Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kirjanpito - Kirjanpitojärjestelmät, ks. Kirjanpito - Kirjanpäätös, ks. Kirjanpito - Kirjansidonta
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
963
Liite 11
Kirjanpitojärjestelmät—Kirjansidonta
964
Uebet.
Kussa tili.
Kredit.
1912 |
Tammik S An T.-ivaranli
Myiity kai. T. V. Tuomalalle,
Helsinki. 20 sk. Riokahvia N:o 33.
1361 n kg. & 1/45....... 1973 45
1912
Tammik. 4 Per Tav.-innili
Makseltu rahtia ja ajoa
lähetyksestä M. Erkkilä & Kumpp:lle . 43 4ö
Liite 12
Slemoriaali Tammik. 1912
1912
Tammik. 4 Velallistili an Tavaratili M. Erkkilä k Kumpp., Lahti, lähetetty tavaroita laskun muk. per 4/4. . . . 3907 70
1458 Napoli’ssa laatima „Della mercatura et
del mercante perfetto". Painosta tämä ilmestyi
kuitenkin vasta toista sataa vuotta myöhemmin,
joten ensimäinen painettu asiaa koskeva teos on
Luca Pacioli’n 1494 painettu „Summa de
arithme-tica, geometria, proportioni et proportionalitä"
(,,Tractatus de eomputis et scripturis").
Seuraavien vuosisatojen kuluessa kahdenkertainen k.
esiintyi kuitenkin verrattain vähän ja
epätäydellisenä käytännössä; oikeastaan vasta viime
vuosisadalla se on tullut laajalti käytäntöön ja
efektiivisen inventeerauksen yhteydessä
kehittynyt hyvin tarkoitustaan vastaavaksi.
Muista järjestelmistä mainittakoon k a m
e-r aal i ne n k., joka muuten yhdenkertaista k :oa
läheten kohdistuu tulo- ja menotalouden,
etupäässä rahasaantien ja -menojen, selvittämiseen
ja jossa näiden suhteen voidaan asettaa
vastakkain määräys tai suunnittelu, arvio (tulo- ja
menoarvio) ja suoritus, tapahtuminen sekä
konstanttinen järjestelmä (valtion
kirjanpitäjä F. Hiigli), joka kaikkien seikkojen
suhteen asettaa vastakkain suunnittelun ja
tapahtumisen.
[M. Berliner, „Scliwierigere Fälle und
allge-meine Lehrsätze der kaufmännischen
Buehlial-tung" (1902), „Buchhaltungs- und
Bilanzen-lehre" (1911), Cerboni, „Logismografia" (1878),
Fischer, „Die Bilanzwerte" (1905-08), Gitti,
,,La scrittura doppia e le sue forme" (1878),
Gomberg, „Grundlegting der
Verreehnungs-wissenschaft" (1907). ITügli, „Die
Buchhaltungs-systeme und Buchhaltungsformen" (1887), sama.
..Einfiihrung in die konstante Buchhaltung",
Kovero, ..Kirjanpito I, Alkeet ja yleiset muodot"
(1907), sama, ..Bilanssioppi" (1910),
Léautey-Guilbault, „La science des comptes" (18S9),
Leitner, „Grundriss der Buchhaltung und
Bilanz-kunde" (1909-11); Passow, „Die Bilanzen der
pri-vaten Unternehmungen" (1910), Relim, ,.Die
Bilanzen der Aktiengesollschaften" etc. (1903),
Reisch-Kreibig, ..Bilanz und Stener" (1907-09), Schär,
..Kaufmännische Unterrichtsstunden, I,
Buchhaltung", Schrott. ,.Lehrbuch der
Verrechnungstvis-senschaft" (1886), Scubitz, ..Methodische
Anlei-tung zum Selbstunterricht in der doppelten Bucli-
fiihrung" (1902), Seidler, „Leitfalen der
Staats-verrechnung" (1906), Simon, „Die Bilanzen der
Aktiengesellschaften" etc. (1899), Stern,
„Buch-haltungslexikon" (1904), Westerlund,
„Kaksin-kertaisen kirjanpidon alkeet".] I. K-o.
Kirjanpitojärjestelmät ks. Kirjanpito.
Kirjanpäätös ks. Kirjanpito.
Kirjansidonta. Kun vanhan ajan käärykirjan
(volumen) sijalle oli tullut varsinainen
laaka-sivuinen kirja (codex), vaihtui myös
siihenastinen suojakotelo kirjan kansiksi, joina aluksi
olivat ohuet laudat. Varsinkin munkit
käyttivät suurta huolta kirjankansien koristainiseen.
mikä norsunluu-, kulta-, jalokivi- ja
filigraani-töineen ja miniatyyrimaalauksineen
parhaim-missa saavutuksissaan on korkealle kehiteltyä
taideteollisuutta. Vasta vasikannahan käytön
mukana (15:nnen vuosis. alkupuolelta lähtien)
varsinainen kirjansidonta alkaa kehittyä ja saa
uuden merkityksen kirjapainotaidon mukana.
Re-nesanssin saavutukset k:n alalla Italiassa ja
Ranskassa ovat yhä vieläkin voittamattomat.
N. v:n 1500 tienoilla aloitettiin Venetsiassa,
luultavasti itämailta saatujen mallien mukaan, nahan
kultaaminen, s. o. lehtikuihin polttaminen nah
kaan sitä varten kaiverretuilla leimasimilla.
Suuren kokonsa vuoksi ensimäiset kirjat
mukavimmin säilytettiin lukupulpeteilla, joten vain
etukansi aluksi oli koristelun esineenä, selkämys
taas renesanssin aikana vielä kokonansa
laiminlyötiin. Raskastyyliset lautakannet siirtyivät
17:nnen vuosis. kuluessa kevyempäin
pahvikan-sien tieltä. Ranska yhä edelleen oli
makusuun-nan määrääjänä. Saksassa, pohjoismaissa y. m.
puukannet sentään vielä säilyivät aina kauas
1700-luvulle ja sivukin siitä. Kultaukset
olivat harvinaisia. Tavallisimmin käytettiin
sian-ja vasikan nahkaa, kun taas italialaiset ja
ranskalaiset kirjankannet jo 1500-luvulta alkaen
tehtiin joko vasikan- tai itämailta tuodusta
vuohennahasta. N". 1720 Ranskassa alkoi kehittyä uusi
makusuunta, joka pääasiallisesti otti aiheensa
kasvimaailmasta. Seuraavana aikana rokoko
painoi leimansa myös kirjankansiin.
Vallankumouksen aikana ranskalainen kirjansidonta joutui
rappiolle ja Englanti kohosi tällä alalla johtavaan
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
