Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Hurtta ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
653
Hurtta—Huss
654
„Kansanvalistusseuran kalenteri" 1908; Niemi,
..Jaakko Hurt" („Aika" 1907, siv. 163-170).]
U. K.
Hurtta, Simo ks. A f f 1 e c k, Simo.
Husaari (unk. huszär • unk. sanan alkuperä
epävarma), kevyt ratsumies. H:eja tavataan
ensinnä Unkarissa, jossa niitä mainitaan olleen
jo 15:nnen vuosis. alussa. V. 1458 Unkarin
valtiopäivät määräsivät, että kahdenkymmenen
maatilan tuli yhdessä asettaa ja varustaa
ratsumies (tämän mukaan h. on johdettu unk. sanasta
hÜ8Z = 20). H:t olivat kevyttä ratsuväkeä, aseina
keihäs, käyrä sapeli ja vasarakirves. 17:nnen
vuosis. lopulla asetettiin Itävallassa kevyesti
varustettuja, unk. univormuun puettuja
husaari-rykmenttejä. 18:nnen vuosis. tulivat varsinkin
Ziethenin ja Seidlitzin johtamat Preussin
husaarit kuuluisiksi; sen jälkeen h:eja oli kaikkien
maiden armeioissa. Ruotsissa perustettiin 1743
100 miehen suuruinen husaarijoukko, joka
hajoi-tettiin jo 1744; Ruotsin ensimäinen
husaariryk-mentti asetettiin 1758. Venäjällä oli husaareja
vakinaisessa armeiassa v:sta 1723. Tätä nykyä
Venäjällä on vain kaksi husaarirykmenttiä:
henkikaartin Hänen Majesteettinsa
husaariryk-mentti ja henkikaartin Grodnon
husaariryk-mentti. — II:ien pukuna on vielä nytkin
Unkarista kotoisin oleva lyhyt, nauhoilla kaunistettu
takki (dolmaani, attila) ja, useimmissa maissa,
lyhyt turkki. J. F.
Husaby [husaby], kirkko ja seurakunta
Län-sigöötanmaalla Ruotsissa; siellä olevassa
lähteessä sanotaan pyhän Sigfridin kastaneen Olavi
Sylikuninkaan 1008.
Husein, kalifi Alin ja Fatiman toinen poika,
kaatui taistelussa kalifi Jazidia vastaan
Kerbe-lan luona 680. Hänen kuolinpaikkansa Meshed
Husein on si’iittien suosituimpia
pyhiinvaelluspaikkoja ja hänen kuolinpäiväänsä (10 p.
Mu-harram-k.) he viettävät kärsimysnäytännöillä.
K. T-t.
Husein pasa (1773-1838), palveli Turkin
armeiassa ja johti 1826 Konstantinopolissa
janit-saarien kapinan kukistamista ja tämän ennen
kuuluisan joukon hävittämistä. V. 1818
korotettuna Algerian deiksi hän aikaansai kopealla
käytöksellään 1830 Ranskaa vastaan sen sodan, jonka
seurauksena oli Algerian menetys.
Huskisson [haskisan], W i 1 \ i a m (1770-1830),
engl. valtiomies, sai kasvatuksensa Pariisissa, oli
1789 mukana Bastillen valloituksessa, palasi 1792
Englantiin, tuli 1796 parlamentin jäseneksi ja
toimi myöskin hallinnon alalla, m. m.
verokama-rin (treasury) sihteerinä 1804-06 ja 1807-09; tuli
1814 „privv council"in jäseneksi ja
metsähallituksen päälliköksi, 1823 kauppaministeriksi, 1827
ystävänsä Canningin ruvettua pääministeriksi
-iirtomaiden valtiosihteeriksi. H. on
ensimäinen huomattava valtiomies, joka taloudellisissa
kysymyksissä kannatti Adam Smithin ja
vapaamielisen koulukunnan mielipiteitä. Ministerinä
ollessaan hän sai suojelustullijärjestelmän ja
purjehdussäännön määräykset lievennetyiksi
valmistaen siten vapaakauppajärjestelmän vastaista
valtaanpääsyä Englannissa; luopui
ministeris-töstä 1828 riitaannuttuaan silloisen
jjääministe-rin Wellingtonin kanssa; joutui
Liverpoolin-Manchesterin radan vihkijäisissä junan alle 1830.
