Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ihminen
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
827
Ihm inen 829
inasta pituudesta, joka i:u kehityksellä jo on
takanaan.
Sen käsitystavan puolesta, jonka mukaan i.
johtaa historiallisen syntynsä alemmista
olennoista, puhuvat m. m. monet sekä sikiön eri
kehitysasteilla että täyskasvaneessa i:ssä
tavattavat surkastuneet elimet ja myös silloin tällöin
Kuva 1. Kuva 2. Kuva 3.
Kuva 1. Silmä. Ps puolikuunmuotoinen poimu. Cl
kyynel-käsnä. Kuva 2. Korva, a Darwinin nipukka.
Kuva 3. Karvaihminen.
esiintyvät rakenteelliset poikkeavaisuudet, joita
voidaan pitää perinnöllisyyden aiheuttamina
vanhojen eläimellisten ominaisuuksien
uusiutumisina (a t a v i s m e i n a). Tällaisista
mainittakoon kalteva, kapea otsa, otsaontelojen
ylenmääräinen kehitys, paksuina kamaroina esiinpistävät
silmäkulmat, poskiluuhaaran kahtiajako,
kasvojen aliosan kuonomaisuus ja viistohampaisuus,
välileuan ilmaantuminen, ylimääräiset hampaat,
hammasrivin aukko (diastema), alaleuan
vankkuus, taaksepäin kaartuva leuka, ylimääräiset
nisät, n. s. Darwinin korvanipukka, silmän
puolikuunmuotoinen poimu, ylimääräiset, lihakset,
ihon karvaisuuden tavaton kehitys y. m.
Ihmissuvun svntymäkehdosta on
niinikään lukuisia, enemmän tai vähemmin
perusteltuja arveluja. Ilaeekelin käsityksen
mukaan syntymäkelito olisi etsittävä jostakin
Etelä-Aasiasta, ehkä oletetusta, Intian valtameren nyt
peittämästä maanosasta Lemuriasta, jonka
jäännöksinä hän pitää Sunda-saaria, Ceylonia ja
Madagaskaria. Toisten tutkijain mukaan olisi
luultavinta, että i. raaimmalla asteellaan on
erilaistunut eläimellisestä kantamuodostaan
itä-ir.tialaisessa alueessa. Molemmat arvelut
sopivat yhteen Pithecanthropus-Vöydöu. kanssa (ks.
Apinaihminen). Tämän olennon Jaavan
diluviaalikerrostumassa tavatuissa kivettyneissä
ranko-osissa ilmenee merkillisesti yhtyneinä
ihmisellisiä ja eläimellisiä ominaisuuksia, samoin
kuin aivokopan tilavuusluku (900 cm3) on
api-nain (550 cm3) ja alimpain ihmisrotujen välillä
(1250 cm3). Oliko se silti, kuten löytäjä
Dubois ja hänen kanssaan useat muut, jotka
Pithecanthropus- jäännöksiä ovat tarkastaneet,
päättävät, i:n suoranainen edeltäjä, ehkä
välimuoto esi-i:n (Homo primigenius) ja
aikai-simpain apinain (Palæopithecus) välillä vai
edustaako se sammunutta sivuhaaraa i:n
sukupuussa, on edelleen kysymyksenalaista. Toiselta
puolen ou koetettu todistaa, että ihmissuku
tuskin voinee olla kotoisin troopillisista seuduista,
missä ympäröivän luonnon runsaus ei ole ollut
omiansa edistämään älyn kehitystä, vaan
karummista seuduista, Aasian keskisemmistä osista tai
Euroopasta. Kysymystä ei ehkä koskaan voida
selvittää, mutta sitävastoin voinee pitää
varmana, että syntymäkehdostaan i. jo hyvin aikai-
seen levisi useimpiin maanosiin. Tämä on
päätettävissä sekä muinaislöydöistä että eri rotujen
välillä tavattavien erilaisuuksien jyrkkyydestä.
