Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kansankirjastot ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
257
Kansankirjastot
258
eri vihkoina (yhteensä 1893-1910 14 vihkoa).
V:sta 1892 seura on hoitanut
kirjainvälitvslii-kettä kansankirjastoja varten. V:sta 1893 on
seuran toimikunnalla ollut apunaan erityinen
kirjastovaliokunta. V:sta 1890 alkaen seura on
jakanut kirjastoavustuksia. Vv. 1896-1910 on
jaettu yhteensä 1,519 avustusta, joista 27G on
annettu lastenkirjastoille, muut kanta- ja
piirikirjastoille; edelliset ovat saaneet noin 25 mk:n,
jälkimäiset noin 50 mk:n arvoisia
kirjakokoelmia tai joskus myös osittain kirjastovälineitä.
Paitsi näitä on seuran kautta jaettu kirjastoille
ne valtion avustukset, jotka 1903-05 ja 1908
myönnettiin kirjastoille. Seuran kokousten
yhteydessä on ollut keskustelukysymyksiä
kirjastoalalta; yleisiä kirjastokokouksia on seura
pannut toimeen 1905 ja 1908. Suurin osa
suomenkielisestä kirjastokirjallisuudesta on seuran
julkaisemaa. V:sta 1908 seura on julkaissut
Kir-jastolehteä ja sam. v:sta alkaen on seuran
palveluksessa ollut erityinen kirjastonhoidonneuvoja
(kirjastosihteeri). — V. 1910 perustettiin „S u
o-men kirjastoseura", jonka tarkoituksena
on etupäässä aikaansaada yhteistoimintaa
kirjastojen, kirjastonhoitajien ynnä muiden
kirjastoasian harrastajien kesken ja siihen
turvautuen työskennellä kirjastojen hyväksi. Jäseniä
tässä seurassa oli toukokuussa 1911 470. Syyskuun
alusta 1911 oli seuralla huomattavimpien
kustiin-nusliikkeittemme taloudellisesti avustaessa
tilaisuus ottaa palvelukseensa erikoinen
kirjasto-konsulentti, tosin aluksi vain yhden vuoden ko:
keiluajaksi. — Ruotsinkielisten kirjastojen
hyväksi on erittäinkin viimeisinä vuosina
työskennellyt ..Svenska folkskolans vänner" yhdistys,
jolla on m. m. erityinen kirjastokonsulentti(v:sta
1910). — Suomen suurin kansankirjasto on
„Hel-singin kaupungin kirjasto", joka perustettiin 1SG0
ja jolla on nykyisin (1911) neljä sivuosastoa.
Kirjastossa oli 1910 lopussa nidoksia 49,303; 1910
tehtiin lainauksia 229,908. Kaupungin 1910
antama kannatus oli noin 90.000 mk. Kirjastoa
riimitettiin aikaisemmin Helsingin
kansankirjastoksi, mutta tämä nimi muutettiin 1910. Muut
huomattavimmat kirjastot ovat Turussa,
Viipurissa, Tampereella, Vaasassa ja Oulussa.
P o h j o i s-A m e r i i k a n
Yhdysvalloissa. yleiset kirjastot (public libraries)
suorittavat kansankirjastojenkin tehtävän. Tässä
maassa, jonka kirjasto-olot ovat korkeammalle
kehittyneet kuin minkään muun maan, alkoi
uudenaikainen kirjastoliike viime vuosisadan
puolivälin tienoilla. Voimakkaasti on liikettä
edistänyt ..American library association", joka
perustettiin 1876. V. 1909 oli Yhdysvalloissa
yli 8.000 sellaista kirjastoa, joissa oli yli 1.000
nidosta kussakin; nämä eivät kuitenkaan kaikki
ole varsinaisia yleisiä kirjastoja (1900 oli yli
1,000 nidoksen kirjastoja 5,383, mutta näistä oli
yleisiä kirjastoja vain 1,979). Nidosten luku
maan yleisissä kirjastoissa oli 1903 yhteensä
n. 55 milj., lainausten yli 59 milj. Kaikki
Yhdysvaltojen kirjastot maksavat maalle yli 40 milj.
mk. vuosittain. Valtion toiminta kirjastojen
hyväksi on erittäin tarmokasta. Liittohallitus
jakelee kirjastoille virallisia julkaisujaan v-uosittain
yli 300.000 nidosta ja pitää yllä
kongressikir-jastoa (Washingtonissa), joka on tavallaan koko
valtakunnan keskuskirjasto. Tämän laitoksen
9. IV. Painettu 12.
ylläpitoon menee vuosittain noin 4 milj. mk.
