- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
1429-1430

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kotiseutututkimus ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1429

Kotiseutututkimus Kotiteollisuus

14:i0

salahuoneessa ja ladossa, vaikka niimii olisivatkin
olleet talon ulkopuolella. Nykyisen lain mukaan
suojellaan yleensä asuntoa, olkoonpa se huone,
talo, kartano tai alus. —

K:n rikkomiseen tekee rikoslain 24
luvun mukaan itsensä se syypääksi, joka ilman
laillista syytä, vastoin toisen tahtoa tunkeutuu
hänen asuntoonsa, joko hänen omaansa taikka
luvalla tai vuokralla asumaansa taikka ilman
syytä jättää noudattamatta käskyä lähteä sieltä
pois taikka ilman otollista aihetta hiipii sisään
taikka kätkeytyy sinne. Rangaistus on enintään
500 mk. sakkoa taikka vankeutta korkeintaan
kuusi kuukautta. Mutta jos joku vastasanotulla
tavalla rikkoo rauhan siinä talossa, kartanossa
tahi aluksessa, jossa keisari ja suuriruhtinas
oleskelee, taikka siinä talossa, jossa maan
eduskunta tahi valiokunta valtiopäivillä pitää
kokousta, taikka virkahuoneessa taikka siinä
huoneessa, jossa virkatointa pidetään. 011 rangaistus
puolta ankarampi. Jos taas edellämainittu rikos
tapahtuu aikomuksessa pidellä jotakuta
väkivaltaisesti taikka vahingoittaa omaisuutta taikka
jos sen tekee joku aseella tahi
hengenvaarallisella astalolla tahi muulla vahingoittamisen
välikappaleella varustettu, taikka jos kaksi tai
useammat sen yhdessä tekevät, on
rangaistuksena korkeintaan kahden vuoden vankeus. — Se
joka tahallansa lyö sisään toisen akkunan, taikka
heittää hänen asuntoonsa kiven tahi ampuu
sinne, joutuu saman rangaistuksen alaiseksi kuin
varsinainen kotirauhan rikkoja. Lisäksi on vielä
säädetty, että jos kotietsintöä pitää joku. jolla
ei ole siihen valtaa, taikka jos se. jolla valta
on, pitää sitä laittomassa järjestyksessä,
rangaistaan tekijä enintään 500 markan sakolla taikka
vankeudella korkeintaan kuudeksi kuukaudeksi.

A. T.

Kotiseutututkimus tahtoo käyttää
mahdollisimman lukuisasti paikallisväestöä, oppineita ja
oppimattomia ja eri yhteiskunta- ja ikäluokkiin
kuuluvia, työssä kunkin oman kotiseudun, sen
luonnon, entisyyden ja nykyisyyden tutkimisessa.
Kaikkinaisessa keräilytyössä ja muistiinpanoja
tekemällä kotiseuduntutkija astuu kotimaata
tutkivien tieteitten palvelukseen, samalla kuin hän
syventymällä kotiseutunsa erikoisuuteen kiintyy
siihen entistä lujemmin ja tahtoo tehdä työtä sen
hyväksi. K. myös on omiaan tarjoamaan työalaa
henkisille voimille ja harrastuksille, jotka usein
kuihtuvat etäällä sivistyskeskuksista olevalla
maaseudulla ja pikkukaupungeissa.

Suomen k. on saanut alkunsa varsinaisesti
vapaudenajalla, jolloin ylioppilaat harvinaisen
suuressa määrin julkaisivat tutkielmia
kotiseuduistaan ja vielä yliopistosta lähdettyäänkin
virkamiehinä, etenkin pappeina, jatkoivat
mieliharrastustaan. kuten useat tämänaikuiset
pai-kalliskertomukset todistavat. Sittemmin jää
tällainen topografinen harrastus 1800-luvun alulta
alkaen syrjemmäksi, vilkastuakseen taas viime
vuosisadan viimeisinä vuosikymmeninä, jolloin
etenkin tieteelliset seurat ryhtyivät
paikallis-harrastuksia vaalimaan. Sen lisäksi alettiin
perustaa maaseutumuseoita, joiden keräykset
jäivät maaseutukaupunkeihin, usein maakuntien
pääpaikkoihin.

Ensimäinen pitäjäseura, joka perustettiin
suorastaan k:ta varten, on toht. Rob. Boldtin (ks. t.).

