Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kalastusassistentti ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
67
Kalastuslaiva—Kalastusvahti
68
nimismiehelle hänen edelleen asianomaiselle
kuvernöörille toimitettaviksi. Järjestyssäännöissä
on myöskin mainittava, millä tavoin osakkaat
ovat "kutsuttavat koolle, sekä, jos tarve vaatii,
miten yhteiset varat ovat hoidettavat ja niistä
tili tehtävä. Mikäli järjestyssäännöissä ilmenee
yleisen lain vastaista tai muuta kalastuskunnan
valtuuksien ylitsemenoa, ovat ne
merkityksettömiä: kuvernöörin vahvistusta sanotut säännöt
eivät kaipaa. Ellei kyseenalaista järjestymistä
saada aikaan, on kuvernöörillä valta kieltää
k:n osakkaita käyttämästä
kalastusoikeuttaan muulla tavalla kuin yhteiseksi hyväksi
kalastamalla, lykäten kuitenkin asian samalla
oikeuteen, joka siitä lopullisesti määrää. Jos
muullakin tavalla kalastuksen järjestämisestä
riita syntyy, ratkaisee asian oikeus. IC:n
sisäisissä asioissa käyttävät kalastuskunnan jäsenet
äänivaltaa kvläosuutensa (manttaalin) mukaan;
saman jakoperusteen mukaan he myös ovat
osallisia k:n yhteisistä tuloista. Jos k. täysin
yksimielisenä sopii rauhoituspiirin asemasta ja
rajoista, on sillä lupa itse toimittaa paalutus, vrt.
Kalastushoitoyhdistys. T. H. J-i.
Kalastuslaiva, valtion, osittain tieteellisiä
meri- ja kalastustutkimuksia, osittain
kalataloudellisen hallinnon tarpeita varten 1903
rakennuttama. kalastustentarkastajan käytettäväksi
annettu „Nautilus" niminen laiva. T. Tl. J-i.
Kalastusmuseo, kalastustentarkastajan
kanslian yhteyteen Helsingissä 1880-luvulta lähtien
järjestetty pienehkö, kalataloutta käsittelevä
museo. T. E. J-i.
Kalastusoikeus ks. Kalavesi.
Kalastuspoliisi ks. Kalastusvahti.
Kalastusregale (lat. jus regu’le = kuninkaalle
kuuluva oikeus), kruunun oikeus kalastukseen.
Maakunta- ja maanlait eivät vielä tunne
tällaista kruunulle kuuluvaa oikeutta, mutta jo
keskiajan lopulla maksettiin kruunulle erityistä
veroa kalastuksesta saaristossa ja meressä. K:n
muodostumiseen vaikuttivat nähtävästi
etelämpää Euroopan maista tulleet oikeuskäsitykset.
Sitä sovellutti ensimäisenä selvästi Kustaa Vaasa,
joka ulotti sen myös sisävesiin ja määräsi
niissäkin suuremmista kalastuksista erityisenä verona
maksettavaksi osan saaliista, tavallisesti
kolmanneksen. Paitsi kalastusregaleen perustuvaa
oikeutta kalastukseen on kruunu vanhastaan
samalla tavalla kuin yksityiset maanomistajat
omistanut erityisiä kalastuspaikkoja, jotapaitsi
se on saanut niitä reduktsionien kautta.
Erityisesti on huomattava kruunulle kuuluva oikeus
määrättyihin kalalajeihin muutamissa joissa.
Tämä regalen luontoinen oikeus on perustettu
vanhaan flelgeandsholmin päätökseen, jonka
mukaan kaikkien Norrlannin ja Suomen virtojen,
joissa pääkalana oli lohi, ankerias, siika ja
säynävä, tuli kuulua kruunulle, ollen kaikkien,
jotka niitä käyttivät, maksettava siitä kruunulle
veroa. Tätä kruununoikeutta näissä virroissa
ei ole katsottu omistusoikeudeksi veteen, vaan
ainoastaan yksinomaiseksi oikeudeksi noihin
määrättyihin kalalajeihin, pääasiallisesti loheen ja
siikaan, omistusoikeuden veteen kuuluessa
yksityisille. Erityisenä kalastusregalena määrättiin
myös ’nelmenpyynti kruunun yksinomaiseksi
oikeudeksi 1600-luvun lopulla. Jo 1700-luvulla
myönnettiin se vapaaksi kaikille, jotka 6itä var-
ten kruunun palvelijalle itsensä ilmoittivat,
kuitenkin velvoituksella tarjota pyydetyt helmet
kruunulle lunastettaviksi. Tätä lunastusoikeutta
ei kruunu ole pitkiin aikoihin käyttänyt ja voi
sanoa oikeuden helmenpyyntiin nykyään
todellisuudessa olevan vapaan.
