Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kalmarin unioni ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
145
Kalmarin unioni—Kålnoky
146
Kalmarin unioni, kuningatar Margareetan
aikaansaama liitto Ruotsin, Norjan ja Tanskan
rälillii, joka liitto väliaikoja lukuunottamatta
kesti v :sta 1389 eli kuningas Albrektin
kukistumisesta v:een 1521, jolloin Ruotsissa alkoi
Kustaa Vaasan johtama kapina Kristian II:ta
vastaan, mikä vei unionin lopulliseen
hajoamiseen. Kalmarin kokouksessa 20 p. heinäk. 1397
päivätty asiakirja (josta K. u:n nimitys) oli
vain valmistava ehdotus tällaiseen liittoon, mikä
ei koskaan saanut laillista pätevyyttä.
(Saapuvilla oli edustajia kaikista kolmesta
valtakunnasta, mutta norjalaiset eivät näytä ehdotukseen
suostuneen.) Ehdotuksen mukaan oli Ruotsilla,
Norjalla ja Tanskalla oleva yhteinen hallitsija,
joka oli valittava (kuninkaan ainoa poika
seuraisi kuitenkin aina isäänsä) ; sodat ja yleensä
ulkopolitiikka olisivat myös yhteisiä. Jokainen
valtakunta säilyttäisi oman lakinsa ja oikeutensa;
toisen valtakunnan lakia ei tyrkytettäisi toiselle.
— Samoilla herrainpäivillä kruunattiin
Margareetan sisarentyttärenpoika, Pommerin herttua
Eerik, kolmen valtakunnan yhteiseksi
hallitsijaksi. — Unionin tarkoitus, pohjoisten
valtakuntien vahvistaminen keskinäisellä liitolla, jäi
sentähden saavuttamatta, että saksan- tai
tans-kansukuiset hallitsijat katsoivat Tanskaa
pää-maakseen ja sortivat Ruotsia, siten ärsyttäen
ruotsalaista kansallista puoluetta vastarintaan.
Lailliselle pohjalle perustettua liitoa ei, kuten
sanottu, saatu aikaan Kalmarissa eikä
myöhemminkään. V. 1425 Eerik Pommerilainen,
ottaessaan mainitusta asiakirjasta jäljennöksen, koetti
erityisiä temppuja käyttämällä (sinettejä osaksi
poistamalla) toimittaa alkuperäiselle
liittoehdo-tukselle näennäisen sitovaisuuden. Lailliseksi
liittosopimukseksi sitä katsoivat yleensä
vanhemmat historioitsijat. Myöhemmistä tutkijoista on
varsinkin ruotsalainen O. S. Rydberg osoittanut
tämän asiakirjan oikean luonteen. [O. S.
Rydberg, „Sveriges traktater med främmande
magter" II, 2; „Inträdestal i Kongl. Vitterhets
Historie o. Antiqvitets akademien 15 maj 18S3".]
G. R.
Kalmeerata (ransk. calmer), rauhoittaa,
tyynnyttää.
Kalmeija ks. G a 1 m e j a.
Kalmisto ks. Hauta.
Kalmojuuri ks. A c o r u s.
Kalmukit 1. o i r a t i t, mongolien (ks. t.)
läntisimmät heimot, jotka yhdessä elettyjen
vaiheiden johdosta kieleltään ja tavoiltaan eriävät
muista mongoleista. He nimittävät itseään
Vör-bön Oirad („neljä Oirat-heimoa") ; nimi
„kal-mukki" (Xalimak = „siirtolainen") kuuluu niille
jotka Aasiasta ovat siirtyneet Euroopan puolelle.
Heidän vanhoina neljänä heimonaan pidetään:
Dörböt, Torgut, Hosut ja Dzun-gar heimoja.
Mongolien hallitessa Kiinassa (ks. t.) oiratit
pysyivät Kiinan vaikutuksen ulkopuolella, asuen
Altai-vuoriston ja Tien-sanin välillä, josta osa
heitä vähitellen siirtyi Gobin eteläpuolelle
Tsai-damiin ja Kukunorin tienoille. Dzun-garin
(„va-semman sivustan") ruhtinasten johdolla
perustettiin erityinen valtakunta, josta nimi Dzungaria
on muistona. Käytiin laajoja sotia, m. m.
Tibe-tissä, jonka kirkon päämieheksi kalmukit
asettivat Dalai-laman. Sisälliset sodat (noin v. 1620)
aiheuttivat kansanvaelluksen länteenpäin. V.