J. F.
J. Huss.
Huskvarna [häskvär-], kauppala Ruotsissa,
7 km Jönköpingistä H.-joen putousten partaalla;
5,204 as. (1908). — Paitsi pienempiä
teollisuuslaitoksia on H:ssa 1680 perustettu, sittemmin
useampaan kertaan uusiin käsiin joutunut,
nykyään osakeyhtiön omistama H:n asetehdas.
Siinä valmistetaan nykyään metsästysaseita,
(pyssyjä n. 10,000 kappaletta v:ssa), sekä
polkupyöriä, ompelu- y. m. koneita, kaikkiaan n. 7
milj. mk:n arvosta v:ssa. Työväestön lukumäärä
on 1,300. Käyttövoimaa saadaan 10 turbiinista
ja 57 sähkömoottorista (yht. 2,050 hv.) .(E. E. K.)
Huso ks. Sampi.
Husqvarna ks. Huskvarna.
Huss (Hus), Johannes (n. 1369-1415),
böömil. uskonpuhdistuksen edelläkävijä, syntyi
Etelä-Böömissä Husinecin
kylässä (siitä sukunimi)
verrattain varattomista
tsekkiläisistä
vanhemmista ja opiskeli Praagin
yliopistossa tullen 1396
vapaitten taiteiden
maisteriksi; 1401 hän oli
filosofisen tiedekunnan
de-kaanuksena ja 1402-03
yliopiston rehtorina.
Tultuaan 1400 papiksi
vihityksi hän saarnasi
tsekin-kielellä Betlehemin
kappelissa Praagissa. Jo
ylioppilaana H. tutustui
Wiclifin (ks. t.)
filosofiseen realismiin ja v:n
1402 jälkeen hänen teologisiin kirjoituksiinsa,
jotka Hussiin tekivät varsin syvän ja pysyvän
vaikutuksen, ja hänen välityksellään ne,
asianomaisten kiellosta huolimatta, levisivät yhä
laajemmalle tsekkiläisten keskuuteen. H. oli nim.
tsekkiläisen kansallisuuden innokas esitaistelija.
V. 1409 hän sai kuningas Venceslauksen
julkaisemaan dekreetin, jonka kautta tsekkiläiset
saivat ratkaisevan sananvallan Praagin yliopistossa
saksalaisten edellä, samoinkuin saksalaiset
neljännes vuosisataa aikaisemmin olivat saaneet
määräävän vallan Wienin yliopistossa
böömiläis-ten ja unkarilaisten edellä. H. tuli tämän
puhtaasti tsekkiläisen yliopiston ensimäiseksi
rehtoriksi. Praagin arkkipiispa Zbynko, joka alussa
oli ollut Hussia kohtaan suosiollinen, kääntyi
pian häntä vastaan ja sai paavin kieltämään
Wiclifin teosten lukemisen ja levittämisen sekä
poltatti yli 200 wiclifiläistä kirjaa, niiden
joukossa osaksi sangen arvokkaita käsikirjoituksia.
Tämä teko synnytti valtavan liikkeen, sitäkin
ankaramman."kun Zbynko kohta julisti pannaan
II:n, johon tsekk. väestö oli rakkaudella
kiintynyt. Varsinainen perinpohjainen välien
rikkoutuminen H:n ja kirkollisten viranomaisten
välillä tapahtui kuitenkin vasta 1412. Kuuluisa
paavi Johannes XXIII möi aneita erään
käymänsä sodan kustannusten korvaamiseksi. H.
esiintyi pontevasti anekauppaa vastaan (m. m.
eräässä akateemisessa väittelyssä 7 p. kesäk.
1412), ja hänen kannattajansa polttivat paavin
anebullan. Seuraus oli, että hän kannattajineen
julistettiin suureen pannaan (1413). Kuningas
Veuceslavin toivomuksesta H. poistui
Praa-gista, mutta erään aatelisen suojelijansa linnasta
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
