Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kolu ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Kolu —Kolumbia
1222
seen Belinskij, josta hiin sai uskollisen ystävän
ja neuvojan. Mutta seurustelu Venäjiin
silloisten suurimpain kirjailijain kanssa teki
vastakohdan herkän lyyrikon ja hänen raa’an
kotoisen ympäristönsä välillä entistä räikeämmäksi.
Hän synkistyi, riutui ja kuoli 34-vuotiaana.
K. on Venäjän huomattavimpia ja
omintakei-sinipia lyyrikkoja. Venäjän Burns. Ensimäinen
kokoelma hänen runojaan ilmestyi 1835.
Täydellisemmän kokoelman toimitti Belinskij, liittäen
siihen kirjallisen ja elämäkerrallisen tutkielman.
Paras painos nykyään on Ljastsenkon, Venäjän
tiedeakatemian toimesta julkaisema (1909).
.7. ./. M.
Kolu, kanava Karttulan pitäjässä.
lisveden-Pielaveden kulkuväylällä, katkaisee
Koluutaipa-leen kannaksen ja yhdistää Nilakkaveden
Kolun-lahden, 4,5 m alempana olevaan. Pieni
Ras-vanki nimiseen lisveden osaan: 2,160 m pitkä,
pohjaleveys 8 m. syvyys 2 m (matalanveden
aikaan). Kanavan alaosassa on kivestä
rakennettu kaksoissulku. jonka kumpikin sulkukamari
on 36 m pitkä, 7 m leveä ja kynnysten
korkeus 2,15 m (matalanveden aikaan). Kanavassa
oti kaksi 80 m:n pituista ja 14 111:11 levyistä
sivuutuspaikkaa: ylikulkua välittää sulun
yläpuolelle rakennettu kääntösilta: molemmin
puolin kanavaa on tehty vetotiet. — K:n kanava
rakennettiin yllämainitun kulkuväylän
perkaustöiden yhteydessä 1S92-95 ja se tuli maksamaan
435.194 mk. — V. 1909 kulki kanavan kautta 662
alusta: menoja oli sam. v. 3.002 mk. ja tuloja
1,345 mk. L. H-nen.
Kolumakoski ks. K o 1 i m a k o s k i.
Kolumbariumi ks. C o 1 u m hari u m.
Kolumbia 1. K olo mb ia. virall. Repüb
1 i e a de Colombia, tasavalta Etelä-Amer iikan
luoteisosassa. 12° 24’ pöhj. lev., 2° 50’ etel. lev. ja
n. 67°-79° länt. pit. välillä. Pinta-ala 1,273,372
km2. Varsinkin pohjoisen rannikon muodostus 011
jokseenkin edullinen, satamia on Goajira-niemen
ja Darien-mutkan rannikolla.
Pinnanmuodostus. K:ssa 011 kaksi
erilaista osaa: Kordillieerien muodostama
läntinen vuorimaa ja itäiset tasangot
illanos). Kordillieereissa huomataan kolme
pää-ketjua: Länsi-, Keski- ja (kaikkein levein 1
Itii-Kordillieerit (näiden korkeimmat huiput:
Cum-bal 4.790 m, Novado de lluila 5.700 m, Sierra
Nevada de Cocui 5.000 m); näiden välissä virtaa Mag
dalena-joki sekä sen sivujoki, Cauca.
Länsi-Kordil-lieerien ja rannikon välissä on matala
rannikko-ketju. Näiden vuorten välillä virtaa Atrato-joki.
— Itäinen ketju haarautuu useaan osaan, joiden
välillä on ylätasankoja (Bogotän vlätasanko). —
Etelässä vuoriperusta yleensä 011 kiteistä
liusketta. pohjoisempana liitukauden sedimenttikiveä.
Vuorten korkeus 011 suurempi idässä kuin
lännessä ja suurempi etelässä kuin pohjoisessa.
Tulivuoria ei ole niin paljon kuin eteläisemmissä
valtioissa. Goajira-niemimaasta länteen on
itsenäinen vuoristo Sierra Nevada de Santa Marta
(suurin korkeus 5.300 m). — Tasauko alenee
Orino-eoou päin; lähinnä vuoria se on aarniometsän
peittämää, idempänä aroa. Sen läpi juoksee
useampia jokia (Meta. Guaviare, Uaupes y. 111.).
