- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
993-994

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kirjoitus - Kirjoitusantilooppi

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

Kirjoitusantilooppi

994

lainen, fryygialainen, koptilainen,
armeenialai-nen, grusialainen, Ulfilaan (4:nnellä vuosis.
j. Kr.) muodostama goottilainen, slaav. glagolica,
slaav. kyrillinen ja osaksi germaanilainen
riimukirjoitus sekä, kaikista tärkein,

italinen kirjaimisto, joka
vanhimmassa muodossaan enimmin muistuttaa
länsi-kreikkalaisten kirjaimistoa. Italiset kirjaimistot
jakautuvat kahteen ryhmään: 1. etruskien,
umbrien ja oskien, sekä 2. latinalaisten ja
falis-kien kirjaimistot. Latinalainen kirjoitus on
osaksi vaikuttanut myös germaanilaiseen
riimukirjoitukseen, joka oli käytännössä kristillisen
ajan alkuun asti. ks. kuvaa Kirjoitus l. —
Kuvassa Kirjoitus II esitetään näytteitä
tunnetuimmista kirjoituksista.

Kirjoituksen suuataaa nähden on tunnettua,
että seemiläinen alkukirjoitus kirjoitettiin
oikealta vasemmalle, kiinalainen ja ehkä myös
vanhin nuolenpääkirjoitus ylhäältä alaspäin.
Kreikkalaisetkin kirjoittivat alussa oikealta
vasemmalle. Vasemmalta oikealle juoksevaan
kirjoitukseen siirryttäessä muuttuivat jotkut
kirjaimet, mukavuussyistä, jossakin määrin
muodoltaan. Kirjainkirjoituksen alkuaikoina (Egyptissä,
Foinikiassa) merkittiin yleensä vain
konsonantteja. Vokaalien merkintä pääsi vasta
juutalaisten. syyrialaisten ja arabialaisten kirjoituksessa
käytäntöön. Kreikkalaiset ja roomalaiset eivät
alkuaan telineet eroa piirtokirjoitusten
(inskript-sionieu) ja käsikirjoitusten kirjainmuotojen
välillä: niitä käsikirjoituskirjaimia, jotka ovat
piirtokirjoituskirjaiuten kaltaisia, nimitetään
kapitaalikirjaimiksi, joiden
(kirjoitus-aineen laadun johdosta syntyneitä) pyöreämpiä
muotoja sanotaan unsi a alikirj äimiksi
(näiden pienempiä, 6:nnen vuosis. loputtua
syntyneitä muotoja sanotaan
puoliunsiaa-leiksi). Kapitaali- ja unsiaaiikirjaimia
nimitetään yhteisellä nimellä majuskeleiksi
(isoiksi kirjaimiksi). Hankalasti piirrettävä
ma-juskelikirjoitus sai kreikkalaisilla ja roomalaisilla
pian jokapäiväisessä käytännössä mukavamman,
nopeammin ja helpommin kirjoitettavan muodon,
jota tavallisesti nimitetään kursiiviksi.
Kursiivikirjoitus pian ..rappeutui’", jotavastoin
kirjakirjoitus uskollisesti säilytti vanhat
muodot. Muinaisroomalaisesta kursiivista syntyi
langobardilainen, länsigoottilainen, iiriläinen,
anglosaksilainen ja merovingilainen kirjoitus.
Jotenkin samoihin aikoihin (9:nnen vuosis. alussa)
syntyi sekä Bysantissa että latinalaisessa Lännessä
ajatus yhdistää kirjakirjoitus ja kursiivikirjoitus
yhdeksi uudeksi kirjoitukseksi, joka olisi yhtä
selvä kuin unsiaalinen kirjakirjoitus ja yhtä
helposti juokseva kuin kursiivi. Näin päästiin
m i n u s k e 1 e i h i n eli pieniin kirjaimiin, jotka
oikeastaan pääasiallisesti ovat tyyliteltyjä
kur-siivikirjaimia. Niiden rinnalle jäivät vaniiat
isot kirjaimet otsikoissa, kappaleiden
alkukirjoi-tuksissa, lyhennyksissä ja erikoisesti
tähdennetyissä sanoissa käytettäviksi. Minuskelikirjoitus
säilyi kirjapainotaidon keksintään saakka ja se
on nykyisen ..latinalaisen" kuin myös n. s.
saksalaisen kirjoituksen kantaäiti. Saksalainen
(fraktuura-j kirjoitus oli hyvän aikaa
käytännössä Länsi-Euroopan kaikkien kansojen
keskuudessa. Sittemmin italialaiset, ranskalaiset,
englantilaiset y. m. palasivat yksinkertaisempiin
32. IV. Painettu 12.

