- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
1407-1408

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kosketussähkö ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1407

Koski—

Kosmas

1408

meijeri. Koskenkartauon, Tuomisen, Tuimalan.
Patokosken. Myllykylän ja Koivukylän myllyt.
Vanhoja kartanoita: Koski ja Suikkila. — 2.
Seurakunta, Turun arkkihiippak., Perniön
rovastik.; Marttilaan kuulunut kappeli, perustettu
1647; määrätty erotettavaksi omaksi
klirakun-naksi sen. päätöksellä 1901 (toistaiseksi vielä
Marttilan yhteydessä). Kirkko puusta, rak. 1817.

L B-nen.

Koski (ruots. Koskis). 1. Kartano
Kosken kappelissa (T. ja P. 1.); ollut pitkät ajat
de Pont-suvun hallussa, joutui 1912
maanviljelijä J. Nybergille (310.000 mk:sta). — 2.
Säteri-rustitila Kirkkonummen pitäjässä,
yhteisviljelyk-sessä Navalan kanssa; yht. 1 manttaali, 600 ha.
Kuului 1500-luvulla Grabbe-suvulle; nyk.
omistaja valtioneuvos C. von Wahlberg. —
Teollisuuslaitoksia: saha, myllv ja turvepehkutehdas.
Navalan oluttehdas (nyttemmin lakkautettu). —

3. Allodiaalisäteri Vehmaan pitäjässä; 2
manttaalia. Oli 1300-1500-luvuilla Garp-suvulla.
1600-luvun loppupuolella Taube-suvulla; 1737-49
vapaaherra Tiesenhausenilla, 1749-55 Yxkull-suvulla;
seuraavia omistajia: vapaaherra Klaus Lybecker,
Meldercreutz-suku, Eneskjöld-suku j. n. e. —

4. K. 1. E r i k s b e r g, varustettu säteri Muurlan
kappelissa 11 km Salon kauppalasta;
2manttaalia, 700 ha (käsittää 4 eri tilaa). Nykyinen
omistaja (v:sta 1902) varatuomari A. Wasastjerna.
— Päärakennus v:lta 1902. — (Koski nimisiä
maatiloja on vielä m. m. Rautalammilla,
Kar-kussa, Lohjalla y. m.). L. H-nen.

Koski-Jaakko ks. Stenius.

Koskikara (Bydrobata cinclus) on noin
räkättirastaan kokoinen varpuslintu, peukaloisen

ja tiaisen läheinen
sukulainen, sukunsa
ainoa edustaja meillä.
Höyhenpeite on
sangen tiheä,
mustanruskea, kurkkua ja
kaulaa
lukuunottamatta, jotka ovat
valkeat. K. asustaa
Keski-Euroopan
vuoristoissa. Skandinaa-vian tunturi- ja
tundraseuduissa,
Vähän-Aasian vuorilla
ja Länsi-Siperian keskiosissa. Suomessa se pesii
Lapissa ja harvinaisena Kuusamossa ja
Pudas-järvelläkin kivisten jokien ja koskien rannoilla.
Talveksi useimmat vetäytyvät etelään, sulien
koskien varsille. Ui ja sukeltaa mainiosti,
kovimmilla talvipakkasillakin, puron pohjaan
hyönteisiä ja toukkia etsimään. Rakentaa pesänsä
kivenkoloon koskenrannalle tahi silta-arkkuun. Pesä
pallon muotoinen, aukko kupeessa. Munia 4-6,
valkeita. E. W. S.

Koskimies (Forsman). 1. Kaarlo K.
(s. 1851), koulumies, suomentaja; yliopp. 1870,
iii. lis. 1883; v:sta 1887 lehtorina Hämeenlinnan
lyseossa; suomennoksia: Goethen „Faust" (I osa;
1884), „Runebergin runoelmia", Sophokleen
„Anti-gone" (1885), Aiskhyloksen ..Agamemnon" (1897)
sekä Platonin „Gorgias", Lübken „Taiteen
historia", Eutkenin „Suurten ajattelijain
elämänkatsomukset" y. m.; julkaissut sen lisäksi Ahlmanin
ruots.-suom. sanakirjaa 3:nnen painoksen (A. V.

K:n kanssa; 1885), ..Kreikkalaisten ja
roomalaisten mytologiia" (1895), y. m.

