- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
1559-1560

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kreppi ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1559

Kretzschmar

— Kreutzwald

1560’

uskonnollis-symbolistiuen ja sosialistinen romaani,
ehkä voimakkainta, mitä K. on kirjoittanut.
[Kloss, „Max Kretzer" (1895).] J. 11-1.

Kretzschmar [-tsm-], A. F. Hermann
is. 1848). saks. musikologi, nykyajan
huomatuim-pia mnsiikkikirjailijoita. Tuli 1887 Leipzigin
yliopiston musiikkitirehtööriksi, pani 1890-95
toimeen historiallisia akateemisia
orkesterikonsertteja. nimitettiin 1890 ylimäär. professoriksi.
Siirtyi 1904 Berliinin yliopiston ensimiiiseksi
varsinaiseksi musiikin professoriksi ja tuli 1907 myös
kirkkomusiikkikorkeakoulun johtajaksi. K:n
pääteos on laaja historiallis-analvyttinen ..Fiihrer
durch den Konzertsaal" (1887-90).] I. K.

Kretzschmar [-tsm-], Johannes (s. 1864),
saks. historiantutkija, arkistonhoitajana
Lyypekissä. julkaissut m. m. kolmikymmenvuotisen
sodan historiaa valaisevat tutkimukset: „Gustav
Adolfs Pläne und Ziele in Deutschland etc."
(sarjassa „Qvellen und Darstellungen zur
Ge-schichte Niedersachsens" XVII) ja „Die
Allianz-verhandlungen Gustav Adolfs mit
Kurbranden-burg im Mai und Juni 1631" (sarjassa
„For-schungen zur brandenburgischen und preussischen
Geschichte", XVII). J. F.

Kreuger [krö-J, Nils Edvard (s. 1858),
ruots. taidemaalari. K., joka on Ruotsin nykyään
elävistä taiteilijoista etevimpiä, sai varsinaisen
taidekasvatuksensa Pariisissa, jossa hän
ulkoilma-maalarien joukkoon kuuluen oleskeli pitkät ajat.
Etelä-Ruotsin rannikoilta, Ölandista ja myöskin
nykyisestä asuinpaikastaan Tukholmasta K. on
valinnut aiheet maisemiinsa, joissa hän
useimmiten esittää hevosia, härkiä, lehmiä tai
lampaita. Yksinkertaiset aiheet, valööreiltään
taitava luonnontunnelmien kuvaus sekä
koristeellinen ja viivavaikutukseltaan suuripiirteinen
käsittely ovat hänelle tunnusomaisia. Pienet
värilliset tuäsipiirustukset, jotka hän on tehnyt
erikoiseen pilkku- tai viivamaneeriin. herättävät
tekotavallisessa suhteessa huomiota hänen
leveä-täpläisten maalaustensa ohella. Eräihin
Tukholman kansakouluihin K. on maalannut isoja
monu-mentaalikuvia. Helsingissä on häneltä Antellin
kokoelmissa iso öljyvärimaalaus ..Vanha tamma"
(1909). ’ E. R-r.

Kreusa [-üsn], useiden kreik. tarustossa
esiintyvien naisten nimi. Niitä ovat: 1)
Erektheuk-sen tytär, joka synnytti Apollonille Ionin ja
sittemmin tuli Ksuthoksen puolisoksi, ks. I o n ; 2)
argonauttilaistarustossa korintholainen
kuninkaantytär (muutamissa tarun toisinnoissa
Glauke), jonka Jason nai hyljäten Medeian
(ks. t.) : tämä surmaa K:n myrkytetyllä
häälah-jalla; 3’ Priamoksen ja Hekaben tytär, Aineiaan
puoliso: hävisi (Vergiliuksen mukaan)
ihmeellisellä tavalla Aineiaan pakomatkalla. O. E. T.