vanhoihin (antiikva-)muotoihin, saksalaisten (ja
tanskalaisten) yhä pitäessä kiinni fraktuurasta.
— Solmukirjoituksesta, salakirjoituksesta,
so-keainkirjoituksesta ja pikakirjoituksesta ks.
erikoisartikkeleita näistä, vrt. myös
Kirjoitustaito, Kirjainkirjoitus.

Kirjoituksen historia on verrattain myöhään
tullut tutkimuksen esineeksi. Vanhoista kansoista
vain kiinalaiset ovat suuremmassa määrässä
kiinnittäneet huomiota kirjoituksensa historiaan,
jotavastoin juutalaiset, kreikkalaiset ja
roomalaiset (joiden kirjoitus juuri etupäässä on tul-’
lut historiallisen tutkimuksen esineeksi) vähän
välittivät siitä. Kreikk.-latinalaisen paleografian
perustivat 17:nnellii vuosis. oppineet
benedikti-läiset Mabillon ja Montfaucon. Vertailevan
kir-joitustutkimuksen perustaja on Ulrich Kopp
(ks. t.). Alexander v. Humboldt (ks. t.)
kiinnitti huomion meksikkolaisiin hieroglyfeihin.
Egyptiläisten hieroglyfien selityksen keksi
Cliam-pollion-Figeac (ks. t.), nuolenpääkirjoituksen
selityksen Grotefend (ks. t.). ja Layardin (ks. t.)
Niilivessä toimittamien kaivausten kautta
päästiin assyrialais-babylonialaisten
nuolenpääkirjoitusten perille. Intian piirtokirjoituksia kokosi
ja julkaisi viime vuosisadan alkupuolella
englantilainen James Prinsep (1799-1840).
Muinais-turkkilaiset piirtokirjoitukset selitti 1894
tanskalainen V. Thomsen (ks. t.). — V. 1852 A. Auer
Wienissä julkaisi yleiskatsauksen maailman
silloin tunnettuihin kirjaimistoihin; teoksessa
esitetään n. 100 eri kirjoitusjärjestelmää.
Ainekset lisääntyivät nopeasti ja K. Faulmannin
teoksessa „Buch der Schrift" (1879) mainitaan jo
266 eri kirjoitusjärjestelmää. Kirjoituksen
alkuperää ja kehitystä käsittelevä kirjallisuus on
nykyään jo sangen runsas.

[Brugsch, „über Bilduug und Entwicklung der
Schrift" (1869); Wuttke, ..Geschichte der Schrift
und des Sclirifttums I" (1872), sama.
,.Abbildun-gen zur Geschichte der Schrift" (1873);
Faul-mann, „Illustrierte Geschichte der Schrift"
(1880); Taylor. ,.The alphabet" (1883); Berger,
„Histoire de 1’écriture dans 1’antiquité" (1891).]

T. IV’. (K. T-t.)

Kirjoitusantilooppi (Tragelaphus scriptur) cn
90 cm korkea, afrikkalainen antilooppi, jolla on
20 cm pitkät, heikosti kaksisärmiiiset, vain yhden
kerran kiertyneet sarvet. Valkoiset täplät ja
aaltojuovat ruosteenpunaisilla kupeilla ynnä
muilla paikoin ruumista muistuttavat vähän
heprealaista kirjoitusta. K. 31. L.

Kirjoitusantilooppi.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0531.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free