Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Jyränkö ... - Jyväskylä
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1565
Jyränkö —Jyväskylä
1566
Cambridge-jyrU.
ja puristaa maan tiiviiksi syvemmältä kuiu
edellinen, minkä vuoksi se on monipuolisin ja
suosituin jyrä; varustettuna sileäin renkaitten
välissä sijaitsevilla kammasrattaisilla levyillä, jotka
edistävät kokkareiden särkemistä ja jyrän
puhtaana pysymistä, sanotaan jyrää
cambrigde-jyräksi; c r o s k i 11-j y r ä, renkaat kiinteät,
kammasreunaiset, sivutapeilla varustetut,
erikoisesti tarkoitettu kokkareiden särkemiseen;
samoin tähti jyr ä, Saksassa suosittu jyrämuoto;
prisma- eli tankojyräj. n. e. Painon
mukaan jaetaan jyrät keveisiin (paino alle 100 kg
leveysmetriä kokti), keskiraskaisiin (200-250 kg)
ja raskaisiin jyriin (aina 700 kg leveysmetriä
kokti). Jyrän työmäärä on 3 à 5 hehtaaria
päivässä. i. a. s.
Jyränkö, Ruotsalaisesta Konneveteen vievä
virta, kanavoitu. Sen pokjoisrannalla on
Heinolan kaupunki. K. 8.
Jyrävä, suurekko koski Kitkajoessa (ks. t.).
Jyskyjärvi (Jysk’ärvi). 1. Järvi
Vienan-Karjalassa, siinä missä Tsirkkakemijoen ja
Kuitti järvien laajain vesialueitten vedet yktyvät;
pinta-ala läkes 10 km2, suurin pituus n. 5 km.
J. laskee Vienan-Karjalan malitavinta jokea,
Kemijokea myöten Vienanmereen. — 2. Kunta
eteläisessä Vienan-Karjalassa, Kemin kiklak.,
samannimisen järven, Tsirkkakemijoen suupuolen ja
Kemijoen alkujuoksun ympärillä. 1,066 as. (1907),
joista karjalaisia 1,060. Kuntaan kuuluu 5
kylää. Kansakouluja 2 (venäjänkielisiä). — 3.
Kirkonkylä, samannimisen järven rannalla
Vienan-Karjalassa, Tsirkkakemijoen suistomaalla. J:n
kunnan pääpaikka; n. 85 taloa, kiukan yli 500 as.
(1900). L. H-nen.
Jysk’ärvi ks. Jyskyjärvi.
Jyslik (turk. ;’t/s = sata), turkkilainen
kulta-raka = medzidie, Turkin punta = 100 gurus = n.
23 mk. K. T-t.
Jüterbogk [jyterbok], vanha kaupunki
eteläänpäin Berliinistä Brandenburgissa; tunnettu siitä
voitosta, minkä Torstensson siellä 23 p. marrask.
1644 saavutti Gallasin jolitamasta keisarillisesta
ratsuväestä.
Jyvitys, maanjaoissa ja tilusvailidoissa
toimitettava tilusten sukteellisen arvon määrääminen
(ks. Maanarvioiminen). Tilusten arvo 1.
jyväluvut määrätään sukteellisesti maanlaatujen
kyvyyden, tilusten vaikeamman tai kelpomman
aitauksen ja viljelyksen sekä enemmän tai
vä-liemmän suotuisan aseman mukaan kuin myöskin
samalla oikeassa sukteessa eri tiluslaatujen
kesken siten, että osoittavat oikean arvosuhteen
kaiken jyvitettävän maan välillä, kuten metsämaan
arvon peltojen ja niittyjen arvoon j. n. e. sekä
!
päinvastoin, jota vastoin tilusten huonoa hoitoa,
metsänhaaskausta y. m. ei oteta huomioon, vaan
palkitaan toisella tavalla (ks. Tasinko).
Jyvä-luvut määrätään siis pääasiassa tiluksista
tavallisella hoidolla saatavan puhtaan (netto) tulon
mukaisessa sukteessa.