Eri valtiot pitävät yllä suuria keskuskirjastoja;
1906 oli 47:llä (yhteensä 52 valtiosta ja
piirikunnasta) oma keskuskirjasto (niistä oli 7:ssä
yli 100,000 nidosta). V. 1909 oli 27 valtiossa
kirjastovaltuuskunta (library Commission)
johtamassa kirjastoja valtion puolesta; ensimäinen
perustettiin Massachusettsiin 1890. Nämä
valtuus-ku mat neuvovat kirjastoja sekä kirjeellisesti
että erityisten kirjaston järjestäjien avulla,
julkaisevat kirjaluetteloita, käsikirjoja y. m.,
panevat toimeen kirjastokursseja, pitävät yllä
kir-jastokouluja (niitä oli 1909 yhteensä 10) j. n. e.
Huomattavimmat kirjastot ovat Washingtonin
kongressikirjasto (noin 1’/2 milj. nid.), New
Yorkin kaupungin (yli 1 milj. nid.), Bostonin,
Brooklynin yleiset kirjastot, Harvardin
yliopiston kirjasto sekä New Yorkin valtion Kirjasto.
— Myöskin Englannissa suorittavat yleiset
kirjastot (public libraries) kansankirjastojenkin
tehtävän. V. 1850 julkaistiin laki, joka antoi
kaupungeille oikeuden erityisen kirjastoveron
kantamiseen. Tämä edisti kirjastoliikettä
suuresti. Isossa-Britanniassa on n. 700 kirjastossa,
jotka melkein kaikki ovat kaupungeissa,
yhteensä noin 5 milj. nidosta; näistä tehdään
vuosittain yhteensä noin 30 milj. lainausta.
Englannin maaseutujen kirjasto-olot eivät ole niin
korkealle kehittyneet kuin kaupunkieu.
—Ruotsissa oli 1907 n. 1,800 elinvoipaa
kansankirjastoa. Valtionavustusta myönsivät
valtiopäivät kansankirjastoille ensi kerran 1905.
Avustussumma oli jo ensi kerralla noin 85,000
mk. V:sta 1903 on Folkbildningsförbundet, joka
muutenkin työskentelee kirjastoasian hyväksi,
julkaissut „Folkbiblioteksbladet" nimistä
kir-jastolehteä. Huomattavimmat kirjastot ovat
Tukholmassa (erittäinkin työväenkirjasto),
Göötepo-rissa, Malmössä, Norrköpingissä, Luulajassa,
Sundsvallissa y. m. kaupungeissa. — Norjassa
oli 1910 865 varsinaista kansankirjastoa.
Sitäpaitsi oli 1910 koulukirjastoja 2,834 ja joku
määrä yhdistysten kirjastoja, joista ei ole
tilastoa. Valtionavustusta kansankirjastot saivat ensi
kerran jo 1841, vaikka avustussumma alussa
olikin pieni. Vv. 1863-76 avustusta ei annettu
ollenkaan, mutta sen jälkeen avustusta on taas
myönnetty ja avustussumma on tasaisesti
kohonnut, ollen 1910 noin 57,000 mk. Sitäpaitsi
koulukirjastot ovat v.sta 1891 saaneet
valtionavustusta, nykyisin vuosittain n. 28,000 mk., joten
valtionavustus on nykyisin yhteensä noin 85,000
mk. V:sta 1907 on julkaistu kirjastolehteä
„For folke- og barnebogsamlinger". Norjan ja
koko pohjoismaiden suurin kansankirjasto on
..Deichmanin kirjasto" Kristiaaniassa.
Huomattavia ovat myös Bergenin, Trondhjemin y. m.
kaupunkien kirjastot. — Tanskassa oli
1909-10 valtion avustamia varsinaisia
kansankirjastoja 694. Sitäpaitsi valtio kannatti sam. v.
lastenkirjastoja 297 kunnassa. Valtionavustusta
on jaettu v:sta 1882 alkaen. Valtion
kirjastojen hyväksi käyttämä summa oli 1909-10 yli
70,000 mk. V. 1905 perustettiin ,.Danmarks
folkebogsamlinger" niminen seura kirjastoasian
edistämiseksi; tässä seurassa oli 1910 yli 900
kirjastoa jäseninä. V:sta 1906 on julkaistu
,.Bog-samlingsbladet" nimistä kirjastolehteä. Tanskan
| kansankirjastoista ansaitsevat enimmän huo-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
