Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ihminen
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
827
Ihm inen
834
kykefaalit, joiden kallon leveys on vähintään
80 % sen pituudesta. Molemmat jakaantuvat
leukamuodon ja hampaitten asennon mukaan
pystyhampaisiin (ortognaatteihin), joilla
on leuat vähän ulkonevia ja etuhampaat melkein
pystysuorassa, ja viistohampaisiin
(prog-naatteihin), joiden leuat ovat enemmän ulkonevia
ja etuhampaat eteenpäin viistossa. Niinpä
pystyit ampaisia pitkäkalloisia ovat Retziuksen
mukaan: germaanit, keltit, muinaisroomalaiset ja
muinaiskreikkalaiset, hindut, persialaiset,
arabialaiset, juutalai.-fet; viistohampaisia:
austraa-lialaiset, neekerit, tunguusit, kiinalaiset,
eskimo-laiset, useimmat intiaanit; pystyhampaisia
lyhyt-kalloisia: slaavilaiset, lättiläiset, lappalaiset,
suomalaiset, unkarilaiset ja turkkilaiset;
viistohampaisia: mongolit, malaijilaiset,
polyneesia-laiset, papualaiset, useat intiaaniheimot. —
Hiuksien erilaisuuden ja tukan laadun mukaan
Huxley on erottanut i:t eri roduiksi; samoin
Haeckel, jonka luokittelu on seuraava: A.
Villa tukkaisia rotuja (Ulotricha, musta
ihmisrotu). 1. Ivimppuvillaiset: akkalaiset,
bus-lnanuit, hottentotit. 2. Tasavillaiset: kafferit,
neekerit, papualaiset. B. Suoratukkaisia
rotuja (LissotricUa). 3. Kankeatukkaiset
(keltainen ihmisrotu): malaijilaiset, mongolit,
eskimot, intiaanit. 4. Kiharatukkaiset (valkoinen
ihmisrotu): veddalaiset, dravidat,
austraalialai-set, nubialaiset, välimereläiset (kaukaasialaiset,
baskit, haamilaiset, seemiläiset, indogermaanit).
Pääasiassa sama kuin tämä on seuraava
Haecke-lin ja. kielellisiä näkökohtia huomioonottavan Fr.
Müllerin luokittelun mukaan muodostettu
ja/oi-tus: A. Mongolimainen roturyhmä,
lyhyt-kalloinen, suoratukkainen, keltainen. Tähän
kuuluvat: 1. mongolilainen, 2. malaijilainen, 3.
ameriikkalainen, 4. arktinen rotu. B. I r a
a-n i 1 a i n e n roturyhmä, keskikalloinen,
kiharatukkainen, valkoinen. Tähän kuuluvat: 5.
kau-kaasialainen, 6. atlanttilainen, 7. dravidalainen,
8. austraalialainen rotu. G. Neekerimäinen
roturyhmä, pitkäkalloinen, villatukkainen, musta.
Tähän kuuluvat: 9. negnittolainen, 10.
papualainen 11. neekerirotu ja 12. busmannilainen
r<tu. [A. J. Mela, „Zoologia kansalaisille. I.
Imettäväiset." (1896).]
Ihmiskunnan väkiluku maapallolla
kasvaa. Koko arvioitu lukumäärä on (v. 1909)
1,550,630,000. Maanosien mukaan se jakaantuu
seuraavasti:
. , ......, „ „ % koko
Lukumäärä 1 km=:llä määrästä
Euroopassa . . . 429,095,000 43 27,7
Aasiassa .... 830,340,000 19 53,:,
Afrikassa .... 124,216.000 4 8,o
Ameriikassa . . . 159,765.000 4 10^
Austraaliassa . . 7.214.000 0« 0,5
Rotujen mukaan:
Välimereläisiä..........826 milj., 53,3%
Mongolilaisia..........476 „ 30,7 „
Neekerejä.......100 „ «,4 „
Dravidalaisia..........60 3,9 „
Malaijilaisia......46 „ 3,o „
Ameriikkalaisia ja
sekarotuisia .......39 „ 2.b „
Papualaisia ja austraalia-
laisia................4 „ 0,2 „
I:n ruumiin pituus voi vaihdella
melkoisesti. Alimpana rajana on noin 1,250, ylimpänä
27. III. Painettu V&1 L
n, 1,800 mm. Ruumiin pituuden keskiluvuksi,
kun koko ihmiskunta otetaan huomioon, on
Topinard laskenut 1,650 mm. Kääpiökasvua ovat
eräät Afrikan keskiosissa elävät kansat (akka-,
batua-, vambuti-heimot y. m.), joiden pituus on
1,240-1,400 mm. Myös veddalaiset Ceylonissa,
busmannit Etelä-Afrikassa, papualaiset
Uudessa-Guineassa, lappalaiset, japanilaiset, eräät
Aust-raalian heimot ja malaijit ovat pienikasvuisia.
