- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
845-846

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Iilja ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

845

lilja-

Iisalmi

846

koko eläiu kuihtuu ja kuolee. Lääkinnästä ei
ole apua. Taudin välttämiseksi on paras
välttää alhaisia ja vesiperäisiä laitumia. Ep.

lilja ks. A n d r o p o g o n.

Iinröyttä, saari Pohjanlahdessa eteläpuolella
Iijoen suuta, ulkomaisten laivain lastauspaikka,
johon proomuilla Iin sahoilta kuljetetaan
puutavarat lastattaviksi. Saaren omistaa valtio, joka
vuokraa yksityisille lohenkalastusoikeuden sen
ympäristöllä 6 v:ksi kerrallaan. Lähimmässä
tulevaisuudessa saarelle rakennetaan asuntoja, joissa
työväki voi asustaa lastausaikoina. K. S.

Iiriläiset ks. Keltti Iäiset.

Iirin kieli ja kirjallisuus ks.
Kelttiläiset.

Iisak (hepr. jizhäq „ hän nauraa"; vrt. 1
Moos. 171t; 18^; 216), patriarkka, Aabrahamin
ja Saaran poika, Aabrahamille annetun
lupauksen perijä (Moos. 1716,X9; 1810), jonka
Aabraham saamaansa käskyä totellen on valmis
uhraamaan (1 Moos. 22). Aabrahamin palvelija
noutaa Haaranista hänelle vaimoksi Rebekan (1
Moos. 24), joka kahdenkymmenen vuoden
kuluttua synnyttää hänelle kaksoiset Esaun ja
Jaakobin (1 Moos. 2521 ja seur.). I. asuskeli
Kanaanin eteläisimmissä seuduissa (1 Moos. 24æ;
25n), etupäässä Beer-Sebassa, jonne hän rakensi
alttarin (1 Moos. 2635,33). — Arvelu (Nöldeke,
Edv. Meyer), että I. alkuaan olisi ollut
Beer-Sebassa palveltu lieimojumala, on perusteeton. Ei
ole syytä epäillä I:n historiallisuutta. Ar. H.

Iisalmen-Kajaanin rata, Savon radan
pohjoisin osa, 83,112 km: sivuraiteet asemilla yht.
5,5 8 7 km; korkein kohta, 187,91 m yi. merenp.
(Suomen rautateiden korkein), on n. 5 km
Murtomäen aseman eteläp. Rata-osalla 5 asemaa ja
3 pysäkkiä; 18 kaarisiltaa. Haararadat:
Iisalmen as.-Iisalmen satama (l,si km), Kajaanin
as.-Lamminniemen satama (2,s4). Kajaanin
as.-Petäjäisenniskan satama (I.99), Kajaanin
as.-Tihisenniemen saha (0,88). Rata avattiin
yleiselle liikenteelle 15 p. lokak. 1904.
Rakennuskustannuksiin myönnetty kaikkiaan 5,935,000
mk, josta määrästä oli käytetty rataa
liikenteelle avattaessa 4,868,384 mk (alkup.
kustannusarvio 5,660,000 mk). Matka Helsingistä
Kajaaniin 633 km. L. E-nen.

Iisalmen kihlakunta käsittää Iisalmen
poh-joispiirikunnan, Iisalmen eteläispiirikunnan sekä
Lapinlahden, Kiuruveden, Nilsiän nimismiespiirit.
Kuopion lääniä. I:n tuomiokunta käsittää
Iisalmen, Lapinlahden ja Kiuruveden
käräjä-kunnat. Viipurin hovioikeuden alainen. K. S.

Iisalmi (ruots. Id en s ai mi). 1. Kaupunki
pohjoisimmassa Savossa, Kuopion läänissä,
Poroveden pohjoisrannalla, Paloisvirran varrella,
63°33’ pohj. lev. ja 27010,so’ it. pit. Asukasluku
1910 2,311 henkeä (1891 1,027, 1900 1,513),
yleensä suomenkielisiä. Kaupungin pinta-ala 277,50
ha, joista raken. 105,65 ha. Kaupunki omistaa
ääressä olevan Paloistilan (hallinto-oikeus 1874),
lahjoitettu kaupungille 1891, 15/,„ manttaalia,
1,018,68 ha. I. jakaantuu kolmeen osaan:
Paloisvirran pohj.-puoli, Luuniemi (molemmat raken.)
ja Paloisvirran eteläpuoli (rakentamaton,
huviloita) . Kadut leveät, joista kaksi puuistutuksilla
varustettua leikkaa kohtisuorasti toisensa
keskellä kaupunkia. Rakennuksista
huomattavimmat rukoushuone, yhteiskoulu, kansakoulu (uusi.

1908), sähkölaitos (1910), reservikasarmi,
työväentalo (suurin kokoussali) sekä kaupungin
laidassa komea, harmaasta
kivestä rakennettu
meijeri. Yleisiä puistoja:
kirkkopuisto, rantapuisto
ja Luuniemen
urheilukenttä ja metsäpuisto.
Kauppatori Paloisvirran
rannalla; laivaranta
(a-voin; kivestä tehty
laituri) Poroselän rannalla,
toinen Paloisvirran
rannalla. Kesäisin laivaliike
neljään suuntaan:
Kuopioon (et.), Kiuruvedelle
(länt.), Salahmin tehtaalle
(pohj.) ja Hernejärvelle
(it.).—Kaupungin omaisuus (1909) Smk. 811.432:
81, velat Smk. 177,597:36; tulot(1909) 100.993:80,
joista taksoitettuja veroja 38,259:78; menot
97,175:24, joiden huomattavimmat erät: (1910)
korot 14,173:84, oikeudenhoito 8,250:—,
poliisilaitos 7,400:—, vaivaishoito 8,500:—, vliteiskoulu
52,443:80, kansakoulu 32,015:—, katutyöt 6,063:11,
katuvalaistus 3,000:—. Kaupungin osuus
an-niskeluvoittovaroista (1909) 44.132:24. Kau-

Paloisvirta ja osa kaupunkia.

pungin hoidossa olevista rahastoista
suurimmat (1909): kirkonrakennusrahasto 8,339:20,
työväenasuntorahasto 6.692:10,
kansanopisto-rahasto 4,640:23, Ignatiuksen
köyliäinjoulu-rahasto 4,832:25, lokaviemärirahasto 23,794:41,
N. J. Hjelmmanin testamenttirahasto 15,586:52,
yhteiskoulurahasto 23,533:24, rovasti Laguksen
koulurahasto 12,649:59. Kunnallisista laitoksista
mainittakoon kuumesairaala ja sähkölaitos.
Kunnallisten virastojen ohella on tullikamari ja
pakkahuone, sähkölennätinkonttori;
piirilääkärin asemapaikka. — Kouluja: kansakoulu
(271 opp., 7 opett.), 8-luokkainen yhteiskoulu
(216 opp., 10 opett.), käsityö- ja kutomakoulu,
käsityöläiskoulu. Kaupungin kansankirjastossa
nideluku (1911) 1,175 (lainoja 1910 4,564 nid.

Iisalmen yhteiskoulu.

Iisalmen vaakuna.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0461.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free