- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
681-682

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kellojärvi ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

681

Kellojärvi—Keloidi

682

teollisuuskeskuksia ovat Besaneon Rauskussa,
Waltham ja Elgin Ameriikassa, Clerkeuwell
Lontoossa y. m. Suomessa valmistetuista k:ist a
ovat kuuluisimmat Könnin (ks. t.) k:t.

V. L.

Kellojärvi, järvi länsiosassa Kuhmoniemen
pitäjää, laskee pohjoisesta päin Vieksinjokea
myöten Ontojärven länsipäähän. L. U-nen.

Kellokanerva ks. E r i e a.

Kellokapina ks. K e 1 1 o v e r o.

Kellokosken kartano. V. 1909 Suomen valtio
osti K:n (Mariefors) kartanon tilattomia
varten, 374.000 mk:n hinnalla. Tähän kartanoon
kuuluu kolme maakirjataloa, 1 Tuusulan ja
2 Mäntsälän pitäjässä, yhteensä 2.712,«o ha
tiluksia, josta peltoa 688.69 ha, niittyä 239,«s ha,
viljelyskelpoista maata 473, n ha, varsinaista
metsämaata l,263,u ha ja joutomaata 47,«o ha.
Kartanon alueesta on muodostettu 131 itsenäistä
taloa ja 43 palstatilaa, joista 94 taloa ja kaikki
palstatilat Tuusulan puolella. Tuusulassa
sijaitseville tiloille oli ehdotettu hinnaksi
keskimäärin 4.067 mk. taloa kohti (korkein hinta 13.902
mk. ja alin 920 mk.), ja palstatiloille
keskimäärin 624 mk. (korkein hinta 2.958 mk. ja
alin 166 mk.) sekä Mäntsälän puoleisille tiloille
keskimäärin 3.479 mk. (korkein 7,020 mk. ja alin
1,034 mk.), mutta 1910, jolloin senaatti määräsi
tiloille asukkaat, määräsi se myös mainittuihin
hintoihin huomioonotettavaksi
kamaritoimitus-kunnan ehdottaman 12 <f0 alennuksen. -—
Pää-kartano sijaitsee Järvenpään asemalta
Mäntsälään vievän maantien varrella, n. 8 km asemalta.

L. H-nen.

Kellokoski (ruots. Mariefors),
rautatehdas Tuusulan pitäjässä (omistaja B j ö r k b
o-dan tehdasten o.-y.), Vantaanjokeen
laskevassa Keravanjoessa olevan Kellokosken
(putous-korkeus 5,j m, keskivedellä 71 hevosv.) partaalla,
n. 7 km Järvenpään asemalta pohjoiseen. -—
Tänne, samannimiselle tilalle kapteeni Lars
Falck (sittemmin Falckenheim) perusti
kankirautavasaran. saatuaan 1795 luvan
omistamastaan Forsbyn tehtaasta siirtää koneet; kaksi v.
myöhemmin hän sai lupakirjan
laajentaakseen ruukkia manufaktuurilaitoksella.
Nyttemmin kankiraudan taonnasta on kokonaan
luovuttu ja valmistetaan musta- ja tehdastakeita.
V. 1908 valmistettiin 60,700 kirvestä, 3,300
paria hakasaranoita, 2.100 palokoukkua, 11.900
kuokkaa, suuret määrät puristettuja
t.ieijeri-astioita uusinta kuosia, rakennustakeita y. m.;
valmisteitten paino 558 tonnia, 1. 4.» % Suomen
musta- ja tehdastaelaitosten valmistusmäärästä.
Valmisteitten ilmoitettu arvo 720,000 mk.
isam. v.). E. E. K.

Kellolintu. 1. Sinirintasatakielen
(ks. t.) yleinen nimitys suuressa osassa Lappia,
jossa myöskin tunturileivosta (ks. t.)
nimitetään k:ksi. — 2. Etelä-Ameriikkalainen
lintu-suku, jonka lajeista mainittakoon noin
rosoras-taan kokoinen, valkoinen, paljasnaamainon ja
-kurkkuinen etelä-brasilialainen kellolintu
(Chasmorliynchus nudicoUis). Se elää
aarniometsissä hedelmistä ja marjoista. Häkkilintuna se
on harvinainen, mutta sangen hauska ja haluttu.
Huomattava on toinenkin laji, Cli.
tricaruncula-tus, jonka koiraalla on otsalla ja molemmissa
suupielissä pitkä sarveispuikko. väri punanruskea.

