Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kiina - Kiina, kiniini, ks. Kiinakuori - Kiinahappo - Kiinahopea, ks. Kiinan-hopea - Kiinakuori
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
ST 1
sen vuhingoiikorvaussuinniau siten, ettii se v:teen
1940 olisi maksettu. Pekingissä oleva
lähetys-kuntien kaupunginosa oli suojeltava
varusväellä eivätkä kiinalaiset saaneet asua siinä;
lakun linnoitukset määrättiin hävitettäviksi ja
kahteentoista Pekingin ja meren välillä olevaan
paikkaan oli vierasta varusväkeä sijoitettava.
Vallat puolestaan myönsivät, että K. saisi
korottaa tuontitulleja. Syyskuussa 1901 vieraat
joukot lähtivät Pekingistä, ja lokakuussa 1902
luo-\ uttiiu Sanghaista.
Y. 1902 syntyi jälleen kapina K:n eteläisissä
maakunnissa erään Hungmingiu johdolla, mutta
se kukistettiin. Nyt tuli Mantsurian asia
tärkeimmäksi. Venäjä kun ei halunnut luovuttaa
takaisin tätä anastamaansa maakuntaa ia iahtoi
saada Koreankin valtaansa. Sen johdosta syntyi
Englannin ja Japanin välinen liitto (tammik.
:io p. 1902). jonka tarkoitus oli puolustaa Kiinan
ja Korean itsenäisyyttä ja loukkaamattomuutta.
Venäjä suostui Pekingissä tehdyn sopimuksen
mukaan (huhtik. 8 p. 1902) luovuttamaan
Mantsurian IS kuukauden kuluessa; mutta kun
muut vallat rupesivat tavottelemaan K:ssa
itselleen etuja, rautateiden rakentamisia varsinkin,
i i Venäjä tahtonutkaan luopua siitä, vaan esitti
K:lie, uusia ehtoja, jotka kuitenkin Japanin ja
yhdysvaltain vastustuksen johdosta hyljättiin.
Näiden valtojen toivomuksesta ja huolimatta
Ve-uiijän vastustuksesta K. julisti 3 Mantsurian
kaupunkia, Mukdenin, Antungin ja Tatungkoun
vapaiksi kauppapaikoiksi kaikille kansoille. Kuu
sota oli syntynyt Venäjän ja Japanin välillä,
lupasi Japani, että jos K. pysyisi
puolueettomana. se saisi pitää kaikki maansa. Portsmouthin
rauhassa päätettiinkin, että K. saisi takaisin
koko Mantsurian paitsi 1898 Venäjälle
luovutettua ja nyt Japanille jätettävää
Liaotung-niemi-maata. — Entistä valtaansa Mantsuriassa K. ei
ole kuitenkaan saanut takaisin. — Japanin sodan
jälkeen alkoi K:ssa taas reformien harrastus; eräs
tutkijakunta lähetettiin Japaniin ja Eurooppaan
ottamaan selvää valtiollisista, taloudellisista ja
hallinnollisista laitoksista, ja sen laatiman
kertomuksen perustuksella keisari julisti syysk. 1 p.
1906, että uusi hallitusmuoto oli tarpeellinen,
sitten kuin hallinto- ja rahalaitos ensin oli
järjestetty. Opiumin käytäntö oli lopetettava 10
vuoden kuluttua, ja pääkaupungin kaikki
opiumi-kapakat suljettiin (maalisk. 17 p. 1907).
Syyskuussa 1907 keisari antoi julistuksen, jossa
luvattiin 9 vuoden kuluessa kutsua kokoon
parlamentti ja sillä välin oli kussakin maakunnassa
järjestettävä valitut neuvostot. Uusia lähetystöjä
lähti Eurooppaan tutkimaan kauppaoloja.
