Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Konditsioneeraus ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1251
Konduktööri—Koneen koetus
1252
Konduktööri .ransk. conduclcur = johtaja,
kuljettaja i. junankuljettaja, virkamies, joka junassa
ja raitiovaunussai valvoo järjestystä ja perii
matkustajaan piletit tai maksut. Ruotsissa tätä
nimitystä aikaisemmin käytettiin eräistä
rakennusviraston virkamiehistä ja liunoitusväen
upseereista (sittemmin aliupseereista). —
Metsä-konduktööri ks. Metsä
nhoitovirka-miehet.
Konduktöörivaunu, rautatiejunissa,
matka-tavaraosastolla sekä muiden vaunujen kattojen
yläpuolelle kohoavalla tarkastuskojulla varustettu
vaunu, jossa joutilas junamiehistö oleskelee ja
josta junaa voidaan pitää silmällä sen kulkiessa.
Tässä vaunussa säilytetään myös kaikenlaiset
junapalveluksessa ja onnettomuudentapauksissa
käytettävät tarvekapineet. työkalut ja varaosat
esim. merkinantolaitteet. läiikelaatikko.
paloruisku. sairaspaarit v. m. V. 77.
Kondurango, muudan Ecuadorissa kasvavan
(lonolobus condurango nimisen kasvin kuori, josta
valmistetaan lääkkeitä, mitkä siinä olevien
karvas-aineitten nojalla tulevat käytäntöön useissa
vatsataudeissa.
Kondylomi fcoiidiiloma . ihon ja limakalvon
ärsytyksestä niissä aiheutuvat
känsänmuodostuk-set, jotka saattavat johtua esim. tippurista
(c. acuminatum) ja kuppataudista (c. latum).
vrt. Tippuri ja Kuppa.
Kone on laitos, jonka avulla voidaan
muuttaa voiman suuntaa, vaikutuspistettä tai
suuruutta. Yksinkertaisia k:ita ovat esim. vipu. tela.
kalteva pinta, kiila ja ruuvi. Yhdistetyt k:t ovat
kokoonpantuja useammasta yksinkertaisesta k:sta.
Tekniikassa ymmärretään k :11a sellaista
jähmeiden kappaleiden yhdistelmää, jolla voidaan
pakottaa mekaanisia voimia aikaansaamaan
miiärä-tyitä liikkeitä: samalla tavallisesti muuttuu siinä
myös vaikuttavan voiman suunta ja suuruus. On
aina vastuksia, jotka pyrkivät estämään k:ssa
käytetyn voiman synnyttämiä liikkeitä, ja niiden
voittamiseen kuluu mekaanista työtä itse
varsinaisen hyödyksi tulevan työn lisäksi. Tällaisia
lisävastuksia ovat hankaus, ilman vastus y. m.
Siitä syystä täytyy k:n käyttämiseen tarvittavan
työn aina olla suuremman kuin se hyödyllinen työ,
mikä k:lla on saatu aikaan. K:iden etu ja
merkitys on siinä, että niiden välityksellä suuret
luonnonvoimat voidaan käyttää ihmisen
palvelukseen ja senkautta edullisesti säästää sekä korvata
kalliimpaa ihmis- ja eläinvoimaa. Vielä voidaan
k:illa saavuttaa suuria nopeuksia ja suuria,
laadultaan mitä parhaimpia työtuloksia samalla kuin
k:ita käyttävän työväen työ tulee helpommaksi
ja mukavammaksi. Toiselta puolen k:t ovat
synnyttäneet kovan kilpailun ihmistyön kanssa, mikä
seikka suurien keksintöjen alkuaikoina toisinaan
on saanut aikaan tilapäistä työttömyyttä, mutta
sen sijaan on k:iden kautta avautunut uusia
työaloja (esim. rautateillä, koneenkäyttäjät,
konetehtaiden työmiehet j. n. e.), ja monet k:t. jotka
aluksi uhkasivat viedä leivän kokonaiselta
työväenluokalta — esim. ompelukoneet —, ovat
lopuksi tuottaneet tointa vielä suuremmille
ihmisjoukoille samalla alalla.
