- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
133-134

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kalkyli ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

Kalkyli—Källay

134

Kalkyli ks. K a 1 k y 1 e e r a t a.

Kalla 1. Kallan karit, pari vähäistä
luotoa n. l’/j peninkulmaa Kalajoensuusta länteen;
(L. A. Runebergin 1766 valmistaman kartan
mukaan vht. 11 tynnyrin 8 ’I, kapanalaa); ne
kuuluvat Kalajoen pitäjään, josta samoinkuin
lähipitäjistä tänne kerääntyy kalastajia varsinkin
Jaa-konpäivän jälkeen harjoittamaan
silakankalas-tusta lähimatalikoilla; keväällä pyydetään myös
lohia, talvenseutuvilla ammutaan hylkeitä. —
Aikaisemmin kalastus oli paljoa vilkkaampi ja
ka-lastajaväestö niin lukuisa, että talvisin
asumattomalle M a a k a 11 a 11 e rakennettiin pieni
puukirkko 1778-80; ennen sitä oli täällä ollut
rukoushuone, jonka ovenkamanassa oli vuosiluku 1680.
Kokkolan pedagogian rehtori oli pyyntiaikana
K:n karilla sielunhoitajana; kalastajaväestön
vähennyttyä nykyisin ainoastaan harvoin täällä
toimitetaan jumalanpalvelusta. — K. lienee
tiettävästi ainoa paikka Suomessa, missä on ollut
toimessa satamaoikeus, jonka ratkaistavana
asetuksen mukaan 10 p:ltä toukok. 1669 oli
kalastajien välillä syntyneet riitaisuudet;
satama-voutiua 1. satamaoikeuden puheenjohtajana oli
yllämainittu pedagogian rehtori. —
Ulkokal-1 a n saarella on 1872 rakennettu tiilikivinen
majakka, jonka loistovalo on vaihtumaton valkoinen
16.» m:n korkeudella vedenpinnasta. E. E. K.

Kallas. 1. Aino K. (s. 1878), suom.
naiskirjailija, Julius Krohnin tytär, v:sta 1900
naimisissa Oskar K:n kanssa. Julkaisi nuorena
tyttönä (kirjailijanimellä Aino Suonio)
ensi-mäisen kaunokirjallisen teoksensa,
runokokoelman „Lauluja ja ballaadeja" (1897). On sen
jälkeenkin esiintynyt eri julkaisuissa Suomessa ja
Virossa yhä vakavammanlaatuisilla
runopukui-silla tunnelmakuvauksilla. Hänen ansionsa
kirjailijana perustuvat pääasiallisesti kuitenkin hänen
tuotantoonsa suorasanaisella alalla. Jo hänen
ensimäisen novellikokoelmansa „Kuloa ja kevättä"
(1899), yksilölliseltä elämänsisällykseltään vielä
kehittymätön, osoittaa itsetietoisia tyylillisiä
pyrkimyksiä kiinteään ranskalais-realistiseen
tekotapaan. Hänen seuraava hieno ja hillitty
„sielun-kuvauksensa" „Kirsti" (1902) muodostaa
käännekohdan tekijän tuotannossa. Hänen
huomattavimpia novelliteoksiaan ovat virolaisaiheiset
kertomukset „Meren takaa" (kaksi kokoelmaa 1904
ja 1905) ja „Auts Raudjalg" (1907),
Itämeren-maakuntain venäläiStyttämisaikuisen virolaisen
nuorukaisen kehityshistoria. Virolainen
sivistyselämä saa K:ta kiittää nykyaikaisten kirjallisten
käsitteiden selvittämisestä Virossa sekä virolaisen
kirjallisuuden tuntemisen edistämisestä Suomessa.

G. S.

2. Oskar Philipp K. (s. 1868), vir.
kansanrunouden ja kansatieteen tutkija, lii. toht.
Helsingin yliopistossa 1901. kymnaasin opettaja
Tartossa, „Eesti rahwa museum"in johtaja,
sanomalehtimies ja yhteiskunnallinen toimihenkilö.
Tieteellisiä julkaisuja: „Lutsi maarahwas" (1891),
,.Die Wiederholungslieder der estnischen
Volks-poesie" (1901) ja „Kraasna maarahwas" (1903).

