- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
1217-1218

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Itävalta (Österreich)

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1-223

Itävalta

654

kun a: musta, kaksipäinen kotka. Lippu:
ks. I.-U nkari. Pääkaupunki on Wien.
[Diener, Hoernes, Suess ja Ulilig, „Bau u. Bild
Österreichs"; Supan, „Österreich-Ungarn",; Hann,
„Handbuch der Klimatologie"; „Die
österreichisch-ungarische Monarchie"; E. Bernatzik, „Die
oesterreichischen Verfassungsgesetze";
„Österreichisches statistiches Handbuch"; „Gothaischer
Hofkalender"; Philippson, „Europa"; A. Scobel,
„Geographisches Handbuch".] E. E. K.

Historia. Tonavasta etelään oleva osa nyk.
I.-Unkarin monarkkiaa kuului aikoinaan
Rooman valtaan; pohjoispuolella jokea (Böömissä
ja Määrissä) asuivat germaanilaiset
markoman-nit ja kvaadit. Alisen Tonavan toisella
puolella keisari Trajanus valloitti lisäksi Dacian
107 j. Kr. Mutta toisella vuosis. j. Kr.
(166) pohjoiset kansakunnat alkoivat tunkeutua
Rooman valtakunnan rajojen yli. Dacian jätti
Aurelianus gooteille 270 ja 4:nneltä vuosis.
alkaen provinssi toisensa jälkeen joutui barbaarien
käsiin, jotka lakkaamatta vaelsivat niiden kautta.
Vasta 6:nnella vuosis. syntyi jonkinlainen
pysähdys kansainvaelluksissa; turkkilaissukuiset
avaa-rit perustivat 568 nyk. Unkariin valtakuntansa
ja samaan aikaan pohjois-slaavilaiset kansat,
tsek-kiläiset y. m. valtasivat Böömin ja Määrin sekä
I:n Tonavaan saakka. Ennsistä länteen olevan
maan olivat (kenties markomannien jälkeläiset)
bajuvaarit 1. baierilaiset jo ennen anastaneet; he
valtasivat myös suurimman osan nyk. Tirolia.
Entisiin Pannonian ja Noricumin maakuntiin
asettui etelä-slaavilaisia sloveeneja (vindejä, jotka
7:nnellä vuosis. perustivat itsenäisen
herttuakun-nan Karantanian, sekä heistä kaakkoon
kroatsia-laisia ja näistä etelään serbialaisia.

Kaarle Suuri valloitti baierilaisten maan sekä
Karantanian 788 ja teki lopun avaarein
valtakunnasta 796 perustaen Enns-joen itäpuolelle
Ostmark nimisen rajakreivikunnan. Myös
kro-atsialaiset tunnustivat hänen ylivaltaansa ja
Böömin sekä Määrin slaavilaiset suorittivat hänelle
veroa. Hänen kuolemansa jälkeen
frankkilaisval-tio menetti idässä olevat alueensa. Kroatsialaiset
antautuivat Itä-Rooman vallanalaisuuteen,
sloveenit pääsivät itsenäisiksi ja pohjois-slaavilaiset
yhdisti määriläisruhtinas Svatopluk suureksi
valtakunnaksi 800-luvun jälkipuoliskolla. Tämän
valtakunnan kukisti magyarein 1. unkarilaisten
hyökkäys 906; nämä, jotka 895-9 olivat
valloittaneet nyk. maansa, hätyyttivät myös
Itä-frankki-laista valtakuntaa 1. Saksaa, varsinkin sen
baieri-laista rajamaata ja anastivat koko Ostmarkin.
Vasta Otto Suuren voitettua unkarilaiset Lechin
kentällä 955 perustetaan jälleen baierilainen
Ostmark Ennsin itäpuolella ; se mainitaan ensikerran
996 Ostarichin nimellä ja se laajeni vähitellen
Leitha- ja March-jokiin saakka idässä. Sen
raja-kreivit olivat Babenber g-sukua ja
pääkaupungiksi tuli (1100-luvulla) roomalaisten perustama
Wien. Rajakreivi Liutpold (Leopold) IV sai
Henrik Ylpeän jouduttua valtakunnankiroukseen
velipuoleltaan keisari Konrad III :lta Baierin 1139,
joka ynnä I. Liutpoldin kuoltua jäi hänen
nuoremmalle veljelleen Henrikille. Tämän täytyi 1156
luovuttaa Baieri Henrik Ylpeän pojalle Henrik
Leijonalle, mutta sen sijaan I. korotettiin
hert-tuakunnaksi. Herttua Leopold V (k. 1194) otti
osaa kolmanteen ristiretkeen, riitaantui Rikhard
39. III. Painettu V,ll.

