Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Iltatähti ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
917
Iltatähti
i—Imatra
918
tarkistusmerkillä vetämällä liidulla viiva astian
pohjan ja tapin ylitse. — Leirissä ja
linnoituksissa käytetään merkkinä tavallisesti
tykinlaukausta, jonka jälkeen vahtivuorolla olevat
signa-listit, rummuttajat j. n. e. soittavat
(rummuttavat j. n. e.) iltatapton, jota seuraa soittokunnan
puhaltama säädetty soittokappale. M. v. E.
Iltatähti ks. Venus.
Ilvehtijät ks. Jongleur.
Ilveily ks. Farssi.
Ilves (Felis 1. Lynx lynx), n. 1 m pitkä
kissansukuinen petoeläin, jolla on tupsupäiset
korvat, lyhyt häntä ja korkeat koivet. Väriltään
se on punertavan harmaa tai ruskea, tummatäp-
Ilves.
Iäinen, mutta eri yksilöt voivat tässä suhteessa
vaihdella melkoisesti (n. s. kissailves, susi-ilves,
kettuilves). I. on levinnyt Skandinaaviassa,
Suomessa ja Pohjois-Venäjällä Siperiaan saakka
ja oli ennen Keski-Euroopassakin yleinen — nyt
sitä tavataan siellä enää vain harvinaisena
Alpeilla ja Karpaattien vuorilla eikä se ole enää
suinkaan tavallinen Itämeren-maakunnissakaan.
Suomessa i. on levinnyt Lappiin asti ja tavataan
yleisimmin Viipurin läänissä, Vv. 1900-1905
ammuttiin Suomessa 323 kpl. I. elää metsissä
karuilla mailla, jotka se jättää vain nälän
pakottamana talvella. Se on yöeläin, hyvä juoksija,
hyppijä ja kiipeejä, erinomaisen raatelias,
tappaen ravinnokseen kaikenlaisia metsäeläimiä,
esim. kanalintuja, etupäässä kuitenkin jäniksiä,
mutta käy myös lampaitten kimppuun. Naaras
synnyttää toukokuussa 2-3 poikasta. I:llä on
arvokas nahka ja sen lihaa kehutaan hyväksi. —
Tavallisella i:llä on eräitä läheisiä
sukulaismuo-toja, joista mainittakoon harmaa i.
Ameriikan pohjois- ja luoteisosissa, p a n t t e r i-i.
Etelä-Euroopassa. k a r a k a 1 i f Lynx caracal)
Afrikassa ja Aasian lounais- ja eteläosissa,
joissa myös elää kosteilla paikoilla suoilves
(Lynx chausj. K. M. L.
Imaami (arab. imäm = „esimies", „johtaja"),
muhamettilainen arvonimi, jolla on useampia
merkityksiä. 1. I. on pappi; i. rätib johtaa
moskeiassa, seisoen seurakunnan edessä selkä
päin sitä, yhteistä rukousta; i. khätib lukee
saarnan. Jokaisessa suuressa moskeiassa on kaksi
imaamia, pienemmissä ei ole kuin i. rätib.
Näitten i:en virka ei ole vakituinen, vaan moskeian
hoitaja (näsir) voi ottaa ja erottaa i:n niinkuin
sopivaksi näkee. — 2. I. on uskonnollinen
päämies, jonka maallinen vastakohta on
emiiri. Tämän arvonimen abbasidit ensin
ottivat omaksensa; samoin Turkin sulttaanit ovat
samalla imäm almuslimin „muhamettilaisten
imaami" ja emir almuminxn „uskovaisten
ruhtinas". — 3. Leiksi sanotaan myös varhaisimman
muhamettilaisen aikakauden koraaninselittäjiä.
Näitten „kirkko-isien" joukossa huomataan
neljän sunnalaisen uskonjärjestelmän perustajat
Abu Hanlfa, Mälik, as Safi’i ja Ibn Hanbal (vrt.
Arabian kieli ja kirjallisuus, I, 510).
— 4. Leiksi sanotaan vihdoin 12 Muhammedin
vävystä Alista polveutuvaa henkilöä, joista
viimeinen Muhammed ai M a h d i (879) hävisi
tuntemattomiin. Sunniitit luulevat, että Mahdi
kerran on ilmestyvä ja alistava koko maailman
islamin alle; si’itit taasen luulevat, että hän
vielä on hengissä ja palaa ottamaan maailman
vallan haltuunsa, vrt. Mahdi. K. T-t.
Imaginaarinen (lat. imaginü’ri = kuvitella),
mat., on luku, joka sisältää imaginaari-yksiköitä.
I.-yksikkö (joka nykyisin aivan yleisesti
merkitään i kirjaimella) on negatiivisen yksikön
neliöjuuri, siis = i + V^i. Jokainen luku, joka on
muotoa a-\-bi, jossa a ja b ovat reaalilukuja, on
nimeltään kompleksiluku; jos a = o, saadaan
puhtaasti imaginaarinen luku, yleistä muotoa bi:
jos taas b = o, saadaan reaaliluku.
I. geometria on epäeuklidinen geometria
(ks. B 6 1 y a i, Janos).
Imago
ä’-J (lat., = kuva), täyskasvanut [-(sukukypsä, siivellinen) hyönteinen, vastakohtana
toukalle.
Imami ks. Imaami.
Imandra-järvi, Kuollan niemimaalla,
Kannan-lahden ja Kuollan kaupungin välissä (130 m. yi.
merenp.), laskee Kannanlahden kaupungin luona
Vienan-mereen 34 km pitkän koskirikkaan
Niva-joen kautta. I:n suurin pituus on 80 km, leveys
hyvin vaihteleva, pinta-ala 852 km1; suurin
syvyys n. 53 m. I. on vuorirantainen järvi, jonka
saarien, niemien ja lahtien muodossa on mitä
selvimpiä jääkauden merkkejä; notkot ja
rotkel-mat ovat täynnä jääkautisia kiviröykkiöitä.
Järveä ympäröivistä 17 vuoriryhmästä
mainittakoon länsirannalla olevat Montse- ja
Tsuin-tunturit (900 ja 800 m) sekä itärannalla
mahtava, tasalakinen Umptek. — I:aan laskee 26
jokea ja puroa, jotka keskikesällä vielä
lumipeitteisiltä tuntureilta tuovat kylmää vettä
järveen, niin että sen pintakerrosten lämpö
heinäkuun öinä alenee -f- 1- -f- 1% asteeseen O. —
I. on hyvin kalarikas, sen laajain mäntymetsäin
peitossa olevat, melkein asumattomat rantamaat
vilisevät metsänriistaa. (E. E. K.)
Imantero ks. Imandra-järvi.
Imareetti (arab.), hyväntekeväisyyslaitos
(sairaala, köyhäinkeittiö j. n. e.), varsinkin köyhiä
koululaisia ja ylioppilaita varten perustettu
ruokala.
Imarre ks. Kallioimarre.
Imatra on muodostunut siihen missä Vuoksi
katkaisee Salpausselän. Ammoisina aikoina virta
näyttää olleen paljoa leveämpi, niinkuin lähellä
nykyistä uomaa olevat hiidenkirnut osoittavat.
Putouksen korkeus on matalan veden aikana 18,ti
m, tulvaveden vallitessa 18,47, pituus 850 m,
leveys niskan kapeimmalla kohdalla niukasti 20 m.
I:n niskassa on Vuoksen sadealue 60,220,8 km";
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