Suomen varsinaisen k:n luojan ja virittäjän 1894
perustama Lohjan kotiseutuyhdistys. Se on
julkaissut 25 vihkoa „Lisiä Lohjan pitäjän
kertomukseen", koonnut 600-numeroisen kokoelman
„Lohjalaisia kuvia", sekä pannut alulle Lohjan
museohankkeen. — Paitsi Lohjan
pitäjäyhdis-tystä toimivat maassamme nykyään seuraavat
paikalliset kotiseutuyhdistykset: Porin, Turun,
Käkisalmen, Viipurin, Hangon, Tammisaaren,
Uskelan, Porvoon, Kirkkonummen ja Helsingin
pitäjän. Sen lisäksi on k:n keskusseuroja
Uudenmaan, Etelä-Karjalan, Ahvenanmaan,
Etelä-Pohjanmaan suomalaista ja erikseen ruotsalaista
aluetta varten. Nämä keskusseurat valvovat ja
järjestävät kotiseututyön alueillaan, toimittavat
ohjeita y. m. s., ja edustavat aluetta Suomen
kotiseutututkimuksen Keskusvaliokunnassa, joka v:sta
1901 alkaen toimii Helsingissä.

Paitsi näitä kotiseutututkimusliikkeen omia
järjestöjä on viime vuosina tehty kotiseututyötä
maassamme niiden ulkopuolella, etenkin
ylioppilasosakuntien. kansanopistojen ja
nuorisoseurojen toimesta. Näin 011 kerätty aineksia maan eri
osien kuvastoksi ja paikallisiksi
kirjallisuusluetteloiksi. Myös on v:sta 1910 ilmestynyt k:n
äänenkannattajina kaksi aikakauskirjaa,
suomalainen ,,Kotiseutu" ja ruotsalainen ..Hembygden".
[..Suomen kotiseutututkimuksesta", Oma maa
VI, 479-490.] A. M. T.

Kotisiirtolat ks. T v ö v ä e n s i i r t o 1 a t.

Kotitarkastus ks. K o t i e t s i n t ö.

Kotitarvemetsä ks. M e t s ä.

Kotitarvepoltto ks.
Väkijuomalain-säädäntö.

Kotitarvepuut, puut. joita käytetään n. s.
kotitarpeiksi, kuten rakennuspuut, veistopuut,
polttopuut ja aitauspuut. Yksityismetsäkomitea
1900 arvioi silloisen kotitarvepuukulutuksen
maassamme n. 13 miljoonaksi m3:ksi. I.
Lassilan laskelman mukaan se nousee nykyään 25
miljoonaan m3:iin. A. C.

Kotiteollisuudentarkastaja ks.
Kotiteollisuus.

Kotiteollisuus. Saksassa, Ranskassa,
Englannissa y. m. „kotiteollisuudella" (saks.
Hausindu-strie) tarkoitetaan sellaista teollisen työn
järjestystä, että työntekijä tekee teollista työtä
jonkun yrittäjän, kustantajan laskuun omassa
asunnossaan, tavallisesti viimemainitun
antamista raaka-aineista. Tässä merkityksessä k. on
vain n. s. kustannusjärjestelmän (Verlagssystrm)
työsuhde, ja tällaisen k:n harjoittajissa voi
erottaa seuraavat kolme pääryhmää: 1) v ä 1 i m e
s-t a r i t, jotka ottavat kustantajalta vastaan
tilaukset ja raaka-aineen ja jotka sitten
teettävät työn palkkaamillaan työntekijöillä joko
omassa asunnossaan tai viimemainittujen
asunnoissa: Englannissa esiintyy erityisesti
vaatetusteollisuuden alalla kustanjan ja välimestarin
välillä vielä toinenkin välittäjä, contractor; 2)
kotiteollisuusapulaiset, välimestarin
palkkaamat työläiset; 3) k o t i t y ö 1 ä i s e t,
jotka suorastaan tekevät sopimuksen kustantajan
kanssa ja joiden mukana myöskin heidän
vaimonsa ja lapsensa ottavat osaa työhön.
Kuitenkin on puheenaolevissa maissa olemassa
sellaisiakin k:n harjoittajia, jotka ovat itse yrittäjiä
ja jotka kaikkien tuotantovälineittensä
omistajina tekevät työtä omaan laskuunsa ja omalla

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri May 10 12:34:26 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0753.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free