- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
193-194

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kanavakudos ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

193

Kanavakudos— Kanavoiminen

194

milj. mk. — Pohjanmaan kulkuväylistä on
epäilemättä Oulujoki paras. Ämmän ja
Koivukosken sulkujen (tervaveneitä varten)
valmistuttua 1840 liittyi Oulujoen kulkuväylään
Kuhmo-niemen reitti. Oulujoen veneväyläreitti on saatu
n. 800 km pitkäksi.

Numerollisen tarkkoja tietoja siitä, mitä
Suomen k:t kokonaisuudessaan valtiolle ovat
maksaneet, ei valitettavasti ole olemassa. Mutta voi
arvioida niiden kaikkine päivätöineen
maksaneen lähes 30 milj. mk. Lukuunottamatta
Saimaan kanavaa tuottavat useimmat muut
nimellistä tappiota. Kanavalaitoksemme tuottama
säästö perustuspääomalle on hiukan yli 1 °/0.
Mutta välillinen kanavain tuottama voitto maalle
on merkityksellinen. Ei voida numeroin laskea
sitä hyötyä, minkä kanavatiet ovat vaikuttaneet
tarvisaineiden hinnan alentumiseen tekemällä
mahdolliseksi säännöllisen höyrylaivaliikkeen.

Rautatieverkkomme kehittyessä moni luuli,
että kanavalaitoksemme liikenteellinen ja
taloudellinen merkitys vähenisi. Niinpä arveltiin
Saimaan kanavan liikkeen kärsivän Savon ja
Karjalan ratojen valmistuttua. Näin ei kuitenkaan
ole käynyt. V. 1880 kuljetettiin maamme
kanavia myöten tavaraa yhteensä 419,285,8 tonnia,
1906 1,539,669,» tonnia. Rautateiden samaan
aikaan kuljettama tavaramäärä oli 365,090,i ja
3,077,384 tonnia. — Verrattuna katu- ja
rauta-tieliikkeeseen on kanavaliikkeellä se etu. että
se vaatii pienemmän kuljetusvoiman, se epäkohta
taas, että liikenne käy hitaammin ja jääesteiden
takia ainoastaan osan vuotta. Kanavaliikenteen
rahtimaksut ovat aina 70-75 % matalammat kuin
rautateiden. Sentähden sopii kanavaliikenne
raakatavaran (puutavaran, massan y. m.) ja
yleensä suuremman joukkotavaran kuljettajaksi.
Tässä suhteessa ei Suomen kanavilta puutu
tehtäviä kehittyvän liike-elämämme palveluksessa.
[..Suomen vesitiet" (Tie- ja vesirakennusten
ylihallituksen julkaisu); E. G. Palmén, „Vesitiet ja
kanavat" (Suomen kartastossa); Strukel, „Der
Wasserbau" y. m. saksalainen [-ammattikirjallisuus.]-] {+ammattikirjal-
lisuus.]+} M. M.

Kanavakudos 1. -kangas (ransk. canevas,
< lat. cannabis = hamppu) on harva, kovasti
kierretystä langasta valmistettu kangas, jonka
sidos muodostaa 4-kulmaisia aukkoja.
Puuvilla-kanava on kovaksi tärkättyä, villakanava
pehmeää ja käytetään näitä värilliseen
kuvio-ompe-luun y. m. E. J. S.

Kanavalämmitys ks. L ä m m i t y s 1 a i t o
k-s e t.

Kanavankaitsija, palvelusmies kanavilla.
Paitsi kanavamaksujen kantoa on hänen
tehtävänään valvoa, että alukset, joilla on
asianmukaiset laivapaperit, viivytyksettä lasketaan
kulkemaan kanavasta, ja muutenkin huolehtia
järjestyksestä kanavalla. K. on Tie- ja
vesirakennusten ylihallituksen alainen. Hänen lähin
päällys-miehensä on piiri-insinööri. E. K-ja.

Kanavasilta kannattaa kanavaa suurempien
jokien ja syvänteiden yli, joita ei voi täyttää. K.
rakennetaan puusta, raudasta tai kivestä.
Alusrakenteeltaan k, on pääasiallisesti tiesillan
Valtainen. Ajotien asemasta k:ssa on tiiviiksi
rakennettu ränni, kanavauoma, jonka
liittymä-paikka rautaisissa k:issa lämmön vaihtelusta joh-

7. IV. Paineltu 11.

Kuva 1.

Kina 2.

Kuva 3.

tuvan pidentymisen ja kutistumisen takia
rakennetaan joustavaksi. 1/. M.

Kanavataksa, ne maksuperusteet, joiden
mukaan maksut kanavain ja sulkujen käyttämisestä
lasketaan. Suomessa on vähin aluksesta
suoritettava kanavamaksu 50 p. Kannelliset,
puoli-kannelliset tai kannettomat laivat, lotjat,
proomut y. m. maksavat rekisteritonnilta Saimaan
kanavassa 5 p., Pielisjoen kanavissa 3 p.,
Taipaleen ja Konnuksen kanavissa 2 p., muissa 1 p.
Höyrylaivat, jotka yksinomaan tai pääasiallisesti
ovat aiotut matkustajaliikettä varten,
rekisteri-tonnilta Saimaan kanavassa 8 p.. Pielisjoen
kanavissa 4 p.. Taipaleen ja Konnuksen kanavissa
2 p., muissa 1 p. Alukset, jotka eivät ole
kanta-vuuskirjalla varustetut, suorittavat, kun niiden
pituus Vantaasta vantaaseen on 10 metriä tai
sitä vähemmän, Saimaan kanavassa 1 mk.,
Pielisjoen, Taipaleen ja Konnuksen kanavissa 50 p.,
Valkiakosken, Ahkionlahden ja Kajaanin
kanavissa 30 p., muissa 20 p., sekä jokaisesta
metristä tai metrin osasta, minkä vannasten välinen
pituus on päälle 10 metrin, lisämaksua Saimaan
kanavassa 20 p., Pielisjoen kanavissa 10 p.,
Taipaleen ja Konnuksen kanavissa 5 p.,
Valkiakosken, Ahkionlahden ja Kajaanin kanavissa ö p.,
muissa 2 p. Lastista on vähin maksu 25 p.
Perniön pitäjän Strömman kanavan käyttämisestä
ei ole mitään maksua. [..Asetuskokoelma 1898,
n :o 14".]

Kanavoiminen, luonnollisen vesireitin
tekeminen laivoin kuljettavaksi matalikkoja
syventämällä, kannaksia puhkomalla ja erittäinkin
kohottamalla jokien vettä patolaitoksilla, niin että
saadaan laivakululle tarpeellinen vedensyvyys.
ks. J o k i r a k e n n u s. J. C-én.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0115.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free