- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
647-648

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kehräsienet ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

Kehä—Keidas

1. fp&Alauseke).
<>i maamme Suonu synnyinmaa. soi san.» kultainen!

2. (keskilauseke).
El laaksoa, ei kukkulaa, ei \etta rantaa rakkaampaa.

3. Ikertauslauseke).
Kuin kotimaa td.i pohjoinen, maa kallis isien.)

K:n s:n lausekkeet ovat tavallisesti kaikki
4–äkeisiä (esimerkissämme on niistä kukin vain
2 -äkeinen). Mutta melkein yhtä tavallista on
toisen ja kolmannen lausekkeen supistuminen
puoleen mittaansa, niin että ne molemmat yhteensä
ovat samanpituiset kuin ensi lauseke yksikseen;
tätä muunnosmuodostusta useasti väärinkäsittäen
nimitetään ,.2-osaiseksi laulumuodoksi" (ks. t.).
K ii sikermän vastakohtana on „ponsimuotoinen".

I. K.

Kehä. 1. K. 1. periferia, ympyrän tai
yleensä käyräviivaisen kuvion ympärys.

2. l.og., loogillinen virhe, joka voi esiintyä
sekä todistuksessa että määrityksessä.
Kehä-todistuksesta ks. C i r e u 1 u s. Määritys „käy
kehäksi", kun määriteltävä käsite joko avonaisesti
tai peitetysti mainitaan sitä määrittelevien
tunnusmerkkien joukossa, esim.: „suora on viiva,
joka kulkee suoraan". A. Gr.

3. Kasvit., ks. Kukka.

Kehäkalvon tulehdus, eläinl., johtuu
vilustumisesta, silmän loukkaantumisesta y. m. s.
Kehä-kalvon suuren verenpitoisuuden vuoksi tulehdus
saa siinä helposti aikaan runsaan
eritemuodos-tuksen, joka turvottaa kalvon ja himmentää
etumaisen silmäkammion nesteen. Kp.

Kehäkukka ks. C a 1 e n d u 1 a.

Kehäkulma, kulma, jonka kärkipiste on
ympyrän kehällä ja kyljet ovat ympyrän jänteitä
tai jänne ja tangentti. K:n astesuuruus on
puolet sen kylkien välissä olevan ympyränkaaren
astesuuruudesta. Tätä kaarta sanotaan k:n
vastaavaksi kaareksi. Kaikki k :t samassa
ympyrässä, joita vastaa sama kaari, ovat niin
muodoin yhtä suuret. V. S:n.

Kehämitta, mehiläispesässä olevan vahakakun
kapeita sivuja ympäröitsevän puukeilan
ulkopuolinen korkeus ja leveys. Se tavall. määrää
pesän suuruuden ja muodon ja sitä on
lukemattomia erisuuruisia käytännössä, useimmat
sa-tunnaisinittaisia. Samassa maassa tulisi olla suma
k., sillä erimalliset kehät ovat hankalat hoitaessa.
Seuraavat ovat enimmin käytännössä olevia k oja
cm:eissä: 1. Kesel (Belgia) 42x42, 2. Layens
(Ranska) 41x33, 3. Quinby-Dadant (Ameriikka)
30x47,», 4. Keskusyhdistys (Ranska) 43x32, 5.
Dadant-Blatt (Sveitsi) 30x43,», 6. Kongress-mitta
i Italia) 42x25,», 7. Kongress-mitta (Ranska)
35x35, 8. Ger~tungin järkiperäinen mitta (Saksa)
41x26. 9. Wienin yhdistysmitta (Itävalta) 39x25,
10. Biirki (Sveitsi) 48x28,», 11. Langstroth
(Ameriikka) 23.;X44,s, 12. Yhdistysmitta
(Unkari) 37x24, 13. Keskusyhdistys (Ra*nska) 33x42.
14. Tanska 31.ix31.«, 15."llolstebro-mitta (Tanska)
31.5X26,1, 16. Yhdistysmitta (Englanti, osaksi
Tanska) 20,»x35,s, 17. Normaalimitta (Saksa)
37x22.».

