- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
219-220

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kansainvälinen bibliografinen laitos ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

2l:> Kansainvälinen osuustoimintaliitto—Kansainvälinen yksityisoikeus 220

eitit valtio iautonominen valtio), joka 011 toi ]
sen vallan alaisena, rajoitetulla alalla ja
erinäisissä suhteissa esiintyy kansainvälisesti toimi- |
vana. Toiselta puolen kaksi itsenäistä valtiota I
voipi olla n. s. reaaliuniouissa keskenään (kuten 1
Itävalta ja Unkarii. jolloin ne ulkopolitiikassa
aina esiintyvät yhtenä kokonaisuutena. —
Ainoastaan sivistysvaltiot kuuluvat täydessä
määrin kansainväliseen oikeusyhteisyyteen, muihin
valtioihin tämän oikeuden normit ainoastaan
mittaisesti soveltuvat. Mutta kaikki itsenäiset
sivistysvaltiot ovat kansainvälisoikeudellisesti
yhdenvertaiset, suuruudestaan ja
voimasuhteistaan riippumatta. Periaatteellisesti
jokainen 011 velvollinen tunnustamaan toisen
itsenäisyyden ja itsemääräämisvallan. — Valtioitten
puolesta toimivat tietysti niitten orgaanit,
valtion päämiehet, ulkoasiainministerit, lähettiläät
v. 111., mutta ainoastaan valtioille syntyy heidän
tointensa johdosta oikeuksia ja velvollisuuksia,
sillä ainoastaan valtiot ovat kansainvälisiä
subjekteja. Varsinaisesta kansainvälisestä
oikeudesta 011 tarkoin erotettava 11. s. kansainvälinen
yksityisoikeus, joka käsittelee eri valtioitten s
i-sä isten oikeusjärjestysten suhdetta toisiinsa.

Kansainvälisen oikeuden lähteet ovat
oikeuskäytäntö. s. o. yhteiseen oikeustietoisuuteen
perustuva yhdenmukainen menettelytapa, sekä
valtiosopimusten määräykset, jotka jälkimäiset
useimmiten eivät ole voimassa kaikkien
valtioitten. vaan ainoastaan yksityisten
scpimusvaltioit-ten kesken. Mitään julkista valtaa, jolla olisi
pakko- ja rangaistuskeinoja käytettävinään, ei
ole olemassa valtioitten uiko- ja yläpuolella, mikä
ei suinkaan merkitse sitä, etteivät kansainvälisen
oikeuden säännökset velvoita kaikkia valtioita.
— Kansainvälinen oikeus käsittää kaksi suurta
pääalaa, nim. valtioitten keskinäiset suhteet
rauhan aikana sekä 11. s. sodan oikeuden eli ne
suhteet, jotka ovat olemassa toiselta puolen
kahden tai useamman keskenänsä sotaan joutuneen
valtion, toiselta puolen sotivien valtioitten ja
puolueettomien (neutraalisten) valtioitten välillä.
Luonnollista on, että valtioitten rauhanaikaiset
suhteet paljoa suuremmassa määrin kuin sotaiset
ovat tulleet ja voivat tulla oikeudellisen
järjestelyn alaisiksi. Viime vuosikymmeninä on kyllä
sodankäyntimuotoja huomattavalla tavalla
säännöstelty, sodan edellytyksiä sitävastoin
kansainvälinen oikeus ei määrää. [Hugo Grotius, ,,De
jure belli et pacis" (1625); Vattel, „Le droit
des gens ou principes de la loi naturelle" (1758);
Bluntschli, ..Das Völkerrecht der zivilisierten
Staaten" 1I868); Wheaton, „Elements of
international law" (l:nen pain. 1836, sittemmin monta
uutta painosta); F. von Martens, „Völkerrecht"
11883-86, alkuaan venäjän kielellä); Calvo, „Le
droit international théorique et pratique" (4:s
pain. 1887-88, alkukieli espanja); Despagnet,
..Cours de droit international public" (1899 ja
1905); Kivier. „Principes du droit des gens"
11896): Ullman, ..Völkerrecht" (1908); v. Liszt,
..Oas Völkerrecht" (uusin pain. 1910). Suomen
kielellä ei ole mitään oppikirjaa
kansainvälisessä oikeudessa. Lyhyt esitys siitä on
„Yhteis-kuunallisessa käsikirjassa" (1909).]