— Ilmasto vaihtelee korkeusasteiden mukaan:
kuumassa ala vyöhykkeessä tierra caliente on
v:n keskilämpö 4- 25,9° C, saderikkaassa (1.600
111111) keskivyöhykkeessä 600-2.200 111 vi. merenp.)
tierra templada 21,t® C, Ylävyöhykkeessä
tierra fria on 4,000 m:n korkeudella
keskilämpö -f 3° - 4- 10° C. Vallitsevat tuulet ovat
kuivana aikana (marrask.-maalisk.) koillispasadi,
sadeaikana (huhtik.-lokak.) länsituulet. Laajat
alueet kärsivät kuivuutta. — Kasvisto on
monipuolinen. Troopillista metsää on 1,300 m:n
korkeudelle asti (palmut, lukuisat hedelmäpuut,
kauniskukkaineu liombax y. m.). Sitten alkaa
vuoristometsä (saniaispuut, kiinapuu, paljon
lois-kasveja niinkuin orkideat y. m.).
Vuoristo-metsän yläpuolella on ruohomaita, pensas- ja
varpukasvullisuutta. Llanosilla, heinä-arolla, on
vain yksityisiä puuryhmiä. — Eläinkunta
on troopillinen (apinat, vyötiäinen, jaguaari,
tapiiri, puuma, kondori, papukaijat y. 111.),
tasangolla rikas, vähenee korkeammalla.
Asukkaat, luvultaan 4,320.000 (1908), n. 3
km2:llä. ovat suurimmaksi osaksi intiaaneja
(40-45 %) ja sekarotuisia (40-45 f0); valkoisia on
10 % ja neekereitä 5 <J„. Vapaita intiaaneja elää
enimmäkseen tasangolla. Espanjankieltä puhuu
koko väestö lukuunottamatta muutamia
intiaaniheimoja. — Elinkeinot ovat vähän
kehittyneitä. Tärkein on maanviljelys. Kotimaisia
viljelyskasveja ovat: banaani, maissi, yucca,
peruna, bataatti. puuvilla, tupakka, kaakao,
kookos-palmu, melooni ja vanilji. Ananas kasvaa
viljelemättä vuoristossa. Muualta tuotuja viljelyskasveja
ovat: kahvi, sokeri ruoko, riisi, vehnä y. m.
viljalajit. Metsistä kautsua. Karjanhoito on
tärkeä (lehmiä, vuohia, lampaita y. m.) vaikka
alhaisella kehitysasteella. Vuori työ 011
tärkeä: kultaa, saatiin 4,785 kg 1909. hopeaa 45.437
kg sam. v. Lisäksi kuparia, platinaa, lyijyä,
elohopeaa, sinoperia, smaragdeja, mangaania,
kivihiiltä, rautamalmia, suolaa (valtion
monopoli), vuoriöljyä. — Teollisuus,
enimmäkseen kotiteollisuutta, on vähäpätöinen. Samoin
kauppa, jota sisälliset sodat häiritsevät. V.
1909 tuonti oli 54,? milj. mk., vienti (kahvia,
vuotia, banaaneja, kautsua) 80,s milj. mk. Maan
tärkein kulkuväylä on Magdalena-joki, joka 011
kulkukelpoinen 1.448 km. V. 1909 K:n
kauppalaivastoon kuului yksi höyry- ja 7 purjelaivaa,
yhteensä 1,608 rek.-tonnia. Säännöllinen
liike-vhteys Polijois-Ameriikan ja Euroopan kanssa.
Uautateiden yhteinen pituus 821 km (1909).
Sähkölennätinjohtoja 17,181 km. Metriset mitat
ovat käytännössä. Raha: 1 kulta-peso 1. dollari
= ameriikkalainen kultadollari. Raha-asiat ovat
kurjassa tilassa. V. 1906 ulkomainen velka oli 81.4
milj. mk. Meno- ja tuloarvio päättyi 56.1 milj.
mk:aan (1910). — Valtion uskonto 011
roomalaiskatolinen, mutta muutkin uskontokunnat ovat
sallittuja. Sivistys on alhaisella kannalla.
Kansakouluja on 2.987, korkeampia kouluja 34. 4
teknillistä. 2 musiikki- ja 1 taide-, sota- ja
meri-koulu sekä valtion yliopisto Bogotässa. —
Valtiomuoto on vahvistettu 1886. muutettu 1905. Sen
mukaan on valtion johdossa 4 vuodeksi valittu
presidentti. Ministeristöjä 7. Eduskunta
jakaantuu senaattiin (35 jäsentä) ja edustajakamariiu
l jäsen 80.000 as. kohti). Ylioikeus istuu
Bogotässa. — Hallinnollisesti maa jaetaan 27
departementtiin ja 2 territoriin. Pääkaupunki B
o-gotS. Sotavoimat: maa-armeiassa
rauhan-aikana 6.528 miestä (1909) ; laivastossa 4 alusta.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
