- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
1351-1352

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Korfu ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1351

Korinttilainen tyyli—Korinttilaiskirjeet

1352

Korintin kanava.

länsirannalla, Lepanton- 1. Korintin-lahden
itä-perukassa iKorinthia nimisen nomoksen. 2.370
km-. 71.22!) as., pääkaupunki), n. 4.800 as., kreik.
arkkipiispan istuin. E. E. K.

2. Vanhalla ajalla kuuluisa kaupunki, 5 km
lounaiseen edellisestä, Korinthia maakunnan
pääpaikka, sekä kaupallisessa että sotilaallisessa
suhteessa tärkeä. Sen eteläpuolella kohosi
jyrkällä kukkulalla kaupungin linna
(Akrokorin-thosi. K :11a oli kolme satamaa: Lekhaion
K:u-lahden. Kenkhreai ja Skhoinos Saronin-lahden
rannalla. — Foinikialaiset olivat tänne tuoneet
sivistyksen siemeniä; heihin viittaavat sekä K:n
taideteollisuus ipurppurakankaat, pronssi- ja
saviteokset y. m.) että muinaistarut ja uskonnon
menot. Maalaustaidetta ja runoutta (vrt. Arion|
harjoitettiin jo aikaisin. Myöhemmin aineellinen
kulttuuri syrjäytti henkisen. Harrastus
suunnattiin etupäässä teollisuuteen, kauppaan ja
merenkulkuun. Erittäin edullinen asema teki
K:sta Kreikan rikkaimman kauppakaupungin
sekä kansainvälisen liikenteen keskuksen.
Hallitseva luokka oli doorilainen, mutta muodosti
vain pienen osan väestöstä. K. perusti useita
siirtoloita, m. m. Syrakuusaa, Korkyran.
Poti-daian. — Kaupunki, jonka keskustana oli tori
fayrtnti, oli runsaasti koristettu temppeleillä y. m.
julkisilla rakennuksilla, linnassa oli Aphroditen
temppeli. — Lujan asemansa tähden
Akroko-rinthosta myöhemminkin käytettiin
linnoituksena, mutta se on nyt rappeutunut.

Historia. K:n. joka on ikivanhaa
alkuperää. valloitti tarun mukaan Heraklidi Aletes
doorilaisilleen. Kuninkuuden kukistuttua hallitsi
10:n vuosisadan keskivaiheilta e. Kr.) hänestä
polveutuva bakkhiadein ylimyssuku K:ssa.
Kypselos lienee tehnyt lopun heidän vallastaan
n. 658, anastaen kansan avulla itsevaltiuden;
häntä seurasivat Periandros ja Psammetikhos.

rämä oli K:n loistoaika, kauppa ja teollisuus
kohosi suurimpaan kukoistukseensa, useita
siirtokuntia perustettiin ja julkisia rakennuksia
teetettiin. N. 581 poistettiin yksinvalta ja sijaan
tuli ylimysvaltainen hallitusmuoto. Entinen
yritteliäisyys lamautui vähitellen ja l\:n valta
vaipui. Kateus Ateenaa kohtaan sai I\:ii
liittymään Spartaan; sen riita Ateenan kanssa
aiheutti osaltaan pelopounesolais-sodan (431-404i.
K. ei kuitenkaan hyötynyt kilpailijansa
kukis-l uksesta, eikä myöskään n. s. K:n sota (395-387),
jossa se useiden muiden valtioiden liitossa koetti
murtaa Spartan ylivallan, tuottanut sille etua.

Kreikan itsenäisyyden hävittyä
makedonialainen varustusväki piti K:n linnan miehitettynä.
V. 243 K. yhtyi Akhaian liittokuntaan: tämän
jouduttua tappiolle roomalainen Mtimmius hävitti
kaupungin täydellisesti 146. Cæsar rakennutti
sen uudestaan n. sata vuotta myöhemmin.
Kansainvaellusten aikana K. jälleen monesti
hävitettiin. Se kuului sitten vuorotellen
bysanttilaisille. ristiretkeilijöille, turkkilaisille ja
venetsialaisille. V. 1822 K. pääsi vapaaksi Turkin
herruudesta ja alkoi vähitellen kohota
rappiotilastaan. Kaupungin hävitti kuitenkin 1S5S
maanjäristys, jonka jälkeen perustettiin Uusi K.
— V:sta 1893 toimittaa Ateenassa sijaitseva
amer. muinaistieteellinen laitos kaivaustöitä
Vanhassa K:ssa. On löydetty m. m. teatteri,
kuuluisa Pei rene-lähde ja Propylaiat. G. H.

Korinttilainen tyyli, kolmas ja nuorin kreik
kalaisten luoma pylväsjärjestö, jonka
joonialaisesta erottaa vain kapiteeli (n. s. k a 1 a t li o
s-kapiteeli) ja usein, etenkin suuremmissa
rakenteissa. kattolistaa kannattavat konsolit

(ks. t.). Roomalaisen arkkitehdin Vitruviuksen
kertoman mukaan kapiteelin keksijä oli
korinttilainen kuvanveistäjä ja kultaseppä Kallimakhos,
joka muka aiheena oli käyttänyt nuoren tytön
haudalle asetetun, leluilla täytetyn, laakatiilellä
suojatun vasun ympäri versoavia akanthus-lehtiä
(ks. A ka ntti). Metallitekniikkaa tosin
kapiteelin varhaisemmat, aran hapuilevat muodot
elävästi muistuttavatkin, mutta Kallimakhos
lienee näitä kapiteeliyrityksiä. joille jo
aikaisemmin Egyptissä ja Itämailla oli vastineita,
ainoastaan varmentanut ja kehittänyt.
Itsenäiseksi pvlväsjärjestöksi k. t. muodostuu vasta
hellenistisellä ja roomalaisella ajalla, joka kuten
re-nesanssikin loppumattomiin pylväissään ja
pilastereissaan vaihtelee sen siroja, dekoratiivisia
aiheita. ks. Kompositakapiteeli ja
Pvl-v ä s j ii r j e s t ö t. vrt. Pylväs. U-o Ar.

Korinttilaiskirjeet. 1. Korintti oli Akhaia
nimisen roomalaisen provinssin (= nykyinen
Kreikka) pääkaupunki, huomattava väkilukunsa,
teollisuutensa ja kauppansa puolesta, mutta
myöskin kuuluisa epäsiveellisvydestään. Sinne -aapui

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0714.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free