Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Junior ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1497
Junior—Junot
1498
P. Carp y. m. olivat sen johtajia. 1890-luvun
alkupuolella j. sulautuivat vanhakonservatiiveihin,
mutta kallistuivat 1900:n jälkeen taasen
vasemmalle.
Junior [-ii-] (lat., lyh. j:r, j:or 1. jun.),
nuorempi.
Juniperus ks. Kataja.
Junius ks. Kesäkuu.
Juniuskirjeet (engl. Letters of Junius), sarja
valtiollisia kirjeitä, jotka nimimerkillä Junius
ilmestyivät H. S. Woodfallin julkaisemassa
lontoolaisessa „Public advertiser" lehdessä 21 p.
tam-mik. 1769 ja 21 p". tammik. 1772 välisenä aikana;
ensimäinen on päivätty 21 p. marrask. 1768.
Juniuskirjeet sisältävät kiivaita hyökkäyksiä
silloisia ministereitä ja muita valtion virkamiehiä,
tuomioistuimia, parlamenttia, vieläpä itse
kuningastakin (Yrjö III:tta) vastaan. Ne on
kirjoitettu asiantuntemuksella ja suurella tyylitaidolla,
niin että niiden kirjoittaja on luettava
Englannin suurimpien suorasanaisten kirjailijain
joukkoon. Juniuskirjeet herättivät heti ilmestyttyään
suunnatonta huomiota, mutta turhaan
koetettiin päästä niiden sepittäjän perille. Vaikka
sittemmin on julkaistu useita tutkimuksia
kysymyksen selvittämiseksi, ei sitä vieläkään voi
pitää lopullisesti ratkaistuna. Alkuansa epäiltiin
E. Burkea Juniukseksi, sittemmin useita muita.
Todennäköisimmän arvelun mukaan on
Juniuk-sena pidettävä Sir Philip Francista (ks. t.).
— Juniuskirjeet julkaistiin kirjanmuodossa ensi
kerran 1772. [L. Stephen, „Chatham, Francis and
Junius" aikakauskirjassa „English historical
re-view" 1888, Brockhaus, „Die Briefe des Junius".]
J. F.
Junkarsborg, keskiaikainen muinaislinna,
ra-kenn. lähelle Mustionjoen laskupaikkaa
Manns-gårdsjärveen, Karjan kunnassa. Linnasta on
jäljellä neliskulmainen maavalli, jonka sivut ovat
15x21 m pitkät. J:ia on otaksuttu samaksi kuin
1395 mainittu Varcholm (Vartholm), ja se on
suojannut Mustionjoelta alkavaa tärkeätä
kulkureittiä sisämaahan. Niemeke on uudemmalla ajalla
ojanteella erotettu saareksi. K. Ä.
Junker, Wilhelm Johann (1840-92),
Venäjän saks., tunnettu Afrikanmatkailija.
Ret-keiltyään 1873-74 Tuniksessa ja Algeriassa,
1876-78 Libyan erämaassa ja Ylä-Niilin varsilla,
J. teki 1879-86 tulosrikkaan matkansa ensin
Niilin latvoille, sieltä Uëlle- ja Nepoko-virroille,
tutki näiden juoksua (saaden m. m. ratkaistuksi
Uëllen laskun) sekä maata ja kansaa niiden
varsilla. Paluumatkalla J:n oli pakko
mahdi-kapi-nan takia viipyä pari vuotta Emin-pasan luona,
ennenkuin Unjoron ja Ugandan yli pääsi
San-sibar-rannikolle. Matkoistaan J. on julkaissut
m. m. teoksen „Reisen in Afrika 1875-86"
(1889-91). E. E. K.
Junkkari (saks. Junker), aikaisemmin se
aliupseeri, joka kantoi lippua; sittemmin
upseeriksi aikova, joka junkkarikoulussa valmistui
upseeriksi. Tällaisia junkkarikouluja on
vielä Venäjällä ja niissä valmistetaan sekä
jalka-että ratsuväen upseereja. M. v. E.
2. (ruots. junkare). Vallaton, laiskoitteleva
nuorukainen; veitikka. — 3. Esiintyy myöskin
liovi-arvonimissä hovijunkkari, kamarijunkkari;
soti-lasarvonimissä faan junkkari, tykki junkkari, vrt.