! pääväri valkoinen. K:t ovat saaneet nimensä
voimakkaasta, loitommalta kellojensoittoa
muistuttavasta äänestään. E. IV. 8.

Kellomagneetti, galvanometrissa (ks. t.)
käytetty hevoskenkämagneetti.

Kellometalli on tina-vaskiseos, josta kelloja
valetaan. Sen tulee olla tarpeeksi sitkeätä ja
kovaa. Sellainen hyvä seos sisältää 20-23 % tinaa
ia 77-80 % vaskea. Esimerkkejä kellometallin
kokoomuksesta on alempana olevassa taulussa:

vaskea .....71,. 72,« 72,:. 74,: 75,48
24,i 25,». 23.li 21,84
rautaa ..... ..... 1,3 0,» 0,08 —
sinkkiä 1,8 1,0 — — —
lyijyä ..... ..... . 0,4 1,77 l.i. 2,14
nikkeliä ..... . — 0.8S O.ss

Hopea ei paranna kellometallin ääntä, vaan
vaikuttaa päinvastoin. G. A. A.

Kellopoiju, meren pohjaan kiinnitetty, veden
pinnalla kelluva esine, joka osoittaa matalikou
tai veden pinnan alla olevan muun vaaran siten,
että poijulle asetettu kello aaltojen liikunnasta
heläjää, varottaen merenkulkijaa. F. H". L.

Kellosalmi. 1. Luonnonihana salmi
Päijänteessä, Virmailansaaren ja mantereen välissä,
Padasjoen pitäjässä n. 1 penink. kirkolta
pohjoiseen. Kesähuviloita, laivalaituri ja
koillis-rannalla Kellosalmen maatila. — 2. Salmi
Puulavedessä Otavan satamasta alkavalla
laivaväylällä, n. 7 km Otavasta pohj.-luoteiseen; perattu
18S9-93; salmen poikki silta. L. U nen.

Kellotaipale, yksi Pähkinäsaaren väärennetyn
ranhankirjan rajapyvkkipaikoista, sijaitsee
Kaa-vinjärven ja Vuotijärven välillä. L. U-nen.

Kellovakuutus on eräs pieni vakuutuslaji,
joka on saavuttanut jalansijaa ainoastaan
Itävalta-Unkarissa. Korvausta suoritetaan torneissa
tai muualla kirkkorakennuksissa olevien
kirkonkellojen halkeamisesta tai murtumisesta, minkä
soittaminen, kellonkielellä lyöminen, putoaminen
tai muu tapaturma on aiheuttanut. 77. 77.

Kelloway [keloueij, jura-systeemin keskiosaan
(malmiin) kuuluva kerrosrylimä, nimitetty
Wilt-shiressä Englannissa olevan paikan mukaan, ks.
Geologiset muodostumat. P. E.

Kellovero, se ylimääräinen vero, jonka
Kustaa Vaasa 1530 määräsi maksettavaksi siten, että
jokaisesta kirkosta suurinta lähin kirkonkello cli
luovutettava valtakunnan velan maksamiseksi, ja
johon Eerikin messuille Upsalaan kokoontunut
kansa antoi suostumuksensa. Ensin vero
vaadittiin vain kaupungeista ja rannikkopitäjistä.
mutta tammik. 1531 päätettiin se ulottaa
maa-seutupitäjiinkin. Pohjanmaalla, josta meille on
tietoja säilynyt kelloveron maksusta, se
suoritettiin 1532 ja talonpojat kaikissa pitäjissä, paitsi
Mustasaaressa, lunastivat kellonsa takaisin 605
markalla. Taalainmaalla tämä vero synnytti n. s.
kellokapinan (ks. Taalainkapinat).

K. G.

Kellujaelosto ks. Plankton.

Kellukka ks. G e u m.

Kelo, metsässä pystyyn kuollut isohko puu.
etenkin vanha, latvakuiva tai täydellisesti
kuollut mänty (kelohonka). A. C.

Keloidi kreik. khëlë’ = raavaan y. m. s. kynsii,
ihossa esiintyvä fibromin tai fibrosarkomin
luontoinen kasvannainen, joka voi kehittyä tätä en-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0367.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free