- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
921-922

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Imbros ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

921

Imbros—Immaculata

Imbriani
ü’-J, Vittor io (1840-86), it. [-runoilija ja kirjallishistorioitsija, otti
vapaaehtoisena osaa vuosien 1859 ja 1866 sotaretkiin. I.
on koonnut paljon satuja ja kansanlauluja. V.
1874 I. esiintyi etevänä lyyrikkona ja
satiirikkona teoksella „Esercizj di prosodia". Osittain
tärkeitä ovat I:n Dante-tutkielmat „Studi
Danteschi" (1890). J. H-l.

Imbros (Imvros, turk. Imros), Turkin
Saarivilajeettiin kuuluva vuorinen ja hedelmätön
Aigeian-meren saari, luoteispuolella
Dardanellien-salmen suuta; 266 kma, n. 10,000 as. Kohoaa
aina 597 m:iin yi. merenp. (Hagios Ilias).
Kivi-hiilikerrostumia; pääelinkeino kalastus. —
Pääpaikka K a s t r o n, pohjoisrannikolla.

(W. S-m.)

Imelä voi ks. Voi.

Imeminen, absorbeeraaminen, ks.
Ab-sorbeera ta, Absorptsioni.

Imerethi (I m e r e t i a),
muinaiskreikkalaisten K o 1 k h i s, ennen itsenäinen valtio
Kaukaasiassa; joutui 1810 Venäjän valtaan; käsitti
suurimman osan nykyistä Kutaisin kuvernementtia.
vrt. Georgia.

Imettäjä, henkilö, jonka toimena on imettää
toisen lasta. Luonnollisinta on tietenkin, että
jokainen äiti imettää omaa lastansa.
Voittamattomien esteiden kohdatessa voi kuitenkin
joskus käydä pakolliseksi uskoa lapsi imetettäväksi
toiselle, varsinaiselle imettäjälle. Sopivaa i:ää
valittaessa on etupäässä pidettävä huolta siitä,
ettei i. sairasta sellaista tautia, jonka tartunta
voi uhata lapsen terveyttä; ennen muita tässä
suhteessa ajateltakoon kuppaa ja
tuberkkelitau-tia. Mitä maidon kunnollisuuteen tulee, vrt.
Maito. (M. O-B.J

Imettäjä-mehiläiset, nuorimmat,
harmaanvä-riset, kahdeksanteen päivään asti syntymästään
untuvapeitteiset mehiläiset. Ensimäisinä päivinä
syntymästään ne ruokkivat nuorimpia toukkia
maidonvärisellä mehiläisen verellä 1.
chylus-nesteellä ja sittemmin vanhempia toukkia
hunajasta ja siitepölystä » almistetulla, puoleksi
sulaneella ravinnolla. Ne syövät tähän aikaan paljon
hunajaa ja siitepölyä saadaksensa kehittyneillä
ravitsemisrauhasillaan muodostumaan
ylimääräistä mehiläisverta toukkien ravinnoksi. Ne
antavat toukille vähää ennen niiden peittymistä
vahakannella kennoissaan vähemmän sulanutta
ravintoa hunajasta ja siitepölystä, jolloin niiden
imettäjänä olo-aika loppuu. A. M.

Imettäminen, rintalasten syöttäminen äidin
tai erityisen imettäjän maidolla. Ensimäinen i.
tapahtuu noin 6-10 tuntia lapsen syntymisen
jälkeen, ja uusiutuu sitten aluksi aina noin joka
neljäs tunti sittemmin harvemmin.

Imettäväiset ks. Nisäkkäät.

Imeytyminen, Imeminen, ks.
Absorptsioni.

Imeytyä ks. Absorbeerata.

Imidi, typenpitoinen yhdistys, joka sisältää
ryhmän (ammoniakkijäännöksen) NH.

Imikkä ks. P u 1 m o n a r i a.

Imissioni (lat. immi’ssiö < immittere =
lähettää sisään), lakit., sijoitus; julkisen
viranomaisen toimenpide, jonka kautta joku asetetaan
määrätyn esineen tahi omaisuuden hallintaan.
Erityisesti tätä sanaa käytetään kuitenkin
merkitsemään kruununtilan asukkkaaksi ottamista

sekä asukkaan sijoittamista sellaiselle tilalle, vrt.
Asukasoikeus ja Imissionikirja.