koululaitosta ja hallitusmuotoja, — Keisari Kuangsu
kuoli marrask. 14 p. 1908 ja seuraavana päivänä
kuoli leskikeisarinna, joka 50 vuoden aikana oli
vaikuttanut hallitusasioihin. Kuangsu oli
määrännyt 3-vuotiaan veljensäpojan Puvin
(Hsuan-tungini perillisekseen. Hallitusta on hoitanut
hänen isänsä, prinssi Tsun, ja se on jatkunut
edistysmieliseen suuntaan; laivastoa on muodosteltu
paremmaksi ja rannikkojen puolustamisesta on
pidetty huolta; armeiaa on niinikään ruvettu
järjestämään eurooppalaiseen malliin. Lokakuussa
1909 annettiin julistus, jossa lähemmin
määrättiin. kuinka molemmat kamarit vastaisessa
eduskunnassa muodostettaisiin; samaan aikaan ko-
872
kooutuivat ensi kerran maakuntien neuvostot,
jotka vaativat valtiopäiväin kokoonkutsumisen
jouduttamista. Hallitus, joka ei tahtonut luopua
alkuperäisestä suunnitelmastaan suostui vihdoin
siihen, että oli kutsuttava kokoon
valtakunnan-valiokunta. neuvoa antavalla vallalla varustetut
valtiopäivät. jotka kokoontuivat Pekingissä
lokak. 1910. Kun tämäkin kokous vaati, että
perustuslaillinen hallitusmuoto pantaisiin mitä
pikimmin toimeen, annettiin marrask. 4 p. 1910
uusi keis. julistus, jonka mukaan eduskuntainen
valtiomuoto tulisi toimeenpantavaksi jo v. 1913;
sitä ennen tulisi vastuunalainen ministeristö
muodostettavaksi sekä uusi virkamieslaki
annettavaksi. Jotta saataisiin eurooppalaiseen tapaan
opetettuja kiinalaisia perustettiin Tsingtauhun ja
Hongkongiin korkeakouluja, edellinen
saksalaisten. jälkimäinen englantilaisten avulla. — V.
1910 kiinalaiset karkoittivat Tibetistä Dalai
Laman. joka oli koettanut tekeytyä itsenäiseksi.
Keväällä 1911 syntyi Venäjän kanssa selkkaus
sen johdosta, että Venäjä vaati K:aa tarkemmin
noudattamaan kauppasopimusten määräyksiä.
Sodan uhka hälveni, kun K. lopulta taipui
Venäjän vaatimuksiin. Sisälliset levottomuudet ovat
edelleen jatkuneet. Vv. 1911-12 riehui maassa
vallankumouksellinen liike, jonka tarkoituksena
oli kukistaa hallitseva mantsulainen
hallitsija-suku ja luoda Kiinan valtakunnasta
liittotasavalta. Liikkeen pääjohtaja oli toht. Sunjatsen.
Helmikuussa 1912 hallitsijasuku luopuikin
vallasta ja K. julistettiin tasavallaksi.
Presidentiksi valittiin Juansikai (ks. t.), joka näinä
tukalina aikoina tehokkaasti on toiminut K:n
sisällisen ja ulkonaisen eheyden säilyttämiseksi.
[Kauffer, ..Geschiehte von Ostasien"; Neumann,
..Ostasiatische Geschichte 1840-60"; Spielmann,
..Die Taiping-Revolution"; Boulger, „IIistory
of China"; Strauss, „La Chine, son histoire
et ses ressources"; Parker, „China her history,
diplomacy and commerce": Cordier, ,.Histoire des
relations de la Chine avec les puissances
occi-dentales 1860-1902"; v. Brandt, „China"
(Heimoliin „WeltgëSchichte"n 2:sessa osassa);
Cordier. ..Bibliotheca sinica" (kirjaluettelo) : Bigbam,
..A year in China 1899-1900"; Martin, „The
siege in Peking"; Cheminon ja Fauvel-Gallais,
,.Les événements militaires en Chine": v. Miiller,
..Die Wirren in China"; d’Anthouard, „Les
Boxeurs"; Denby, „China and her people";
Richard, ..Comprehensive geography of the
Clii-ue.se Empire"; Martin, „The awakeniug of China" ;
E. T. Williams, ..Progress and educational reform
of China"; Fray. ,.L’armée chinoise"; Sargeant,
..Anglo-chinese commerce and diplomacy".]
K. O. L.
Kiina, kiniini, ks. Kiinakuori.
Kiinahappo eräs kiinakuoressa oleva
lieksa-hydrotetraoksibentsoehappo C„HH„ (OH,) )COOII,
hajuttomat ja värittömät, veteen ja alkoholiin
liukenevat kovin karvaanmakuiset kiteet, vrt.
Kiinakuori.
Kiinaliopea, ks. Kiina u-h o p e a.
Kiinakuori (Cortex chince), usean
Cinchova-lajin kuori. K. sisältää monta lääketieteelle
kallisarvoista n. s. kiina-alkaloidia, joista kiniini
on yleisimmin tunnettu. Kuivatun kuoren tulee
sisältää noin 5 % alkaloideja. Näistä on suurin
määrä kiniiniä; sitäpaitsi on niissä parisenkym-
Kiina—Kiinakuori
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