G. S.

Kallavesi, Pohjois-Savon suurin järvi,
muodostunut kallioaltaaseen; osaksi se myös on
mo-reenisoran salpaama. Kuopion korkea niemimaa
jakaa K:n kahteen suureen saaririkkaaseen
selkään. jotka yhdistää toisiinsa vv:n 1808-09 so-

dasta kuuluisa 4 km:n levyinen Toivalan-salmi
ja joista eteläosa, n. s Ollinselkä, on suurempi.
Pohjoisosan jatkoksi on katsottava kapeampi
Ruokovesi, jonka taaja saariryhmä erottaa
suuresta K:stä. K. on Pohjois-Savon kauneudestaan
kehuttu keskusjärvi; pituus 9 penink.; 82 m yi.
mereup. Suuruus on laskettu eri tavoin: toiset
laskevat sen 1,000 kma:ksi, toiset vain 877
km2:ksi, vieläpä 564 km2:ksi. Pinnan noustessa
tai laskiessa 1 m: n muuttuu pinta-ala 3,7:
milj. m5. Lounaiseen Ollinselkä kapenee
matalaksi Sotkauseläksi, joka tavallisesti jäätyy pari
päivää, joskus viikkoa ennen pääjärveä. Kaksi
saariryhmää erottaa vielä K:n eteläkolkasta
Humalaselkä ja Koirusvesi nimiset osat, joista
toista tavallisesti ei enää lasketa K:een
kuuluvaksi. Ruokoveden kautta laskee K:een Iisalmen
reitti; Jännevirran ja pienemmän, varsinaisen
Toi valan-salmen kautta purkautuu Nilsiän reitti,
ja samaten vedet kahta eri tietä virtaavat K:stä
eteläänpäin; näistä toinen vie Vehmersalmen
kautta 340 km’ avaraan Suvasveteen (itäinen
laivaväylä Karvion ja Kerman kanavain kautta
Savonlinnaan) ja valtaväylä useiden
erinimisten, saarien erottamain selkäin, IConnuksen
kosken ja kanavan sekä kapean Leppävirran kautta
Unnukkaan. K:n rantaviivan pituus on n. 400
km. Tämän pituus verrattuna sellaisen ympyrän
kehään, jolla on sama pinta-ala, on 4,77. K. on
suuruudeltaan yhdeksäs Suomen järvistä
(Laatokkaa lukuunottamatta). Syvin kohta on
Ollin-selässä Säyneensalon länsipuolella n. 40 m. Syvin
lahti on kalliorantainen luonnonihana
Jynkän-lahti. Vedenkorkeuden järjestäminen K:n
vesistössä on kohdannut melkein voittamattomia
esteitä siitä syystä, että haihtumismäärä osassa
vesistön järviä on näihin järviin virtaavaa
vesimäärää huomattavasti suurempi. Tutkimus on
osoittanut, että K. jääkauden jälkeen oli
meren-lahtena. Syvimmistä vesikerroksista on näet
saatu n. s. reliktieläimiä, suureksi osaksi
äyriäisiä, jotka oikeastaan elävät Jäämeressä ja ovat
muistona siitä ajasta, jolloin Jäämeren lahti
ulottui tänne. Toisena muistona lienee Kuopion
kivennäislähde, jonka luullaan saaneen
rauta-oksidi- ja -kloridipitoisuutensa entiseen
merenlahteen ajautuneista elimellisistä ja muista
aineista. K. vastaanottaa erään laskelman
mukaan (esim. vv. 1883-84) 19. XII. n. 300 milj m’,
2. IV n. 125 milj m’, 1. VI n. 650 milj. m3 ja
14. IX n. 75 milj. m3 vettä. K:n sadealueessa
sataa n. 400 mm vuodessa. Vuosittain tulee
K:een 5.468 milj. m3 vettä. K. jäätyy
keskimäärin noin marraskuun 26 p:nä, jäänlähtö on
tavallisesti noin toukokuun 21 tai 22 p:nä.
Sulan veden aikaa vuodessa on 188 tai 189 päivää.
Luullaan että vesi K:ssä nousee jar laskee
ajan-jaksottain (n. s. Briicknerin periodien
mukaisesti), jollainen ajanjakso täällä kestäisi 34 vuotta.

J. E. R.

Kallavesi, J. V. Snellmanin toimittaman
..Saima" lehden kirjallinen lisälehti (1845-46).

Källay [källaij, Benjamin (von)
(1839-1903), itäv.-unk. valtiomies. Toimi 1869-75
Belgradissa kenraalikonsuliua, puolusti Unkarin
ali-huoneessa tarmokkaasti sekaantumista Balkanin
niemimaan selkkauksiin; nimitettiin 1879
ulkoasiainministeriön osastopäälliköksi, 1882
valtakunnan raha-asiainministeriksi ja Bosnian ja

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0083.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free