Vanhimmat i: n jäännökset ovat
tava-tut jääkauden kerrostumissa, diluviumissa, mutta
päättäen hyvin alkuperäisten, i:n tekoa
osoittavien piikivien löydöistä (Ranskassa,
Portugalissa) on luultavaa, että i:n kaltaisia olentoja
esiintyi jo tertiäärikaudella. Tärkeimmät ja
vanhimmat ihmislöydökset ovat ne, jotka on
tavattu JSieauderthalissa Diisseldorlin ja
Tanba-chissa Weimarin luona, Engersissa, SpyssäjaLa
Naulettessa Belgiassa, Malarnaud’n ja Le
Mous-tier’n luolissa Ranskassa, Määrissä, Krapinassa
Kroatsiassa, Heidelbergin luona y. m. Schwalben
mukaan nämä kivettymät kuuluvat kahteen
jääkaudella eläneeseen ihmisrotuun, joista, toinen,
nuorempi, on luettava nykyaikaiseen lajiin
(Homo reccnsj, toinen alhaisempaan ja
geologisesti vanhempaan rotuun, esi-i:n eli
Neandertha-lin rotuun (Homo primigenius). Viimemainitun
rodun edustajat olivat pieniä ja
vankkarakenteisia, ja pääkallo erittäin huomattava siitä, että
se oli pitkähkö ja matala, etuosa kapea, josta
päättäen isojen aivojen otsalohkot olivat vielä
pienet ja. äly heikosti kehittynyt, että otsa oli
kapea, matala ja kalteva, silmäin päällä vahvasti
ulkonevat kamarat, kasvojen alaosa esiinpistävä
(prognaattinen), leuat erinomaisen vankat.
Aivo-kopan tilavuus oli 1230 cm3. Apinamaista
ominaisuutta Neanderthal-i:ssä on myös se, että
leukakulma joko puuttui tai oli vain heikosti
kehittynyt, josta päättäen äänielimet ja
puhetaito olivat vähemmin kehittyneet kuin
nyky-i:llä. Esi-i:t asuivat luolissa, tunsivat tulen
käyttämisen ja pukeutuivat eläinten vuotiin.
Syytä on otaksua heidän eläneen lähinnä samalla
asteella kuin Austraalian ja Etelä-Ameriikan
alhaisimmat raakalaiskansat näiden maanosien
löytöaikoina.
Ihmissuvun ikää koskevat arvioimiset ovat
tuloksiltaan vaihdelleet, mutta ehkä voi M o
r-t i 11 e t’n mukaan sanoa, että 230-240
vuosituhatta on vähintään kulunut jääkauden i:n
esiintymisestä. Skandinaavian vanhimmat
muistomerkit i:stä (raakkuläjät, „kokkenmoddinger")
Montelius laskee syntyneiksi n. 5000 vuotta
e. Kr.
Maapallon eri osiin levinnyt ihmiskunta on
aikain kuluessa erilaistunut eri roduiksi
(toisten mukaan voi tässä puhua eri lajeista), joiden
sukulaisuus-suhteista ja tuntomerkeistä ja
sen-vuoksi myös ryhmittelystä ei ole päästy
yksimielisyyteen. Blumenbach (1752-1840) erotti
seuraavat 5 ihmisrotua: 1. K a u k a a s i a 1 a
i-n e n 1. valkoinen rotu: iho valkoinen, tukka
vaalea tai tumma. 2. Mongolilainen rotu:
iho keltainen tai keltaisenruskea, tukka musta.
3. Etiopialainen rotu: iho mustanruskea
tai musta, tukka musta, tiheä ja villainen.
4. Ameriikkalainen rotu: iho
keltaisenruskea tai kuparinpunainen, tukka musta. 5.
Ma-1 a i j i 1 a i n e n rotu: iho vaaleanruskea tai
raus-tahko, tukka musta, tiheä, käherä. — Pääkallon
muodossa tavattavien eroavaisuuksien mukaan
ruotsalainen Retzius (1796-1860) jakoi i:t
kahteen pääryhmään: 1. pitkäkalloiset 1.
dolikokefaalit, joiden kallon leveys on noin 70 %
sen pituudesta, ja 2. lyhvtkalloisetl. bra-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