- 2. Aukusti Valdemar K. (s. 1856),
edellisen veli. koulu- ja tiedemies, yliopp. 1874,
lii. kand. 1882, fil. toht. 1891, v:sta 1888 suomen
kielen kollega Porvoon lyseossa, v:sta 1891
latinan lehtori Porin lyseossa, v:sta 1892
kotimaisten kielten lehtori ja v:sta 1907 samojen aineiden
yliopettaja Helsingin suom. normaalilyseossa.
Tieteellisiä julkaisuja: „Kristfriid Ganauder, eräs
Porthanin työkumppani" (Joukahainen 7, 1887),
..Tutkimuksia Suomen kansan persoonallisen
nimistön alalta. I. Pakanuuden aikainen nimistö.
Johdanto" (1891), ..Suomenkielen
kansanjohdannaisista" (Valvoja, 1891), „T. E. T. Europæus"
(1S96). Suom. kirj. seuran toimesta toimittanut
julkisuuteen Kalevalan 3:nnen lielppohintaisen
painoksen (1887) sekä ..Kokoelman Suomen
kansan sananlaskuja" (1906). Toimitti (yhdessä
veljensä Kaarlo K:n kanssa) 3:nnen lisätyn ja
korjatun laitoksen Ahlmanin ruots.-suom.
sanakirjaa (1885). K. on myös julkaissut runoja,
m. m. kaksi promotsionirunoa (kantaatin 1897
ja ..Tervehdyssanoja" 1900).

Koskinen, Yrjö ks. Y r j ö-K o s k i n e n.

Koskipää. 1. Säterirustitila Hartolan
kirkolla, 24 km Suopellon laivalaiturilta (Sysmässä)
ja 52 km Heinolan kaupungista; 0,789i
manttaalia, 6.657,1 ha; aikaisemmin Tandefelt-,
sittemmin von Gerdten-suvun hallussa.
Päärakennuksia 2, nuorempi 1800-luvun alkupuolelta.
Teollisuuslaitoksia: saha ja mylly. — Kuningas
Kustaa IV:n Aadolfin väitetään käyneen
kartanossa. — 2. Hartolan pitäjän vanha nimi.

L. B-nen.

Koskis ks. Koski.

Koskull [ku-J, liiviläinen, sittemmin myöskin
ruots. aatelissuku; vanhin tunnettu jäsen on
Andreas de Koskele 1302 Liivinmaalla. V. 1638
Anders K. sisäänkirjoitettiin Ruotsin
ritarihuoneeseen. Hän oli Tarton maaherrana ja
ratsuväen everstinä, ja lyhyen aikaa (1656-57)
Viipurin läänin maaherrana. Kaksi suvun jäsentä,
Anders K. (1677-1746) ja Otto Johan K.
(1680-1728), molemmat sotureita ja Kaarle XII:n
sotatovereita, korotettiin vapaudenajan alussa
vapaaherran arvoon. K. G.

Kosmas, lisänimeltä Indikopleustes,
,.Intianpurjehtija", bysanttilainen maantieteilijä,
oli kotoisin Aleksandriasta, teki kauppamiehenä
laajoja matkoja Arabiassa ja Itä-Afrikassa,
rupesi sitten munkiksi ja kirjoitti 535-547 j. Kr.
..Kristillisen maantiedon", jossa hän kyllä
vasten Ptolemaioksen esitystä väittää maan olevan
nelikulmaisen, mutta antaa tärkeitä tietoja
Aasiasta ja Afrikasta. Hänen maantietonsa eli
„topografiansa" oli Bysantissa sangen suosittu
ja Muinaisvenäjällä se oli maantiedon
auktoriteettina. [Mc Crindle, „The Christian topography
of Cosmas" (1897), itse teksti Mingén
..Patrolo-gia græca" kokoelman 88 os.] J. J. if.

Kosmas ja Damianos
ä’-J, kaksi [-pyhimystä, joita eritoten vanha kirkko kunnioitti
taivaallisina lääkäreinä. Heidän kulttinsa on
todennäköisesti alkuisin Syyriasta, josta se 5:nnen
vuosis. keskimaissa levisi Konstantinopoliin ja
vuosisadan lopulla Roomaan. Heidän legendaansa
on olemassa kolme eri toisintoa. Yksi niistä
kertoo heidän käännyttäneen keisari Carinuksen,

Koskikara.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0742.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free