Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kiisu ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
SHT Kiisu —
Kiisu ks. K i i s 11 1.
Kiisujätteet, rikkikiisuja kiisu-uuneissa
[.asutettaessa saadut kiisujätteet (ks. R i k k
i-li a p p o); jos nämä jätteet ovat pääasiassa
rautaoksidia. käytetään niitä valokaasun ..kuivaan
puhdistukseen", desinfisioimiseen y. m.; erinäisistä
kiisujätteistä voidaan myöskin valmistaa
kuparia. hopeaa, sinkkiä, rautavihtrilliä, rautaa v. m.
S. V. n.
Kiisut, metallikiiltoisia kivennäisiä,
kokoomukseltaan eri metallien rikkiyhdistyksiä. Näihin
kuuluu rikkikiisu, kuparikiisu, arsenikkikiisu,
magneettikiisu y. m. /’. E.
Kiitäjät 1. i 11 a p e r h o s e t (Glosteroca a),
perhosten alalahko. Ruumis paksu,
myötäkarvai-nen, tav. kartiomaisesti suippeneva. Tuntosarvet
keskikohdan ulkopuolella huomattavasti
turvonneet, paksummat kuin päistään ja tyvestään.
Siivet pitkät ja kapeat, etusiivet usein suipot,
lepotilassa viistoon taaksepäin asettuneet. Useimmat
lentävät illalla hämärän aikana. Niillä on nopea
kiitävä lentotapa. Imevät kukista im. m. sireenin
kukista) mettä. Tällöin ne pysyvät paikoillaan
ilmassa, suristen voimakkaasti siivillääu, mutta
laskeutumatta kukalle istumaan. Toukat
enimmäkseen liereitä. kaljuja: niiden ll:nnessä
nivelessä on kyhmy tai sarvi. Elävät vapaasti
kasvien pinnalla. Suomessa 33 lajia, jotka
jakautuvat seuraavaan kolmeen heimoon: v a r s. k i
i-täjäperlioset (SphingidæJ, lasisiipiset
(Scsiidie) ja änger yökiitäjät
(Anthoce-ridce). Ensinmainittuun kuuluvat suvut
Aclieron-tin (ks. P ä ä k a 11 o p e r h o n e n), Smerinthus,
s ph inx (ks. M ä n t y k i i t ä j ä), Dcilephila
iks. t.) sekä Macroglossa (ks. Päiväkiit
ä-jät). U. S-s.
Kiiva 1. Chiva. 1. K., myös Charesm.
C h o a r i z m 1. U r g e n t s, kaanikunta,
Venäjiin vasallivaltio, Länsi-Turkestanissa.
Aral-jär-vestä etelään, käsittäen keidasmaisen ja taajaan
asutun maan Amu-Darjan alajuoksun vas.
puolella sekä siitä etelään ja lounaiseen olevan
vedettömän suola-aron. kappaleen Kara-Kumia;
67,430 km2 (josta ’/i0 viljeltyä kosteikkoaluetta).
Ilmasto mantereinen; v:n keskilämpö + 12.s° C,
heinäkin + 28.3° C. tammik:n —4,;°C; sataa
ainoastaan 64 mm v:ssa. harvoin lumena. .1 ii ii
-peite Amu-Darjalla ’/■"’/s m vahva, pitkäaikainen;
hiekkamyrskyt tavallisia. Kasvisto köyhä:
eiii-maassa tavataan saksaul-pensas (Haloxylon
ammo-dendron), aroseuduilla Aslrngulus-\a"je^a.
sipulikasveja y. m., kosteikoissa t urauga poppeli i
Popilius diversifolia) y. m. puulajeja.
Viljelyskasvit: m. m. vehnä, hirssi, riisi, ohra,
etelänliedel-mät. meloonit, viiniköynnös, tupakka, pellava,
mulperipuu sekä tärkeä puuvilla.
Eläinkuntaa edustavat susi. kettu, sakaali, villiaasi,
antiloopit y. m.: vesilintulajeja on paljon.
Kotieläiminä käytetään paitsi muita myös kameleja.
As. n. 800,000 (13 km2:llä); vallitsevana kansana
cvat maataviljelevät uzbekit (n. 200,000);
paimentolaisheimoja turkmeenit 170.000).
karakal-pakit (50.000), kirgiisit (10,000) y. m. Uskonto
islami. Venäläisiä n. 400. — Teollisuus
vähäinen. käsityömäinen; tuottaa mattoja,
puuvilla- ja silkkikankaita sekä savitavaroita. -—
Kauppa enimmäkseen sarttien käsissä; vienti
n. 19 milj. mk.: puuvillaa, silkkiä,
lampaannahkoja, viljaa. Venäläiset rahat ja mitat tulevat
29. IV. Painettu =>/, 12.
Kilauea 898
kotimaisten rinnalla vhii enemmän käytäntöön.—
Hallitus. Kaani on itsevaltias; on v:sta 1873
jättänyt ulkoasiat Venäjän haltuun. Hänen
vuotuiset tulonsa n. 0,8-0,«s milj. mk. Sotavoima
2,000 nukia, poliisin tapainen miehistö; virka on
perinnöllinen. Pääkaup. Kiiva.
