- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
439-440

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kasakat ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

Kasakat

440

voj krug . jolla myös oli tuomio-oikeus. Maa
oli yhteisiä, kaikki olivat tasa-arvoisia;
toimeenpanovalta oli valitulla atamaanilla. Kun Donin
fc.i-akat ryöstöillään olivat telineet Volgan ja
-en ympäristön kaupalle epävarmaksi, lähetti
Iivana 1577 heitä vastaan sotaväkeä. Jermak
Timofejevitsin johdolla osa heistä pakeni
A sian puolelle, valloitti Siperian 1581 sekä
muodosti Siperian kaupunkikaan k>
kain ytimen, tullen näin Siperian
uutisasuk-kaik.-i ja Venäjän vallan esitaistelijoiksi Aasiassa.
Eräs osa vetäytyi Kaspian-meren rannoille, kulki
Jaik-jokea ylös ja perusti sinne 1584 kaupungin
muodostaen siten Jäikin kasakkain
alku-ryhmän. (Pugatsevin kapinan jälkeen 1773-74
Katariina II muutatti joen nimen Uraliksi ja
kasakkain nimeksi tuli Uralin kasakat.)
Haara Donin kasakoita ovat Astrakaanin
kasakat. Kasakkavallan kukoistusaika on 1600-luku.
Heidän vapautensa vastakohtana Venäjän
kansan sorronalaisuudelle teki heistä
kansanrunouden sankareita. Tyytymättömät hakivat heiltä
turvaa ja niin syntyi useita vaarallisia
kapinoita, joista mainittakoon Stenka Razinin
1065-71), Bulaviniu (1708) ja ennen muita
Pugatsevin kapina (1773-74), joka oli
kasakkain viimeinen suuri vastalause Pietari Suuren
alkamia ankaroita uudistuksia vastaan. Pietari
lakkautti vähä-venäläisten kasakkain ja
zaporo-gien itsenäisyyden; Bulavinin kapinan johdosta
rajoitettiin Donin kasakkain
itsemääräämisoikeutta. V:sta 1738 hallitus nimitti atamaanin,
kasakkakokoukselta riistettiin sen vplta, joka
siirrettiin harvainvallalle. 1700-luvulla
siviilihallinto erotettiin sotilaallisesta. Vv. 1865-70
hallitus toimeenpani kasakkajoukoissa uudistuksen,
jonka tarkoituksena oli heidän sulattamisensa
muuhun rahvaaseen.

Paitsi edellisiä on Venäjällä lisäksi
hallituksen aloitteesta muodostettuja uusia
kasakka-joukkoja (Kubanin, Terekin, Orenburgin,
Siperian, Semirjetsenskin, Transbaikalin ja Amurin
kasakat).

Kasakkaseutujen muuna väestönä on
hengellisiä sekä maahanmuuttaneita, jotka harjoittavat
kauppaa, käsiteollisuutta ja maanviljelystä. Suuri
osa maataviljelevistä oli aikaisemmin niiden
maatilojen maaorjia, jotka olivat annetut 1768
perustetulle kasakka-aatelille ja jotka 1835 annettiin
tälle perinnöksi ja omaisuudeksi. Maaorjuuden
lakkauttamisen jälkeen (1863) nämä talonpojat
saivat erinäisiä maa-alueita ja v:sta 1867 on kaikilla
Venäjän alamaisilla oikeus omistaa kiinteistöjä
kasakka-alueilla. Varsinaisten kasakkain maa on
osaksi sotilaallista yhteismaata osaksi yksityistä
■ aatelisten) omaisuutta. Syntyperältään
varsinaiset kasakat ovat suuremmaksi osaksi
iso-venäläisiä; vain pieni osa on enää vähä-venäläisiä
(Kuhan), kalmukkeja (Don), tataareja (Don, Urali,
y. m.’, burjaatteja ja tunguuseja (Transbaikal),
kirgiisejä, kaukaasialaisia kansoja sekä
(Orenburgin kasakoissa) baskiireja, mordvalaisia ja
tsu-vasseja. Enimmät ovat myös kreikanuskoisia
(paljon vanhauskolaisia) ; muut ovat pakanoita tai
muhamettilaisia. Maanviljelys on nykyisin
kasakkain pääelinkeino. Teollisuus aivan mitätön.

