Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Iilja ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
847
Iisoppi —Iittalan lasitehdas
848
lainaajia 293). — Toistaiseksi yksi sanomalehti
„Salmetar". Yhdistyksiä:
Rouvasväenyhdis-tys, Kauppiasyhdistys, Työväenyhdistys,
Liike-apulaisyhdistys, Vapaaehtoinen palokunta,
rait-tiusseura „Salmi" sekä urlieiluyhdistyksiä. —
Telefonilla 80 tilaajaa. — Pankkeja:
Säästöpankki (tallettajain saamiset v:n 1909 lopulla
Smk. 597,061:44: omat varat Smk. 78,220:41),
Kansallisosakepankin ja Suomen Kauppapankki
o.-y:n haarakonttorit. — Sataman tulot (1909)
Smk. 12,471:64, tuulaakitulot Smk. 3,465:58;
tullikamarin kanto (1910) Smk. 222,092:87. —
Tuonti satamaan (1909): kauroja 117,o
tonnia, rukiita 2,893.s ton. (neljäs maamme
rukiintuontisatamista), vehnäjauhoja 274,s ton.,
ruisjauhoja 438,s ton., maltaita 8,o ton. y. m.
Sataman vienti 200 ms polttopuita.
Klaree-raukset (1908) kotimaisessa merenkulussa 1,288
rek.-ton., ulkomaisessa (välitön rahtilaivayhteys
Pietarin kanssa) 807 rek.-ton., yht. 2,095 rek.-ton.
Purjehduskautena 1910 I:n satamassa kävi 197
alusta, yht. 12,779.45 rek.-ton. Paikallisliikettä
välittää 6 liöyryvenhettä. I:lla oli 1908 11
purjelaivaa yht. 751 rek.-ton., 9 höyryalusta, yht. 419
rek.-ton.— I:n rautatieasema (III:n luokan) on 83 km
Kajaanista; 1 km:n pit. haararata I:n satamaan.
I:n asemalle 1908 saapuneista tavaroista
mainittakoon: rukiita 234 ton., kauroja 180 ton.,
ohria ja muuta vilj. 66 ton., jauhoja ja ryynejä
1,004 ton., maitoa 180 ton., lihaa 128 ton., voita
5 ton., puutavaroita 2,492 ton., sokeria 259 ton.
Aseman vienti: kauroja 63 ton., jauhoja ja
ryynejä 2,159 ton., maitoa 158 ton., voita 641 ton.,
lihaa 183 ton., lankkuja ja lautoja 5.518 ton.,
hirsiä ja propsia 1,760 ton. j. n. e. —
Teollisuuslaitoksia: kolme höyrysahaa
(vuotuinen valmistus yht. n. 3,000 standerttia),
konepaja, oluttehdas, nahkatehdas, sähkötehdas ja
kaupungin ääressä osuusmeijeri (nykyisin suurin
maassamme; valmisti voita 1910 n. 200,000 kg).
Kirkollisesti I:n kaupunki muodostaa
maaseurakunnan kanssa pitäjän, jolla 011 yhteinen
kirkko, 3 km kaupungista pohjoiseen.
N. 5 km kaupungista pohjoiseen on
Virran-sillan taistelusta kuuluisa Koljonvirta. —
Puolentoista tunnin laivamatkan päässä on Runnin
terveyslähde ja hotelli.
V. 1856 Pekka Kumpulainen antoi
kenraalikuvernööri Bergille, tämän matkustaessa seudun
läpi, anomuksen kauppalan perustamisesta,
piirilääkärin, apteekin ja postikonttorin
asettamisesta. Vv. 1858 ja 1859 paikkakunta sai
piirilääkärin, apteekin ja postitoimiston ja 1860
(24 p. lokak.) kauppala määrättiin
perustettavaksi kirkkoherranvirkataloon kuuluvalle
Hauki-niemelle, jonka tontteihin jakaminen suoritettiin
seur. v., jolloin myös kauppalan ohjesääntö
vahvistettiin. Ensimäinen järjestysoikeuden istunto
oli 16 p. jouluk. 1861. I. sai kaupunginoikeudet
20 p. lokak. 1891 päivätyllä perustuskirjalla.
jossa myös oli määräys kauppalan vuokralla
hallitseman ja valtion omistaman Paloistilan
siirtymisestä kaupungin lahjoitusmaaksi.