Leijonamielen kanssa Akkonin valloituksessa,
otti hänet vangiksi Rikhardin palatessa kotia I:n
kautta ja jätti hänet sitten keisari Henrik VI:n
käsiin. Leopold liitti alueisiinsa
Steier-niarkin 1192. Herttua Leopold VI:n aikana (k.
1230) I:n tila oli kukoistava; hän hankki lisäksi
osan Krainia y. m. alueita ja suosi suuresti
ritari-runoutta. Hänen poikansa Fredrik („Sotaisa")
kaatui 1246 taistelussa Unkaria vastaan; hän oli
viimeinen Babenberg-sukua. — Useampia
vallan-tavoittajia ilmestyi nyt, mutta 1251 pääsi
Otto-kar (v:sta 1253 Böömin kuningas) I:n ja
myöhemmin Steiermarkin (1260) sekä Kärntenin ja
Krai-nin (1269) hallitsijaksi.

Kun Rudolf Habsburgilainen oli valittu
Saksan kuninkaaksi 1273, kieltäytyi Ottokar häntä
tunnustamasta, mutta Rudolf pakotti
vastustajansa alistumaan. Ottokar tosin uudisti taistelun,
mutta voitettiin ja kaatui Marchfeldin
tappelussa 1278. Rudolf muodosti nyt I:n alueista
H a b s b u r g-s uvun perintömaat,
lahjoittamalla 1282 pojilleen I:n, Steiermarkin,
Krai-nin ja Kärntenin; ne joutuivat sitten kaikki
(paitsi Kärnten, joka 1286 läänitettiin Tirolin
kreiville Meinhardille) Rudolfin pojalle
Albrek-tille (1282-1308), joka myös tuli keisariksi 1298.
Hänen poikansa Fredrik Kaunis (k. 1330) ja
Leopold hallitsivat yhdessä; edellinen tavoitti
myös turhaan keisarinkruunua. Sveitsin
metsä-kanttoneja Habsburgit koettivat kukistaa, mutta
herttua Leopold kärsi niitä vastaan taistellessaan
tappion Morgartenin luona 1315. Myöhemmät
Habsburgit hankkivat Kärntenin lopullisesti 1335
ja Tirolin 1363. V. 1365 I:n maat jaettiin
kahden Habsburgin sukuhaaran, albertilaisen ja
leo-poldilaisen, välillä. Jälkimäiseen kuuluva
herttua Leopold kaatui Sempachin luona
taistellessaan sveitsiläisiä vastaan 1386. — Myöhemmin
tapahtui uusia jakoja, jotka johtivat
riitaisuuksiin Habsburg-suvun jäsenten välillä.
Alberti-laista haaraa oli herttua Albrekt V (1404-39),
joka keis. Sigismundin vävynä sai Böömin ja
Unkarin kruunut sekä myös valittiin keisariksi
(Albrekt II 1438-39). Hänen jälkeensä Saksan
keisarinkruunu pysyi 300 vuotta Habsburg-suvun
päämiehillä. Albrektin pojan Ladislaus
Posthu-muksen holhoojaksi tuli (Leopoldin haaraa oleva)
Steiermarkin herttua Fredrik V (v:sta 1453
arkkiherttua; Saksan kuninkaana Fredrik III
1440-93). Ladislaus Posthumuksen kuoltua 1457
Unkarin ja Böömin kruunut menivät
Habsburg-suvulta hukkaan. V. 1463 Fredrik sai kaikki
I:n maat; Unkarin kuningas Matias Corvinus
karkoitti hänet Wienistä ja vasta vihollisensa
kuoltua 1490 Fredrik saattoi palata
pääkaupunkiinsa. Fredrikin poika Maksimilian
(1493-1519), jolle myös hänen puolisonsa Marian
myötäjäisinä joutuivat n. s. Burgundin perintömaat
(Alankomaat, Artois ja Franche-Comté), sai
isänsä kuoltua kaikki I:n alueet. Maksimilian
järjesti hallinnon ja oikeuslaitoksen sekä suosi
tieteitä ja taiteita; Wienin yliopistosta tuli yksi
humanismin tyyssijoja. Enimmin hän kuitenkin
puuhasi sukunsa ulkonaisen mahtavuuden
kartuttamista, joka hänelle onnistuikin. Kun hänen
poikansa Filip oli nainut Espanjan prinsessan
Johannan, joutui tämä valtakunta kuten myös
burgundilaiset maat perintönä heidän pojalleen
Kaarlelle. Isoisänsä Maksimilianin kuoltua tämä

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri May 10 12:34:24 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0657.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free