Junkkeri.
Junkkarikoulu ks. Junkkari.
Junkkeri (saks. ja ruots. junker,
keskiaikaisessa yläsaksassa junc-hërre, mruots. junkhoerra),
oikeastaan „nuori herra"; sanaa käytettiin ennen
nuorten ylhäisten henkilöiden, varsinkin
nuorempien prinssien arvonimenä. Saksassa sitä vieläkin
käytetään erityisesti nuorista maa-aateliin
kuuluvista nuorukaisista. Preussissa sanotaan
junkkereiksi ja junkkeripuolueeksi
taantumuksellista aatelispuoluetta. Ruotsissa sana on
saanut melkein yksinomaan leikillisen ja halveksivan
merkityksen; esiintyy myöskin muodossa junkare,
josta suomen junkkari (ks. t.) johtuu. J. F.
Juno [jünö] (< Diovino, vrt. Juppiter, gen.
Jovis), muinaisroomal. jumalatar, otaksuttu
samaksi kuin kreikkalaisten
Dione t. Hera (ks. t.). J. oli
taivaanvalon (vars. kuuu)
jumalatar (vrt. myös Diana),
jolle kuukauden ensimäinen
päivä (Calendæ) oli pyhitetty.
Tav. J:a pidettiin
Saturnuksen ja Opsin tyttärenä sekä
Juppiterin (sisarena ja)
puolisona ja palveltiin yhdessä
hänen kanssaan (J. Regina).
Etenkin kunnioitettiin J:a
avioelämän jumalattarena (J.
Matrona t. Pronuba) sekä
synnytyksen suojelijana (J.
Lucilla) ja hänen
kunniakseen aviovaimot maalisk. 1 p.
viettivät suuren juhlan
(Ma-tronalia). J. Sospitaa
palveltiin etupäässä Lanuviumissa.
Muista J:n lisänimistä
mainittakoon Moneta, Gapröti’na,
Cüritis. J:lle olivat m. m.
hanhi, varis ja riikinkukko
pyhitetyt ja hänelle
uhrattiin valkoisia lehmiä. [W. H.
Roscher, „Lexicon der griech. und rom.
Mythologie" II.] K. J. E.
Junosza [-no’sa], Klemens (1849-98),
puo-lal. kirjailija, oikealta nimeltään Szaniawski,
eli, oltuaan jonkun aikaa virkamiehenä,
maanviljelijänä kotikylässään ja v:sta 1877
Varsovassa sanomalelitimiehenä. Hän on suurella
asiantuntemuksella kuvannut puolalaisen maaseudun
oloja; varsinkin juutalaisten kuvaajana hän on
puolalaisen kirjallisuuden parhaita. Hänen
monista kertomus- ja kansannäytelmäkokoelmistaan
mainittakoon: ,.Z mazurskiej ziemi"
(„Masuri-laisseuduilta", 1884), „Nasi zydzi w miasteczkacli
i na wsiach" („Juutalaisemme kauppaloissa ja
kylissä", 1889), „Syzyf" (1891), kertomukset „Na
zgliszczach" („Palavilla raunioilla"), „Icek
po-d’wöjny („Kaksinkertainen Icek") y. m.,
kansannäytelmä „Chlopski mecenas"
(„Talonpoikaismese-naatti", 1880). J. J. M.
Junot [zynö’], An doch e (1771-1813), ransk.
kenraali, A b r a n t e s’in herttua, meni
vapaaehtoisena armeiaan 1792 ja kunnostautui
Tou-lon’in piirityksessä (1793) ; oli Napoleonin
aju-tanttina Italian ja Egyptin retkellä; oli 1805
lähettiläänä Portugalissa ja tuli 1806 Pariisin
kuvernööriksi. J. oli sen armeian
ylipäällikkönä, joka valloitti Portugalin (1807), ja sitten
(1808) Portugalin kenraalikuvernöörinä Abran-
Juno Ludovisi.
Jätti-läiskokoinen päänkuva
Roomau Museo
Nazio-nalessa. (Ennen „Villa
Ludovisi"n
kokoelmissa.)
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