2. I:n maalaiskunta, Iisalmen khlak.,
nimismiespiirit: Iisalmen kunnan pohjoinen
piirikunta ja Iisalmen kunnan eteläinen —
Lapinlahden piirikunta; 2,780,« km! joista viljeltyä
maata 23,611 ha (1901); 104,io5 manttaalia,
talonsavuja 1,149, torpansavuja 422 ja muita sa-
vuja 1,289; 23,124 as. (1907); 2,112 hevosta,
12,483 nautaa (1908). — Kansakouluja 28 (34
opett.). — Peltosalmen maanviljelys- ja
karjau-hoitokoulu. — Salahmin ja Jynkän rautatehtaat
seisovat; muutamia sahalaitoksia. —
Kunnanlääkäri ja apteekki yhteinen kaupungin kanssa.
3. I:n maa-ja kaupunki-s e u r a k u n t a,
keisarillinen, Kuopion hiippak., Iisalmen
rovastikuntaa. Erotettiin Kuopion seurakunnasta 15 p.
helmik. 1627. Jakaantuu tulevaisuudessa
kolmeksi seurakunnaksi: Iisalmi, Sonkajärvi ja
Vieremä (Sen. päät. a/3 1897). Seurakuntaan
kuuluu Rutakon rukoushuonekunta (per. 1854). I:n
kirkko puusta, raken. 1779, korjattu 1879.
Iisoppi fUyssopus officinalisj. huulikukkaisten
heimoon kuuluva, Välimeren maissa villinä
kasvava pensas, jää pohjoisessa viljeltynä
ruoho-varvuksi. Sekä tiheässä olevat suikeat,
ehytlaitaiset lehdet että siniset kukat hyvänhajuiset.
Käytetään rintalääkkeenä. J. A. IV.
Iisvesi. Päijänteeseen laskevaan
Rautalammin reittiin kuuluva kapea (levein kohta 3*/*
km), luode-kaakkoon kulkeva luonnonkaunis
järvi. Varsinainen I. on n. 28 km pitkä;
pohjoisessa siihen liittyy Pulkkilansalon erottamana
Rasvanki, joka 4,/2 m korkeammalla olevan
Ni-lakkaveden Kolunlahteen on yhdistetty Koliin
kanavalla. Kaakossa I. on laivaliikenteelle
merkityksettömän Suonnejoen kautta Suonteenseläu
yhteydessä. Itään I. on yhteydessä Virmasveden
kanssa, mistä Kuttakosken kanavaa päästään
Kuttajärveen. Lännessä ja lounaassa erottaa
I:n Niinivedestä kapea, Juurikkaniemestä
pistävä Saikarinniemi. Jänissalmen ja
Vaajasalmen perkauksen kautta Niinivesi on yhdistetty
I:n asemalta alkavaan, edellämainittuihin
järviin ja lisäksi Pielaveteen ulottuvaan,
paikallisesti tärkeään laivareittiverkkoon (valmist.
1892-95), joka on vähintään 1,78 m syvä. I:n alueen
tuotteet, joista tärkeimmät ovat lankut, laudat
ja muut puutavarat sekä järvestä nostetusta
järvimalmista valmistettu rauta, viedään
markkinoille I:n asemaan päättyvän, Savon
radan Suonnejoen asemalta lähtevää 7 km
pitkän haararadan kautta. Puutavarain vienti
(1908) oli 13,400 tonnia, raudan 2,223 tonnia.
E. E. K.
Iitana, hallitsija Ondongassa Ambomaalla.
Suom. lähetysseuran työalalla (1883-84).
Ennenaikainen kuolema katkaisi lähetystyölle
suosiollisen I:n elämän. U. P.
Iitin rovastikunta käsittää Iitin. Jaalan.
Elimäen, Anjalan, Ruotsiupyhtään ja
Orimattilan kirkkoherrakunnat. Porvoon hiippakuntaa.
K. 8.
Iitin tuomiokunta käsittää Iitin ja Jaalan,
Elimäen ja Anjalan, Lappträskin ja
Ruotsinpyhtään käräjäkunnat. Turun hovioikeuden alainen.
K. S.
Iittala. V:n luokan asema
Tampereen-Hämeenlinnan radalla Kalvolan pitäjässä, 28 km
jälk:stä pohjoiseen; lähellä asemaa on I:n
lasitehdas, saha. Tärkeimmät lähtevistä tavaroista
lasitavarat (1908 536 tonnia), halot v. m.
puutavarat (sam. v. 5,239 tonnia). E. E. K.
Iittalan lasitehdas (Iittala Glasbruks
aktiebolag), Iittalan aseman luona Kalvolan
pitäjässä, Hämeen lääniä. Per. 1881, omistajana
osakeyhtiö. Pääoma 480,000 mk. Liikevaihto 1908
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