Kauppakaupunkeina Kungrad ja Kutija Urgents tärkeimmät.
Historia. Vanhalla ajalla lv., Dareioksen
Buvaräzmi. kuului ajoittain Persian
valtakuntaan, joutui 680 j. Kr. arabialaisille, kuului
1016-92 myöhempään Persian valtaan, tekeytyi
itsenäiseksi, kasvaen niin mahtavaksi, että Per
siakiti tunnusti K:n yliherruutta. Taistelussa
Tsingis-kaania ja sittemmin Timuria vastaan se
sortui (1379). V. 1510 Iv:n kolmannen kerran
valtasivat persialaiset, mutta jo 1515 maa oli
jälleen vapaa. Venäjän kasakkojen kanssa K.
joutui tekemisiin 1800-luvulla ja 1839-40
venäläiset tekivät sinne sotaretken, joka päättyi
onnettomasti erämaan vaivojen takia. Parempi
menestys heillä oli 1873, jolloin kaani lopullisesti
nöyryytettiin. — 2. Edellisen pääkaupunki,
Amu-Darjasta johdetun kanavan varrella, n. 30,000 as.
Kaksinkertaiset, mahtavat muurit ympäröivät
kaanin palatsia, sitadellia, muutamia moskeioita
ja karavaaniseraljeja sekä asukkaitten savihökke
leitä. vrt. lv ° v a r e R m i a. E. E. K.
Kiivu (ruots. skifva], väkipyörässä oleva
kiekko, jonka reunauurroksen päällä köysi kulkee.
Kijk [tslk], Johan Jacob (1706-77),
vuorineuvos; muutti 1722 Ruotsista Turkuun, jossa
ensin toimi kauppa-apulaisena ja kauppiaana:
tuli 1743 Teijon säterin ja rautaruukin
omistajaksi ; hänen toimestaan avattiin Uuteenmaahan
rajoittuvassa osassa Lounais-Suomea useita
kaivoksia. joista kuitenkin vain 1757 löydetty
Orijärven kuparikaivos saavutti jonkinlaisen
merkityksen: sieltä saadun malmin muokkaamiseksi
K. yhdessä R. Finlayn ja J. Forsellin kanssa
perusti Kärkelän kuparilaitoksen Karjalohjalle.
K. tuli myöskin tunnetuksi innokkaana maa- ja
metsätalouden harrastajana. 1740-luvulla
sattuneiden katovuosien aikana hän auttoi rahvasta
m. m. perustamalla viljamakasiinin Kiskon,
Perniön ja Uskelan pitäjiä varten; sai 1763
vuorineuvoksen arvonimen. J. F.
Kijl ItsilJ. Niilo, virkamies, oli ruots.
aatelismies Länsi-Göötanmaalta ja Kaarle herttuan
kamarijunkkari. V. 1602 herttua määräsi hänet
uuden Suomessa asetettavan sotaväen everstiksi,
suoden samalla hänelle läänitykseksi Yläneen
kartanon kaikkine tiluksineen, ja näin K. siirtyi
Suomeen. Yv. 1604-08 hän oli Savonlinnan. 1609-il
Turun käskynhaltijana: v :sta 1608 hän sen ohessa
oli ..rahastonhoitajana Suomessa". Helsingin
valtiopäiviin 1616 hän otti osaa. K. nautti Kaarle
IX :u ja Kustaa IT:n Aadolfin suurta luottamusta
ja mainitaan kuolleen 1633 sekä haudattiin
Uudenkirkon (T. 1.) kirkkoon. K. G.
Kilauea, n. ’/. penink. pitkä, pari km leveä
tulivuorenaukko Mainia Loan kaakkoisrinteellä,
Hawaii-saarella, 1.235 m yi. merenp. Sen pohjalla
on useita hehkuvia laavajärviä, toisinaan 30,
tavallisesti 3, joiden pinta on alituisessa
nousuja laskuliikkeessä, syöksyen laavasuihkuja 20in:u
korkeuteen: tunnetuin on Halemaunau, ..tulen
koti", 925 m pitkä, 615 m leveä. Suurenmoinen
on näköala aukon partaalla varsinkin vön aikaan.
E. E. K.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