Kreutseri (saks. Krcuzer, unk. lcrajcår, lat.
crucifcr, cruciger 1. cr uria tus nim. dcnarius),
Saksassa ja Itävalta-Unkarissa käytetty
vaihtoraha. Nimi johtuu rahassa olevasta rististä
(saks. Kreuz). K:eita ruvettiin 1200-luvulla
lyömään Tyrolissa. Ensimäiset k:t olivat
hopeata. Sittemmin k. oli vaskinen vaihtoraha,
jota käytettiin Itävallassa ja Lounais-Saksassa.
Etelä-Saksassa, jossa k:n sijaan on tullut
pfennig, k. oli ’le guldenia = 4 pfennigiä.
Itävalta-Unkarissa, jossa k. v:sta 1858 oli o guldenia,
k. on tätä nykyä häviämässä hellerin (fillérin)

tieltä (1 kreutseri = 2 helleriä 1. fillériä). K:n
ly-hennysmerkki ou xr. —V. 1632 lyötiin Ruotsissa
Saksassa olevia ruots. sotajoukkoja varten suuria,
vaskirahoja, joita sanottiin k:eiksi. Sam v.
lyötiin Saksassa Kustaa II:ta Aadolfia varten
eriarvoisia hopeisia k.-rahoja. J. F.

Kreutzer [-öits-], Konradin (1780-1849).
saks. oopperansäveltäjä, Albrechtsbergerin
oppilas. Toimi 1812-17 kapellimestarina
Stuttgartissa, sittemmin Wienissä (1822-27, 1829-40,.
1846-49), ja siirtyi vihdoin Riikaan. K:n
oopperoista ovat näyttämöllä pysyneet vain ,,Yökausi
Granadassa" (1834) ja ,.’Tuhlaaja" (1S33).

I. K.

Kreutzer [krötsä’r], Rodolphe (1766-1831)r
ransk. viulutaituri, viulunsoitonopettaja ja
oopperansäveltäjä. Toimi Pariisin kouservatorin
opettajana (v:sta 1795), suuren oopperan
soolosoit-tajana (1801) ja kapellimestarina (1816), sekä
kamarisoitta jana Napoleonin (1802) ja Ludvik
XVIII:n (1815) hovissa. K:n säveltämät
viulu-etydit ovat vieläkin käytännössä. K:lle
Beethoven omisti suurimman viulusonaattiusa
..Kreutzer-sonaatin". I. K.

Kreutzer ks. Kreutseri.

Kreutzer-sonaatti, 1. ks. Kreutzer,
Rodolphe. — 2. Erään tunnetun, Leo Tolstoin
novellin nimi.

Kreutzwald [kröitsvalt], Friedrich
Reinhold (1803-82), Kalevipoegin luoja, viron
kirjakielen uudistaja. (Nimi
Kreutzwald on
saksannos virolaisesta R i s
t-m e t s.) Syntyi jouluk.
14 p. 1803 v. 1. Jöeperen
kartanon alueella Viron
maakunnassa. Hänen
vanhempansa olivat jo
1700-luvun lopulla saaneet
vapauden orjuudesta. 12
vuoden vanhana K. pääsi
pitäjänkouluun ja kahta
vuotta myöhemmin
piiri-kouluun. Varattomuuttaan hän joutui
keskeyttämään koulunkäyntinsä
ja siirtyi Tallinnaan
kauppa-apulaiseksi. Kun
tämä ala ei häntä miellyttänyt, palasi hän
vanhempiensa luo, mutta päätti sitten ruveta
opettajaksi ja suoritti Tallinnassa ensin piirikoulun,
sitten 1823 alkeiskoulunopettajan tutkinnon.
Virkatoimensa ohella hän alkoi opiskella latinaa
ja kreikkaa. Siirtyi sittemmin kotiopettajaksi
Pietariin ja suoritti 1826 ylioppilastutkinnon.
Pietarissa opintojaan jatkamatta hän muutti
Tarttoon, jossa tuli lääketieteen tohtoriksi 1833.
Ylioppilasaikanaankin hän sai kärsiä puutetta ja
elättää itseään m. m. tuntien antamisella.
Tohtoriksi tultuaan K. joutui lääkäriksi pieneen
etäiseen Vörun kaupunkiin (virolaisen
Liivin-maan kaakkoisosaan), jossa toimi 44 vuotta.
Viimeiset vuotensa hän eli Tartossa; siellä hän
kuolikin 13 p. elok. 1883 (v. 1.).

Suurimman kuuluisuutensa K. on saanut
Kalevipoegin (ks. t.) sommittelijana. Jo Fr. R.
Fiihl-mann oli vähäisen koonnut Kalevipoegin aineksia
ja hänen aikomuksensa oli koota ne yhtenäiseksi
runoelmaksi. Tämän tuuman teki tyhjäksi var-

Fr. Kreutzwald.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0822.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free