1630 kalmukkeja tuli Ural-joen ja Volgan
tienoille; he kukistivat aroseudun turkkilaiset
heimot. Uusia joukkoja tuli yhä lisää ja
kalmukkien valta kasvoi. Kalmukkien kaani m. m.
antoi Pietari Suurelle tuntuvaa apua Poltavan
taistelussa ja suojeli Venäjää sen vihollisilta
idässä päin. Kun Venäjä myöhemmin vaati
kalmukit alamaisikseen, niin suurin osa heitä
(n. 40,000 perhettä) v. 1771 lähti vaivaloiselle
retkelle takaisin Dzungariaan, jossa oiratit
(v. 1759) olivat joutuneet Kiinan mantsulaisen
hallitsijasuvun alamaisiksi. Tulokkaat
sijoitettiin eri tahoille ja oirattien valtiollinen
merki-tys oli mennyttä. Venäjällä kalmukit v. 1892
menettivät viimeiset itsehallintonsa jätteet. Tätä
nykyä kalmukkeja eli oiratteja asuu Venäjällä
(Astrakaanin kuvernementissa 150,000,
Stavro-polin kuv. 10,000, Donin alueella kasakkoina
10,000 sekä Kubanin, Uralin ja Orenburgin
alueilla muutamissa kylissä), Mongoliassa, missä
heitä nimitetään öölöteiksi, (Altain ja
Tien-sanin välillä, Tien-sanin etelälaaksoissa sekä
Ezine-golin varrella) ja Tibetin pohjoisrajoilla
(Tsaidamissa, Kukunor-järven läheisyydessä)
ynnä pieninä joukkoina muuallakin Aasiassa.
Kaikkiaan heitä arvelun mukaan on n. 1
miljoona. He ovat yleensä pysyneet paimentolaisina,
asuntonaan huopateltta, ruokanaan etupäässä
liha ja maito. Henkisesti k. yleensä ovat
lahjakkaita ja tarmokkaita. Heillä on omat
kirjaimensa (v:lta 1640) ja jonkun verran
kirjallisuutta (etupäässä historiallista ja uskonnollista
sekä lakeja). Uskonnoltaan he ovat buddhalaisia,
kuuluen lamalaiseen uskokuntaan, ja ovat
sen-vuoksi Tibetin sivistyksen vaikutuksen alaisia.
Venäjällä on vain pari kristittyä kalmukkikylää
(n. 1,000 h.). K. pitävät vanhoja tapoja pyhinä
ja säilyttävät suuren joukon tarinoita ja
sankari-runoja, joista tunnetuin on Dzangar-runo. Kieli
on erityinen mongolin murre, joka puolestaan
nykyään on kehittymässä useaksi
paikallismur-teeksi (näistä tunnetuin Volgan seudun murre).
[Kieliopin on julkaissut m. m. Popov (1847),
sanakirjan Zwick (1853), kielennäytteitä
Kot-wicz (1905) ja Ramstedt (1909).
kansatieteellinen kuvaus: Bergmann, „Nomadische
Streife-reien unter den Kalmücken" (1804).] G. J. R.
Kalmukki, karkea, pitkäkarvainen
puuvilla-tai villakangas, joka on löysästi kudottu
paksuista langoista ja villaisena vielä pehmeäksi
vanutettu. Se viimeistellään kiiltopintaiseksi ja
värjätään eri väriseksi. Valmistetaan usein
Persiassa ja käytetään talvivaatteiksi. E. J. S.
Kalmukkivilla, karkeasyinen venäläinen
villalaji, jota käytetään vain karkeimpien
kankaiden valmistuksessa. E. J. S.
Kalm-vyöhyke (ransk. calme /= tyven; engl.
doldrums) ympäröi maapalloa pasaatituulten
vyö-hykkeitten välissä, esiintyy selvemmin
valtamerien yläpuolella häiriintyen mantereiden
seuduilla. K:ssä maapinnan korkean lämpiämisen
takia ilma nousee alituiseen ylöspäin, tuulet ovat
epätasaisia, tyyntä säätä on 20-25 %; sadetta
tulee runsaasti, melkein joka päivä, ukkossäät
tavallisia. K. sijaitsee melkein kokonaan
pohjoisella pallonpuoliskolla meidän
talvikuukausinamme 0°-5° pohj. lev., kesäkuukausinamme
3°-ll° pohj. lev. — ks. Tuulet. E. E. K.
Kälnoky [kälnoki]. Gustav Siegmund
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