K. E.

Kansainvälinen osuustoimintaliitto ks.
Osuustoiminta.

Kansainvälinen polaaritoimikunta ks.

Naparetkikunnat.

Kansainvälinen rauhankongressi ks. H a
u-liankongressit.

Kansainvälinen seismologinen assosiat-

sioni, perustettu 1899, huolehtii seismologisten
havaintoasemain perustamisesta varsinkin
sellaisiin maihin, joissa tällaisia on vähän tai ei
ollenkaan, koettaa saada yhdenmukaisuutta
havain-nontekoihin ja havaintovälineisiin sekä toimittaa
julkaisuja maanjäristyshavainnoista.

Kansainvälinen sopimus ks. V a 1 t i o s o p
i-m u s.

Kansainvälinen sosiaalibibliografinen
laitos ks. Internationales Institut fiir
Sozialbibliographie.

Kansainvälinen sosialistinen toimisto ks.
Kansainväliset toimistot ja
Sosiaalidemokratia.

Kansainvälinen sovinto-oikeus ks. K a
n-s a i n v ä 1 i n e 11 välitystuomiolaitos.

Kansainvälinen sähkölennätinliitto ks.
Sähkölen nätin laitos.

Kansainvälinen telegrafiyhdistys ks.
S ä h k ö 1 e n n ä t i n 1 a i t o s.

Kansainvälinen tilastollinen instituutti ks.
Tilasto.

Kansainvälinen tilastollinen kokous ks.
Tilastotieteelliset kongressit.

Kansainvälinen työväensuojelusylidistys
ks. Työväensuojeluskongressit.

Kansainvälinen unioni kirjallisten ja
taiteellisten teosten omistusoikeuden
turvaamiseksi ks. Omistusoikeus.

Kansainvälinen unioni teollisen
omistusoikeuden turvaamiseksi ks.
Omistusoikeus.

Kansainvälinen välitystuomiolaitos,
säännöstö, jota käyttämällä valtiot, joitten kesken
vakavaa erimielisyyttä on syntynyt, voivat
antaa riitakysymyksen puolueettomien
välitystuo-marien ratkaistavaksi. Tällainen toimenpide
saattaa johtua siitä, että valtiot
yksityistapauksessa sopivat mainitunlaisesta riidanratkaisusta,
mutta tavallisinta on nykyaikana, että valtiot
ennakolta ovat tehneet yleisen
välitystuomio s o p i m u k s e n, jossa määrättyä laatua
olevat riitaisuudet (joskus kaikki mahdolliset
riitakysymykset) määrätään ratkaistaviksi
välitystuomiolla, tavallisesti Haagin kansainvälistä
tuomioistuinta käyttämällä. Tällaisia sopimuksia
ovat valtiot viime aikoina varsin yleisesti
solmineet. Mainituin keinoin ratkaistavista riidoista
sopimusvaltiot tavallisesti erottavat pois
sellaiset, jotka koskevat valtioitten ,,elinintressejä ja
kunniaa", mikä tietysti 011 omansa vähentämään
sopimuksen käytännöllistä merkitystä. [Meurer,
..Die Haager Friedenskonferenz" (1905); Nippold,
„Die Fortbildung des Verfahrens in
völker-rechtlichen Streitigkeiten" (1907); Fried. „Die
zweite Haager Konferenz" (1908).] — ks.
Kansainväliset tuomioistuimet, A 1
a-b a m a-k y s y m y s. It. E.

Kansainvälinen yksityisoikeus (tarkemmin
sanoen yksityisoikeuden alaan kuuluva osa
kansainvälistä oikeutta, vastakohtana
julkisoikeudelliselle osalle kansainvälistä oikeutta) käsittää
ne oikeussäännökset, jotka määräävät, minkä
maan oikeutta on noudatettava sellaisissa yksi-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0128.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free