K:t ryhmitetään: 1) voimakoneisiin eli
moottoreihin, joissa käyttövoimana on joko
ihmis- tai eläinvoima esim. vipu, kampi,
hevos-kierto, polkupyörä v. m. taikka erilaiset luonnon-1
voimat esim. vesipyörät. turbiinit, tuulimyllyt,
lämminilmakoneet. höyry- ja polttomoottorit,
sähkökoneet y. m.: 2) työkoneisiin, joihin
käyttövoima saadaan edellisen ryhmän k:ista: ne
tarkoittavat joko kappaleiden siirtoa, niink.
väkipyörät. vintturit, kraanat, hissit, kuljetuskoneet,
ruoppaajat, pumput, palkeet j. n. e. taikka
muodon muuttamista, niink. vasarat, puristimet,
valssilaitokset. kaikki työkalukoneet (sorvit,
höylä-, pora- ja jyrsinkoneet). myllyt, sahat,
kutoma- ja ompelukoneet y. m.: 3) välity
s-ja v o i m a n s i i r t o k o n e i s i i n, niink.
akseli-johdot. hammasratasvälitykset. hihna- ja
köysi-ratasjohdot y. m.: 4) mittaus-, säätäjä- ja
laskukoneisiin, niink. kellot, nopeus- ja
voimamittarit, vaa’at. indikaattorit, vesi- ja
kaasumittarit. regulaattorit y. m. Monet k:t ovat
samalla sekä voima- että työkoneita, esim. veturi
ja höyrypumppu. V. fl.
Koneaura, konevoimalla vedettävä aura. ks
H ö y r y a u r a ja A ti r a.
Koneellinen, koneella tehtävä, konevoimalla
käyvä, konemainen, kaavamainen, menettelytapa,
jossa noudatetaan aina samaa määrättyä
sääntöä. V. 77.
Koneellinen tutkimus, vastakohtana
silmämääräiselle tutkimukselle, on tie- ja erittäinkin
rautatielinjain tarkempi käynti, jolloin tielinja
mitataan, paalutetaan ja kartoitetaan ja sen
mäkien korkeudet ja laaksojen ja kuoppien
syvyydet mitataan n. s. punnitus- 1. vaakituskojoella
(siitä nimitys) tasoitustöiden arvioimista
varten. I\:n t:n perusteella laaditaan tielinjasta
kartat ja profiilit sekä yksityiskohtainen
kustannusarvio. vrt. Rautatierakennus.
J. C-én.
Koneenkoetus. Koneen voiman ja
vaikutus-asteen selville saamiseksi määrätään usein
kokeiden ja mittausten kautta sen työn suuruus, joka
sillä voidaan saada tehdyksi, samoin
polttoaineiden tahi höyryn menekki hevosvoimaa kohti
tunnissa. Voimakoneen hyödyllinen teho saadaan
välittömästi määrätyksi voimamittarien 1.
dy-namometrien esim. Pronyn jarrun (ks. t.) avulla.
Jos voidaan sovittaa tutkittava kone käyttämään
sähkökonetta, saadaan hyödyllinen teho helposti
lasketuksi siitä sähkövirrasta, joka syntyy
sähkökoneen ankkurissa, kun tunnetaan sen
vaikutus-aste. Indikaattorin (ks. t.) avulla saadaan
höyryjä polttomoottoreissa määrätyksi keskipaine (pii,
jolla höyry tai kaasu vaikuttaa mäntään:
minuuttinen kiertokulku (n) nähdään
iskunluki-jasta tahi kierrosluvun näyttäjästä
(takliomet-rista). Kun vielä silinterin läpimitta merkitään
7J:llä. ja iskuspituus 7:llä. on esim.
kaksipuoli-sesti vaikuttavan, yksisilinterisen höyrykoneen
indikoitu hevosvoimaluku .A = ’ ^ ■ u . 21. n-
li /. i5
Tuntiset höyryn tahi polttoaineiden kulutukset
saadaan selville punnitsemalla tai mittaamalla
kokeen aikana kattilaan syötetty vesi sekä
käytetyt polttoaineet; jakamalla määrä
hevosvoima-luvulla nähdään sitten tuntinen menekki hevos
voimaa kohti. — Maanviljelvskoneiden
kuluttaman voiman ja tehokkaisuuden tarkastamista
varten on erityisiä koneidenkoetuslaitoksia. meillä
Helsingissä. V. II.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
