Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Hydrografis-biologinen komissioni ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
679
Hydronefroosi—Hydroporus
680
=5_
J=
Kuva 3.
uiva esine, esim. puukeppi tai umpinainen torvi,
jonka toisessa päässä on paino, niin että se vain
vähän näkyy veden yli, jotta tuuli ei siihen pääse
sanottavasti vaikuttamaan. Rannalle merkitään
neljällä seipäällä kaksi yhdensuuntaista
tähtäys-linjaa kohtisuorasti virran suuntaa vastaan ja
tarkkaamalla, milloin virtaan heitetty uimuri
sivuuttaa kummatkin tähtäyslinjat saadaan
merkityksi aika, minkä uimuri tarvitsee
kulkeak-seen linjojen välisen matkan. Virran nopeus
mittauspaikalla on matkan pituus jaettuna
ajalla. Virran nopeus on erilainen eri kohdilla
joen tai kanavan poikkileikkauspintaa. Pienin
on nopeus pohjalla, suurin nopeus on tuulesta
riippuen joko pinnalla taikka alempana, aina
0,3s kertaa koko syvyys, keskimääräinen nopeus
on syvyydellä 0,ss t. 0,«o kertaa koko syvyys.
Jos eri kohdilla joen poikkilinjaa on tehty
nopeusmittauksia ja näistä muodostetaan
keskiarvot koko poikkileikkauspinnalle, on yleensä
pienin nopeus . k>*ski n>.|ieus
-=0,83 ia 0.40 välillä ia-———— =
suurin noprus ’ J ’ J suurin n»pens
0,95 ja 0,7 8 välillä. Kuta matalampi ja karkeampi
uoma on, sitä enemmän eroaa suurin nopeus
muista nopeuksista. Eri syvyyksien keskinopeus
uimurin kulkemalla tiellä on 0,ss kertaa uimurin
nopeus. Koko profiilin keskinopeus kerrottuna
veden poikkileikkauspinnalla antaa joen
vesimäärän aikayksikössä. Tarkemmissa
mittauksissa käytetään hydrometristä
siipira-tasta 1. flyygeliä (Woltmannin flyygeli).
Toimivana osana siinä on siipiratas, jonka virta
panee pyörimään, rattaan akseli on yhteydessä
joko kellontapaisen kierrostenlukijan taikka
pienen sähköjohtolaitteen kanssa, joiden avulla
siipirattaan kierrosten luku siinä ajassa,
minkä koje on ollut veteen upotettuna taikka
vapaasti toimimassa, saadaan luetuksi ja
merkityksi. Kierrosten luku aikayksikössä on
varmassa, kokeiden avulla määrätyssä suhteessa
virran nopeuteen. Suomen hydrografien toimisto
käyttää kuvassa 4 a ja 4 b
kuvatun mallisia siipirattaita. Ontto
salko painetaan mitattavalla
paikalla pohjaan, sitä pitkin lasketaan
salon sisällä kulkevalla langalla
siipiratasta kantava holkki.
Siipirattaan akseli on aina
vaakasuorassa ja virtaa vastaan
suunnattuna ja kulkee tiiviisti torven
lä-pitse rataslaitteita sisältävään
vedenpitävästi suljettuun koppaan.
Ruuviksi muodostettu akselin pää
panee siihen tarttuvan
hammasrattaan pyörimään ja pyörähdykset
synnyttävät hetkellisiä
sähkövirtoja salon sisässä ylöspäin
kulkevassa sähköjohdossa, jobon on
kytketty joko soittokello, jonka
helähdyksistä kierrokset voidaan laskea,
taikka erityinen kierrosten lukija.
Flyygeliin on yhdistettynä myöskin
syvyyden mittauslaite. Flyygelillä
voidaan helposti mitata virran
nopeus eri syvyyksiltä. Kuva 1
esittää Vuoksen virrasta useampia
poikkiprofiileja, joissa
nopeusmittauksia on tehty. Kuviin 2 on
merkitty profiilin eri kohdissa ja eri syvyyksillä
vallitsevat nopeudet viivapituuksilla pystysuorasta
Kuva 4 a.
Kuva 4 b.
oikeallepäin. Kuva 3 esittää kokonaislaitetta ja
lauttaa, jclta mittaukset tehdään. [Strukel, „Der
Wasserbau"; „Lisiä Suomen Hydrografiiaan. I
Vuoksen virta".]
2. ks. Areometri. J. C-én.
Hydronefroosi (kreik. hydör = vesi, ja
ne-phro’s = munuainen), vesimunuainen,
munuais-maljan vesipöliö, virtsankulun estymisen
aiheuttama munuaismaljan ja läheisten
virtsatiehyeit-ten laajeneminen virtsantapaisen nesteen
kasaantumisesta. (M. O-B.)
Hydrophidæ ks. M e r i k ä ä r m e e t.
Hydroporus, kovakuoriaissuku sukeltajien
(Dytiscidae) heimossa. Mustia tai mustan- ja
kel-taisenkirjavia. Toiset lajit elävät joissa, toiset
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