O. K:nen.

Imissionikirja, lakit., sijoituskirja; kirja,
jonka kuvernööri antaa kruununtilan asukkaaksi
otetulle henkilölle. Sijoituskirjassa, joka sen
saajan on näytettävä sekä kruununvoudille että
lähinnä seuraavassa henkikirjoituksessa, pitää
olla ilmoitus talon nimestä, kylänumerosta ja
manttaalista, onko tilasta menevä vero kruunulle
pidätetty tahi millä tavalla siitä muussa
tapauksessa on määrätty sekä onko asukas tilalle
päässyt oman tahi vaimonsa perintöoikeuden nojalla
vaiko siirron kautta, vrt. Asukasoikeus.

O. K:nen.

Imitatiivinen menetelmä (jäljittelymene
telmä, < lat. imitä’ri = jäljitellä), uudistettu
vieraiden kielten opetuksen metodi, joka viimeisen
neljännesvuosisadan kuluessa on voittanut yhä
laajenevaa kannatusta. Vanha menetelmä oli
aloittanut tarjoamalla oppilaalle valmiita
kieliopin sääntöjä, joita soveltamaan hänen tuli
harjaantua kääntämällä irrallisia esimerkkilauseita
äidinkielestään vieraaseen kieleen. I. menetelmä
on pannut opetuksen pohjaksi elävän puhekielen
mukaisten yhtäjaksoisten vieraskielisten tekstien
lukemisen. Kieliopin opetus liittyy luettavaan
siten, että oppilas johdetaan itse havaitsemaan
oppimastaan kieliaineksesta kielen säännöt;
systemaattinen oppikirja otetaan käytäntöön vasta
myöhemmin. Kääntäminen sekä äidinkielestä
vieraaseen kieleen että päinvastoin on rajoitettu
mitä vähimpään; sen sijasta harjoitetaan
suullista ja kirjallista reproduktsionia ja luettuun
liittyvää vapaata produktsionia vieraalla
kielellä, sekä tekstin kursoorista lukemista. —
Nimitys i. m. ei ole onnistunut, koska menetelmän
pääperiaate ei ole kielen oppiminen pienen
lapsen tavoin jäljittelemällä, vaan kieliaineksen
ja kielen lakien induktiivinen omaksumistapa
vastakohtana vanhan menetelmän
deduktiivisuu-delle. A. K.

Imitatsioni (lat. imitä’tiö). 1. Jäljittely, mat
kiminen (ks. t.).

2. Mus. Sävelaiheen kertaus muunnetussa
muodossa. I. on musiikin perustavimpia taidekeinoja.
Niinkuin rakennustaiteessa taidokkaimmatkin
ryhmitykset muodostuvat harvalukuisista
peruskuvioista, samoin sävelteoksetkin ovat
sommittu-neet yhden tahi aniharvan sävelaiheen
muunnoksista. I. voi olla tietoisesti tarkoitettu, mutta
on usein myös vaistomaista, yhtenäisen
perustunnelman aiheuttamaa. Edellisessä tapauksessa
i. on usein kuulijankin välittömästi tajuttavissa.
Mutta enimmiten se jää kuulijan tietoisuuden
ulkopuolelle; silti se vaikuttaa täysin
tehokkaasti suorastaan tunteeseen. Ln taidokkaasta
käyttämisestä riippuu sävellyksen sisällinen
johdonmukaisuus ja eheys. Yksinkertaisen
kansanlaulun kauneuden salaisuus piilee ehkä
pääasiallisesti säkeittenkeskisessä kätketyssä i:ssa.
— I:ssa tavattavat aiheen muunnokset ovat hy
vin monenlaisia, jopa lukemattomia. Laadultaan
ne ovat joko melodisia tahi rytmillisiä. 7. K.

Imiteerata (lat. imitä’ri), jäljitellä, matkia;
mukailla.

Immaculata
lä’-J, saastuttamaton, [-koskematon, puhdas. — I. c o n c e p t i o ks. C o n c e
p-t i o.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:34 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0501.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free