Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Jatulintarhat ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1343
Jauhopukki—Jazygit
1344
Jauhopukki (Tenebrio molitor),
kovakuoriainen erilaisnivelisten (Heteromera) ryhmässä. 15
mm pitkä, tasaleveä, mustanruskea; elää pimeässä,
on öisin liikkeellä. Toukat, jauhomadot, jotka
suuresti muistuttavat elateridien toukkia, elävät
mätänevässä puussa, mutta ennen kaikkea
vanhoissa jauhoissa ja leipävarastoissa. Niitä
kasvatetaan usein häkkilintujen ruuaksi. Suomessa
yleinen. ks. liitek. Kovakuoriaisia. U. S-s.
Jauhosavikka ks. S a v i k k a.
Jauhosieni ks. Helttasienet.
Jauhosokeri, jauhomainen sokerilaji;
karkeampaa lajia sanotaan
kristallisoke-riksi 1. myöskin helmisokeriksi.
Jauhot ovat viljelyskasvien hienoksi
muserrettuja hedelmiä, siemeniä tai mukuloita. Jyviä
jauhettaessa niiden valkuainen helposti murenee
hienoksi jauheeksi, jotavastoin kuori ja
kasviaihe ainoastaan särkyvät isommiksi kappaleiksi,
leseiksi, jotka seulomalla voidaan poistaa. Kun
nämä sisältävät jyvän värilliset osat, ovat
j. sitä valkeammat kuta tarkemmin ne ovat
seulottuja. Tällaiset j. myös sisältävät enimmin
tärkkelystä ja vähimmin typenpitoisia aineita,
jotka tavataan lähinnä jyvän kuorta olevissa
solu-kerroksissa. Jauhamiseen käytetään joko kiviä,
joiden toisiaan vastaan hankaaviin pintoihin on
hakattu uurteita, tahi rihlattuja valsseja. Jauhon
laatu riippuu euimmin jyvien laadusta, mutta
myös valmistustavasta ja tahallisesta
väärennyksestä. Antamalla höyryn, diastaasin tai
emäksien vaikuttaa jauhoihin, saadaan helposti
sulavia jauhovalmisteita. — Tärkeimpien jauholajien
kem. kokoonpano näkyy allaolevasta taulukosta:
Jauholaji Vettä % Typenpitoisia ainoita % Rasvaa % Tärkkelystä,
sokeria y. m. °/o Puumaisin
aineita % Tuhkaa %
Hienot
vehnäjauhot ..... 13,4 10,2 0,9 74,7 0,3 0,3
Karkeat vehnä jauhot .... 12.8 12,o 7,7 1,4 71* 1,0 1,0 0,6
Seulotut
ruisjauhot ..... 13,0 u 77,4 0T3 1,=
Seulomattomat ruisjauhot . . 12.3 14,G 2,3 67,7 1,9
Kaurajauhot . . Hv* 6,7 70,3 0.9 1,5
Ohrajauhot . . . 14.3 11,4 71,2 0,5 0,6
Jauhojen kauppavaihto Suomessa oli 1909:
Jauholaji Tuonti Vienti
kg Smk kg Smk
Tatiarijauhoja . . 6,545 3,585 — —
Kaurajauhoja . . 62,005 33,389 — —
Vehnäjauhoja . . 85,765,894 31,183.502 — —
Ohrajauhoja . . . 316.283 72,603 44 10
Ruisjauhoja . . . 150,958,855 28,682.182 52,706 11,068
Maissijauhoja . . a59 344 — —
Riisijauhoja . . . 771 247 — _
Muunlaisia . . . 3,214 707 246 78
J. A. W.
Jaurés [zore’s], Jean (s. 1859), ransk.
sosialisti, toimi v :sta 1881 filosofian opettajana
Albin lyseossa, v:sta 1883 filosofian dosenttina
Toulousen yliopistossa; ensi kerran edustaja-
Jean Jaurés.
kamarin jäsenenä 1885-89, jolloin kuului
vasemmistoon. toisen kerran 1893-98, jolloin jo oli
sosialistien johtajia, ja v:sta
1902 lähtien
keskeytymättä. J. on
mielipiteiltään reformisti,
käytännöllisten uudistusten
harrastaja; kun sosialistinen
puolue sosialisti
Milleran-din ruvettua
kauppaministeriksi 1899 jakautui
kahteen ryhmään, joista
toinen, marxilaisen Guessen
johtama (Parti socialiste
de France) vastusti
sosialistien osanottoa
hallitukseen, toinen taas sitä
puolusti, oli J. jälkimäisen
ryhmän (Parti socialiste
Francais) varsinaisena
johtajana. Millerandin
luovuttua ministeristöstä 1902 J. harrasti
näiden ryhmien yhtymistä, joka tapahtuikin 1904.
Oltuaan ensin hyvissä väleissä radikaalisiin
puolueryhmiin J. riitaantui niiden kanssa v:n 1906
vaalien aikana ja esiintyi sen jälkeen jyrkästi
Clé-menceau’ta ja hänen ministeristöään, sittemmin
myöskin entistä puoluetoveriaan Briandia
vastaan. J., joka on erinomainen puhuja, on
myöskin tullut tunnetuksi toiminnastaan Dreyfusin
jutussa ja rauhanasian innokkaana
kannattajana. Avustettuaan useat vuodet lehteä „La
pe-tite république" J. perusti 1904 ,,L’humanité"
lehden; julkaissut m. m. „De primis socialismi
germanici lineamentis apud Lutlierum, Kant,
Fichte et Hegel" (1891), „De la réalité du monde
sensible" (1891), „Histoire socialiste 1789-1900"
(1901), „Études socialistes" (1902), ,,L’armée
nouvelle" (1911). J. F.
Java ks. Jaava.
Javellen lipeä ks. E a u d e J a v e 11 e.
Jay [dzeij, John (1745-1829), pohjois-amer.
valtiomies. Tuli aikaiseen arvossapidetyksi
etevänä lakimiehenä. Riitaisuuksien syttyessä
Englannin ja Pohjois-Ameriikan siirtomaiden välillä
hän oli vallankumouksellisen puolueen johdossa
ja otti 1776 osaa New Yorkin valtion
hallitusmuodon luonnoksen laatimiseen. Vv. 1774-77 ja
1778-79 hän oli kongressin jäsenenä ja toimi
loppuajan sen presidenttinä. V. 1778 hänet
nimitettiin New Yorkin valtion ylituomariksi,
mutta luopui molemmista toimistaan, kun hänet
syvsk. 1779 nimitettiin lähettilääksi Madridiin.
V. 1783 hän otti osaa Ameriikan puolesta
rauhanneuvotteluihin Versailles’issa. Oltuaan jonkun
vuoden ulkoasiain valtiosihteerinä hänet 1789
nimitettiin Yhdysvaltain ensimäiseksi
ylituomariksi. Kun sota uhkasi syttyä Englannin kanssa,
matkusti hän 1794 erityisenä lähettiläänä
Lontooseen, missä hän marrask. 19 p. sam. v.
aikaansai sopimuksen, joka moneksi vuodeksi
eteenpäin järjesti Englannin ja Yhdysvaltain välit.
Hänellä on suuret ansiot unionin perustamisessa.
Hänen poikansa William J. julkaisi 1833
isänsä elämäkerran. E. M-a.
Jazygit, sarmaattilainen heimo, sukua
rokso-laaneille ja alaaneille, näkyy lähimpinä
vuosisatoina e. Kr. asuneen Etelä-Venäjän aroilla
Mustan-meren pohjoispuolella. Sittemmin he siir-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