Kaikki kruunulle kuuluvat kalastusoikeudet
ovat sille luovuttamattomina säilytettävät. Se
ei kuitenkaan estä niitä kruunun kalastuksia,
jotka on erityisinä kruununluontoisina tiloina
maakirjaan merkitty, perinnöksioston kautta
pe-rintöluontoisiksi muuttumasta.
Kalastusoikeuk-siansa kruunu käyttää vuokraamalla niitä
yksityisille. Tavallisesti on vuokra-aika 6 vuotta:
pohjoisissa virroissa se on pitempi ja on siitä
ynnä vuokralle antamisesta siellä erityisiä
määräyksiä voimassa, vrt. Kalavesi, Regal e.
ff. H-a.
Kalastussääntö. Kalastuslainsäädäntö
käsittää ne lakisäädökset, jotka järjestävät
kalastusoikeuden käyttöä, tarkoittavat estää kalan
häviämistä sekä edistää sen lisääntymistä ja
kalastuselinkeinoa. 1734 v:n laissa oli rakennuskaaren
17 ja 18 luvuissa määräyksiä kalaveden
käytöstä, jotapaitsi sen 20 luvussa olevat määräykset
valtaväylästä ja veden johtamisesta koskivat myös
valtaväylää, kala väylää ja kalastusta. Erityinen
kalastussääntö annettiin 14 p. marrask. 1766 ja
sen johdosta erityinen kunink. selitys 24 p.
tam-mik. 1771. Nämät molemmat kumosi
kalastussääntö 4 p:ltä jouluk. 1865, sekä sen nykyään
voimassa oleva kalastussääntö 23 p:ltä heinäk.
1902. Viimemainitussa säädetään laillisesta
kalastustavasta, kalastuksen rauhoituksesta ja
suojaamisesta, rauhoituspiireistä, kalastuskunnista
ja kalastushoitoyhdistyksistä, kalakaupasta ja
kalastussäännön rikkomisesta johtuvasta
edesvastuusta, jotapaitsi siinä on erityisiä asetuksen
toimeenpanoa koskevia määräyksiä, vrt.
Kalavesi. ff. H-a.
Kalastustentarkastaja, kalastuselinkeinoa ja
sen etuja sekä erityisesti kruunun kalastuksia
valvova viranomainen; ollut meillä v:sta 1860,
johtosääntö 16 p:ltä tammik. 1861. Hänelle
asetettiin apulainen 1892, jonka virka
lakkautettiin aset:lla 20 p:ltä elok. 1906 ja perustettiin
sen sijaan n. s. vanhemman ja nuoremman ka- *
lastustentarkastajan-avustajan virat
vakinaisilla palkoilla. Kalastustentarkastajan tulee
toimia kalastusten hoidon ja kalastuselinkeinon
edistämiseksi, toimeenpanna ja avustaa
kalan-viljelyksiä sekä kruunun että yksityisten
kalastuspaikoilla, ja pitää huolta kaikesta, joka
voi edistää kalansuvun säilymistä ja enentymistä.
Näissä asioissa on k :11a varsinaisesti vain
neuvova asema, jotapaitsi hänen tulee tehdä
tarpeen vaatimia esityksiä kuvernööreille ja
Senaatille sekä antaa vaadittuja lausunnoita. Lisäksi
tulee k:n valvoa, että kalastusta koskevia
lakimääräyksiä seurataan ja että kruunun
yksityisten kalastusten käyttämisestä tehtyjä sopimuksia
noudatetaan. — V:sta 1903 on
kalastustentarkas-tajalla ollut palkkiota nauttiva lainopillinen
kanslia-apulainen. ff. ll-a.
Kalastusvahti, palkattu vartija, jonka
tehtävänä on kalataloudellisten laittomuuksien
estäminen ja ilmiantaminen. K:eja palkkaa esim.
valtio vuodesta 1894 alkaen Kymen- ja Vuoksen
virtojen lohi- ja siikakalastamoille. Edelleen ovat
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
