalitapaan perustuvan vaalijärjestelmä-ehdotuksen,
joka pantiin nykyiseen
valtiopäiväjärjestyk-seemme kuuluvan vaalilain pohjaksi. Bobrikovin
toimesta hänet karkoitettiin 1904 Novgorodin
kaupunkiin, josta kuitenkin sai palata
kotimaahan seur. v. U. 8:n.

Homeopatia (kreik. homoiopa’tlieia =
samoin-tunteminen) , parantelutapa, jonka
pääominaisuutena on se, että potilasta hoidetaan sellaisilla
lääkkeillä, jotka terveissä ihmisissä aikaansaavat
juuri sentapaisia ilmiöitä, mitkä ovat ominaisia
hoidettavan potilaan taudille; taudilliset tilat ja
ilmiöt olisivat muka vertaisillaan — „similia
8imilibus" — parannettavissa. Tämän lisäksi
homeopatia käyttää lääkkeitä suunnattomasti
miedonnettuina ja siis tavattoman pienissä
annoksissa. H. on kokonaan tieteellistä pohjaa vailla.
H:n perustaja on Hahnemann. vrt. A 11 o p a t i a.

(M. O-B.)

Homeridit (kreik. homeri’dai). 1.
Homero-laisen runouden harrastajat, esittäjät
(rhapso-dit), jäljittelijät. — 2. Khios-saarella muinoin
elänyt suku, jonka luultiin polveutuvan
Homeroksesta; toisen tarinan mukaan se polveutui
eräistä panttivangeista (homeroi). Jo
vanhalla ajalla on joskus oletettu, että tämä
khio-lainen suku on keskuudessaan vaalinut ja
kehittänyt sekä jälkimaailmalle välittänyt
homero-laista runoutta; tämä käsitys nojaa kuitenkin
sangen heikkoihin perusteihin. O. E. T.

Homerinen nauru, sydämenpohjasta lähtevä,
raikas, pitkä nauru, saanut nimensä siitä, että
Homeros muutamassa kohdin (esim. Iliadi I 559)
kuvaa jumalien naurua sellaiseksi.

Homeros [-mc-], perintätarinan mukaan
ikivanha kreik. runoilija, suurten sankarieepoksien
Iliadin ja Odysseian luoja. Nämä eepokset, jotka
ovat Kreikan kansan vanhimmat säilyneet
hengentuotteet, käsittelevät aiheita Troian sodan
tarustosta. Iliadin perusaiheena on
Akhilleuksen ja Agamemnonin riitaantuminen ja sen
tuhoisat seuraukset; sen toiminta ajatellaan
tapahtuvaksi lyhyen ajan kuluessa Troian sodan
10:ntenä vuonna. Kuningas Agamemnon, Troiaa
ahdistavien kreikkalaisten ylipäällikkö, anastaa
omavaltaisesti sotajoukon uljaimmalta
sankarilta, Myrmidonien nuorelta päälliköltä
Akhil-leukselta hänen kauniin sotasaaliinsa, Briseis
neitosen. Syvästi loukkaantuneena Akhilleus
vetäytyy erilleen taistelusta, ja hänen äitinsä,
Thetis jumalattaren pyynnöstä ylijumala Zeus
lupaa antaa troialaisten voittaa taisteluissa, siksi
kunnes kreikkalaiset ymmärtävät, mitä ovat
tehneet häväistessään parhainta miestään.
Akhilleuksen pysytellessä leirimajassaan troialaisten
rohkeus yltyy; pitkällisissä taisteluissa
kreikkalaisten sankarit kyllä pitävät kauan puoliaan,
mutta vihdoin heidän täytyy peräytyä leiriinsä,
voittavain troialaisten leiriytyessä
taistelukentälle. Agamemnon jo katuu julkeata
menette-lyään; lähetystö lähetetään tärjoomaan
Akhil-leukselle sovintoa ja hyvitystä, kunhan vain
jälleen ryhtyy taisteluun. Mutta Akhilleus yhä
pysyy leppymättömänä. Tuima taistelu
uudistuu; - useat kreikkalaisten parhaista miehistä
haavoittuvat; vihdoin troialaiset, kuningas
Priamoksen poika Hektor johtajanaan, ryntäävät
linnoitettuun leiriin ja yrittävät sytyttää
kreikkalaisten laivastoa tuleen. Silloin Akhilleus sallii
ystävänsä Patrokloksen viedä myrmidonit
taisteluun. Troialaiset lyödään pakoon, mutta
Patrok-los saa Hektorin kädestä surmansa. Katkeran
surun valtaamana Akhilleus tekee sovinnon
Agamemnonin kanssa ja rientää taisteluun.
Vimmastuneena hän ajaa troialaisia edessään ja
surmaa heitä joukottain; vihdoin hän
kaksintaistelussa kaataa Hektorin. Patrokloksen
kunniaksi pannaan toimeen suurenmoiset
hautajaiset urheilukilpailuineen. Mutta kaatuneen
vihamiehensä ruumista Akhilleus ei lakkaa
häväisemästä, ennenkuin vanha Priamos vihdoin yön
pimeässä tulee hänen luoksensa ja herättää
hänen sydämessään sääliä, niin että hän
vanhukselle luovuttaa hänen jalon poikansa jätteet.
Troialaisten itkuihin ja Hektorin hautaukseen
Iliadi päättyy. — Odysseian aiheena ovat
Ithakan kuninkaan Odysseuksen
seikkailurik-kaat harharetket hänen kotimatkallaan Troiasta,
hänen kotiintulonsa ja hänen kostonsa.
Kymmenentenä vuonna Troian valloituksen jälkeen
Odysseus on vielä kaukana kotimaastaan; häntä
pidättää merellisellä saarella Kalypso niminen
haltiatar. Sillaikaa ylimieliset kosijat
ahdistelevat hänen uskollista puolisoaan Penelopeiaa
ja kuluttavat mässäämällä hänen varojaan.
Hänen nuorukaiseksi varttunut poikansa
Tele-makhos lähtee matkoille tiedustelemaan isänsä
entisillä sotatovereilta hänen kohtalojaan. Sillä
välin Kalypso vihdoin Zeuksen käskystä päästää
Odysseuksen luotaan. Rakentamallaan lautalla
Odysseus lähtee merille, mutta Poseidon jumala,
jonka pojalta, kyklooppi Polyphemokselta hän on
puhkaissut hänen ainoan silmänsä, hajoittaa

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0309.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free