Nykyään annetaan jyvityksessä parhaimmalle
maalle arvo- 1. jyväluku 10 ja huonommille
tiluksille pienempi, kokonaisilla tai
kvmmenmurto-luvuilla osoitettu jyväluku, joka suhtautuu
ensinmainittuun niinkuin huonomman maan
arvataan suhtautuvan parhaaseen, niin että, kun esim.
kaksi hehtaaria huonompaa maata katsotaan
vastaavan arvossa ylitä hehtaaria parhainta maata,
edelliselle annetaan jyväluku 5 j.n. e. Koko tilan
sukteellinen arvo laskettuna 1. muunnettuna
10-jyväiseksi maaksi saadaan siten, että tilan
tilusten pinta-alat kerrotaan vastaavilla jyväluvuilla
ja tulokset jaetaan 10:llä sekä näin saadut
muunnetut alat lasketaan yhteen. Esim. 1 ha 5:n
5X1
jvvän maata vastaa -—— = 0,s muunnettua ha 10
jj ,0
jyväistä maata j. n. e.
Maanjakotoimituksissa on tilallisilla 1.
osakkailla oikeus yksimielisesti sopia ja määrätä
tilukselle toinen jyväluku kuin minkä maanmittari
on ekdottanut, mutta riitaisissa tapauksissa
määräävät toimitusmaanmittari ja 2 uskottua miestä
ykdessä äänten enemmistöllä jyväluvut.
Jyvityksissä syntyvät tilojen suhteelliset arvot 1.
muunnetut alat eivät ole verrannollisia keskenään
suuremmalla alueella esim. yli koko läänin tai maan,
sillä 10-jyväiset maat voivat olla eri seuduilla
ja samalla paikkueellakin eri
maanjakotoimituksissa kyvyydeltään hyvin erilaisia. Sitä vastoin
on veronpanoissa toimitettava jyvityksen
vertainen tilusten luokitus paremmin verrannollinen
yli koko maan.
Ruotsissa annetaan jakokunnan parkaimmalle
maalle jyväluku 1 ja kuonommille 1,2, 1,5, 2,
3, 4 j.n. e., joten 1 lia parasta maata vastaa
1,2, 1,5, 2 j. n. e. lia kuonompaa maata. Saksassa
osoitetaan maanarvo rakassa, joko pukdas (netto)
tulo, tai kauppa-arvo 1. kinta aarille tai lia:lie.
E. A. P.
Jyvä ks. Jyvitys.
Jyvä, teräväkärkinen suuntauslaite ampuma-
aseessa.
Jyvähanhi = iso-hanhi. ks. n a n h e t.
Jyvälahti ks. J yvöälaksi.
Jyvälevät ks. Vihreät levät.
Jyväluku ks. Jyvitys.
Jyvämato ks. Calandra.
Jyväruuti ks. Ruuti.
Jyväsjärvi, Päijänteeseen laskeva järvi, jonka
rannalla on Jyväskylän kaupunki. K. 8.
Jyväskylä. 1. Kaupunki Pohjois-Hämeessä,
Vaasan läänissä, Päijänteen pohjoispäähän
laskevan pienen Jyväsjärven luoteisrannalla, 62° 14’
polij. lev. ja 25° 44’ it. pit. Greenw.
Asukasluku 1910 kirkonkirjain mukaan 3,615 henkeä,
henkikirjain mukaan 2,995 henk.; 3,8%
ruotsinkielisiä (1900). Kaupungin omistama maa-alue
on kaikkiaan 961,0221 ha; siitä käsittää itse
kaupungin asema-alue 180,0142 lia, yleiset puistot
ja kävelypaikat 23,44no ha, viljelykset ja tilukset
120,hi7 ha, tiet 10,4575 ha, luonnonniityt ja
laitumet 36,5»oo ha, metsää 350,«sso ha ja
joutomaat y. m. s. 234,n«2 ha. Kaupungin vanhin ja
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