Kasakkain ylijohdossa on „Kasakkajoukkojen
päähallinto" ja v:sta 1835 on perintöruhtinaalla
ollut „kaikkien kasakkain atamaanin" arvo. Ka-

sakka-armeian päällikkönä on „sijaisatamaani"
(nakaznyi ataman). Vain Donin kasakoilla,
joiden maa muodostaa erikoisen maakunnan, D
o-nin kasakkain maan, on suorastaan
keskushallinnon alainen, kenraalikuvernöörin vallalla
varustettu „sijaisatamaani". Muiden
„sijaisata-maanien" arvo on yhdistetty muiden
sotilaspääl-liköiden tai kuvernöörien virkoihin. Sisäistä
hallintoa varten kasakat ovat jaetut piirikuntiin
(oldely) ja stanitsoihin. (J. J. M.)

Kasakat muodostavat sotilaallisesti tärkeän
osan Venäjän armeiaa. Lapsuudesta asti
tottuneina lievosenselkään ja aseiden käyttöön
kasakat ovat kevytaseiseksi ratsuväeksi erittäin
soveliasta soturikansaa, jota sodanaikana
menestyksellä voidaan käyttää pieneen sotaan sekä
tiedustelu- ja etuvartiopalvelukseen. Kasakat eivät
ole Venäjän yleisen asevelvollisuuslain alaisia,
vaan suorittavat asevelvollisuutensa
elintapo-jensa mukaan laaditun asetuksen nojalla. Tä
män mukaan jokainen kasakka on asevelvollinen.
Poikkeuksia on kuitenkin sivistys-, ammatti- ja
perhesuhteiden nojalla. Palvelusaika alkaa 18v:n
iässä ja kestää 20 vuotta. Kolme ensimäistä
vuotta kasakka on rekryyttinä. Sitten alkaa
12-vuotinen palvelus jaettuna 3 luokkaan.
Ensi-mäisessä luokassa, joka palvelee myös
rauhan-aikana, on oltava 4 vuotta. Palvellessaan
toisessa luokassa, joka myös on nelivuotinen,
kasakka on virkavapaa, mutta velvollinen
kokoajan pitämään hevosta ja aseita. Kolmannessa,
myöskin nelivuotisessa luokassa kasakalla on
aseidenpitovelvollisuus, mutta hevonen on
hankittava vasta erikoisesta käskystä. Kasakan on
itsensä hankittava aseensa, pukunsa, hevonen ja
sen varustus (vain kaartinkasakat ovat tästä
vapautetut), mutta hän saa palvelusaikanaan
palkan, ruoan ja rehun. Aseina on sapeli ja
kasakkakarbiini (samaa mallia kuin
jalkaväen, mutta melkoista lyhempi), jonka ohella
ensimäinen rivi on varustettu keihäillä (n. s. p i
i-keillä). Ainoastansa Kubanin ja Terin
kasakat ovat keiliäättömiä; sen sijaan heillä on
tikari. Kasakkarykmenttien upseerit saadaan
tavallisesti kasakka-aatelista ja saavat
kasvatuksensa erikoisissa kasakkaupseeri-kouluissa.
Ka-sakkaupseeriarvot ovat: horunzij (= vänrikki) r
sotnik (= luutnantti), jesaul (= kapteeni,
ratsumestari), vojskovoj starsina („joukon vanhin" =
eversti); ylipäällikkö (= kenraalin arvo)
ata-maani.

Tärkeimmistä kasakkajoukoista mainittakoon
vielä: Donin kasakat, joita rauhanaikana
on 19 ratsuväenrykmenttiä ja 18 ratsastavaa
patteria; Kubanin kasakat, joita
rauhanaikana on 8 jalkaväen pataljoonaa, 11 ratsuväen
rykmenttiä ja 15 ratsastavaa patteria;
Orenburgin kasakat, joita rauhanaikana 6
rykmenttiä ja 3 ratsastavaa patteria. Rauhanaikana
Venäjän armeiaan kuuluvia kasakkajoukkoja on
yhteensä 8 ’/a pataljoonaa, 50
ratsuväenrykmenttiä ja 20 ratsastavaa patteria eli 6 5,0 0
0-miestä ja 108 tykkiä. Sodanaikana
miesluku lisätään 185,000:ksi ja tykit 240:ksi,
jaettuina 24 jalkaväen pataljoonaan, 148
ratsuväen-rykmenttiin ja 39 patteriin. M. v. E.

Kasakka (ven. kaza’k). 1. ks. Kasakat. —
2. Päivätyöläinen, päiväläinen. — 3. Eräs laji
kartuusitupakkaa.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0240.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free