Edellisistä on Geratungin viime vuosina
Saksassa laajalti levinnyt kehä myöskin Suomessa
meikäläisiin oloihin soveltuvana päässyt miltei
yksinään käytäntöön. Se onkin ainoa
mehiläisten luonnon mukaan sovitettu kehä. Ameriikkal.-

eurooppal. Dadant-Blatt k., joka lähentelee
Gers-tungin kehää, on laajalti levinnyt Sveitsissä ja
Venäjällä ja soveltuu sekin meillä käytettäväksi.
Ruotsissa on levinnyt eniten saks. normaali- ja
engl. kehä. Hunajakehän mitat ovat tavallisesti
puoli toukkakehäin korkeudesta.
Käytännöllisyyden vuoksi sopi.-i maamme mehiläishoitajain
ottaa yhteiseksi mitaksi heidän keskuudessaan jo
laajalti levinnyt Gerstungin k. A- II.

Kehämuuri, tavallisesti linnoituksen
vallihan-taan rakennettu muuri, joka ulottuu pitkin
valli-haudan pohjaa yhden tai useamman
linnoitus-otsamau editse. Sen tarkoituksena on olla
erikoisena varustuksena rintamavarustuksen edessä.
Korkeus n. 5 m. Jos siinä on ampuma-aukot,
sanotaan muuria kreneleeratuksi. Jos sen
tarkoituksena ei ole puolustus, vaan se on
yksinomaan aiottu hyökkäysesteeksi, on se tavallisesti
tehty paaluista, vrt. Palisadi. M. v. II.

Kehänäköinen ks. Periskooppinen.

Kehäpesä, järkiperäinen mehiläisten
asuntorakennus, missä vahakakut ovat rakennetut irto
naisiin kehiin, jotta kakut voidaan kehiin raken
nettuina nostaa pesistä ulos tarkastettaessa,
hunajaa lingottaessa. toisiin pesiin siirrettäessä j. n. e.
Se voi olla minkä mallinen tahansa riippuen
kehän muodosta ja sen suunnasta pesässä.
Tavallisemmin se on rakennettu puusta, harvemmin
oljesta. A. il.

Kehäriutat ks. Koralliriutat.

Kehärusto, kurkunpään alin, sinettisormuksen
muotoinen rustomainen osa (cartilago cricoidea),
ks. K u r k u n p ä ä.

Kehä-skotomi 1. välkeskotomi (ks. S k
o-tomi), nopeasti ohimenevä näköalan
himmeneminen ensin keskellä tarkemmin katseltavaa
kohtaa, josta himmeys värähtelevänä kehänä sitten
pian leviää avarammaksi ja katoaa; k.
aiheutuu jonkinlaisista silmän sisäosissa tapahtuvien
hermohäiriöitten vaikutuksesta seuraten
useimmiten kovan päänsäryn kohtausta tai muita
hermostossa ilmeneviä taudinilmiöitä, esim. tupakan
(nikotiinin) vaikutuksesta. H. O-B.

Kehävormu, lyhyt, suora laudankappale, jonka
kumpaankin päähän on naulattu puulistat. Niitä
vastaan kankotetaan laudan keskellä olevilla
puunkappaleilla valmiiksi leikatut mehiläiskehän
sivulistat, joidenka päihin sitten naulataan kiinni
kehän ylä- ja alalistat. Vormu tehdään yhtä keliä
suuruutta varten, harvemmin käytetään
asetettavia. eri kehille sopivia. Kehät vormussa tulevat
suoriksi, kehän ulkopuoliset mitat täsmälleen yhtä
suuriksi, jotta kehät sopivat hyvin pesiin. A- 11.

Keidas 1. kosteikko, viljelyskelpoinen
paikka erämaassa. K:t ovat jokilaaksoja tai
syvennyksiä, joissa pohjavesi tulee näkyviin.
Ilmasto on seisovan veden takia usein
epäterveellinen. — Pohjois-Afrikassa. missä k:t ovat
yleisimmät, on taatelipalmu niiden leimakasvina.
Keinokastelun avulla viljellään ohraa ja
etelän-hedelmiä. — Ollen vedenotto- ja evästyspaikkoja
k:t määräävät karavaaniteiden suunnan, niin
että nämä ammoisista ajoista ovat pysyneet
samoina. Niilin deltta on suurin k. Muista
mainittakoon Libyan erämaassa: Siva (ent.
Jupiter Ammonin k.); Saharassa: Fessan, Air ja
Tibesti; poraamalla arteesisia kaivoja
ranskalaiset ovat saaneet aikaan keinotekoisia k:ita
Algeriassa; Aasiassa: Pohjois-Arabian suuret k:t.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0350.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free