Isoimmat ovat:
tehueltsit Pat-agoniassa . 1,781 mm
polyneesialaiset .... 1,762 „
irokeesit..............1,735 „
ruotsalaiset............1,727 „
Suurimmassa osassa ihmiskuntaa on ruumiin
pituus 1,700 ja 1,600 mm:n välillä.
I:n sikiön kehitys kestää noin 270-280
päivää. K. M. L.
Ihmisrotujen sielulliset
eroavaisuudet.
On väitetty, että rodut sielullisilta kyvyiltään
ja luonteeltaan perinjuurin eroavat toisistaan
ja että kunkin kansan historiallinen kehitys
johtuu etupäässä sen alkuperäisestä
rotuomituisuu-desta. Sangen mahdollista on, että on syviä
eroavaisuuksia eri rotujen henkisissä taipumuksissa,
mutta kovin vähän on voitu tässä kohdin
varmasti todistaa. Älyperäisissä kyvyissä,
ajatus-voiman kehityskelpoisuudessa, tuskin voidaan
osoittaa selvää yhden rodun etevämmyyttä
toisten edellä. Niinpä esim. „puhdasrotuiset"
kiinalais*, neekeri- tai intiaani-lapset oppivat
sopivalla ohjauksella yleensä yhtä hyvin ja yhtä
helposti kuin valkorotuiset lapset. On tosin
väitetty, että sivistymättömämpiin rotuihin
kuuluvat, jos kohta aluksi edistyvät hyvin, sitten
pikemmin väsyvät ja seisahtuvat älyllisessä
kehityksessään. Tällä väitteellä näyttää olevan perää
muutamiin rotuihin nähden, mutta epävarmaa
on, soveltuuko se kaikkiin. On myöskin
jonkinmoisia perusteita sillä mielipiteellä, että eri
roduissa vallitsee erilainen tunne- ja tahtoelämä,
eri luonteensävy ja erilaiset pyrkimykset. Esim.
neekeri on silmänräpäyksen ihminen, lapsellinen,
„sangviininen", antautuu hillittömästi
hetkellisten tunteiden valtaan, ilmaisee äänekkäästi
ilonsa ja surunsa, joka näyttää olevan sillä
hetkellä voimakas ja kiivas; mutta se haihtuu pian,
hän siirtyy hyvin helposti vastakkaiseen
mielialaan. Pohjois-Ameriikan intiaanit näyttävät
taas osoittavan aivan päinvastaista luonnetta.
Mutta nämä tunteenomaisetkin ominaisuudet
vaihtelevat suuresti kunkin rodun yksilöissä, niin
että varmoja erotuksia ei ole. Varmempia rotujen
tunnusmerkkejä näyttää astuvan näkyviin, jos
tarkastaa, yksilöiden sijasta, kokonaisten
kansojen historiallisia kohtaloja ja elämää. Silloin
huomataan esim., että useimmat valkoiseen
rotuun tai indoeurooppalaiseen kansanryhmään
kuuluvat kansat ovat osoittautuneet
„aktiivisiksi" ; heissä on ilmennyt itsenäistä, pontevaa,
usein häikäilemätöntä toiminnanintoa ja -kykyä,
joten lie ovat historiassa mahtavasti
vaikuttaneet ulospäin. Sitävastoin useimmat muihin
rotuihin kuuluvat kansat ovat osoittautuneet
verrattain „passiivisiksi", he ovat enemmän
vastaanottaneet vaikutuksia kuin omaperäisesti
muihin vaikuttaneet. Luultavasti tämäkin
erilaisuus kansojen historiallisissa kohtaloissa on yh-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
