- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
1561-1562

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kreuznach ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1501

Kreuznach—Kriikunapuu

1562

hailien kuolema 1850. Viron oppineiden seura
(..Gelelirte Estnische Gesellschaft") antoi
Fiihl-mannin aatteen toteuttamisen K:u huoleksi, joka
jo koulupoikana oli pannut kirjaan kuulemiaan
muinaisjuttuja ja oli virolaisen kansanrunouden
ensiniäisiii tuntijoita. Suurella innolla K.
ryhtyi työhön. Vörun kaupunki on lähellä
virolais-alueen paraita runomaita, niin että runonkerääjä
helposti saattoi löytää uusia aineksia. K. liitteli
yhteen kansanrunoja, mutta puki itsekin —
hänellä oli huomattavat runolahjat — kansansatuja
Kalevipoegista runomuotoon. Niiin on K:n osuus
Kalevipoegissa epäilemättä paljoa suurempi kuin
Lönnrotin Kalevalassa. Kalevipöeg valmistui
ah-kerain esitöiden jälkeen 1861 ja herätti
kansallisen innostuksen Virossa, suurta huomiota
ulkomaillakin. Niinpä Kreutzwald siitä sai Pietarin
tiedeakatemialta palkinnon. — Hänen muista
kansanrunousansioistaan on mainittava hänen
osuutensa H. Neusin kokoelmassa ..Estnische
Volkslieder" LII (1850-52), hänen Neusin kanssa
yhdessä toimittamansa ..Mvthische und
Ma-gische Lieder der Ehsten" (1S54), K:n yksin
toimittama ..Der Ehsten abergläubische
Ge-hräuche. Weisen und Gewolinlieiten" (1854: oik.
suomalaisen J. Forseliuksen 1600-luvun lopulla
kirjoittama esitys) ja ..Eesti raliwa
ennemuist-sed jutud" (1866). Hyvin huomattava on K:n
osuus virolaisen kirjallisuuden historiassa. Hän
on ollut erittäin tuottelias käännöskirjailija. V.
1S40 hän käänsi viroksi Zschokken kirjan
juopottelua vastaan: „Wiina katk" 1S42. „Waga
Je-nowewa eluaeg", 1843 „Sipelgas" (opettavaista
lukemista). V:sta 1844 lähtien K. kirjoitti 31
vuotta peräkkäin ..Eesti raliwa Kasuline
Kalen-der" nimiseen kansankalenteriin huvittavia
opettavaisia kertomuksia (m. m. ..Reinuwader
Re-bane", 1851 eri kirjana, käännös saksalaisesta
..Reinecke Fuchs"ista). V. 1S48 ilmestyi ..Maailm
ja mönda. mis siiiil sees leida", v. 1851
..Ristisöit-jad" (..Ristiretkeliiiset"), ..Maa- ja merepildid"
ja ..Kilplased". V. 1853 ilmestyi K:n ensimäinen
omatekemä kertomus: ..Paar sammukest
rända-mise teed". liikuttava rakkauskertomus. Tästä
teoksesta alkaen K. on kaikissa
vironkielisissä julkaisuissaan käyttänyt uutta
suomenkielen raukaista oikeinkirjoitusta. Sitä
vastustettiin kyllä alussa, mutta se sai pian paljon
kannattajia, varsinkin kun tunnettu kielioppimies
Alirens asettui sen puolelle. K. on myös
julkaissut runoja („Rahunurme lilled", 2 os.) sekä
näytelmiä. Mainittakoon vielä K:n jälkeenjättämistä
papereista julkaistu eepos ..Lembitu". — K. on
virolaisten Elias Lönnrot, ja näiden kahden
suurmiehen elämänvaiheet ja elämäntyö ovat
hämmästyttävän samanlaiset. Kalevipöeg on
virolai-seu kulttuurin kulmakivi aivan samoin kuin
Kalevala suomalaisen. [K. A. Hermann, ..Eesti
kir-jandnse ajalugu"; U. Karttunen, ..Kalevipoegin
kokoonpano": ..Kreutzwald ja Koidula
kirjevahe-tus" I, II.] n. O.

Kreuznach [kröitsnah], kaupunki Preussissa
Koblenzin hallitusalueessa, Xahen varrella, 14 km
sen ja Reinin yhtymäkohdasta; 23,165 as. (1910).
— Harjoittaa tupakka-, nahka-, viini-, lasi-,
marmoriteollisuutta, viininviljelystä, viinin ja
viljan kauppaa. — K. on tunnettu
parannustarkoituksiin käytetyistä suolalähteistiiän; nämä
löydettiin 1478, laajempi käyttäminen alkoi 1830.

| Nykyään kylpyvieraiden luku on 6.000-7,000
v:ssa. —K. mainitaan 819 Cruciniactim-nimisenä.

Krevetti ks. Krevettiravut.

Krevettiravut ovat kymmenjalkaisia
äyriäis-eläimiä, jotka elävät kaikissa merissä,
muutamat joissa ja sisäjärvissäkin. Ne ovat yleensä
pieniä, muutaman cm:n pituisia, syötäviä.
Varsinaista krevettirapua (Crangon vulgaris) syödään
i suolavedessä keitettynä; siitä valmistetaan myös
kuivaamalla ja hienontamalla jauhoa, jota
käytetään linnun-ja kalanravinnoksi (granaattijauhoa)
tai lannoitusaineena (granaattiguano). Samalla
tavalla käytetään useita Pa/o-moii-lajeja Ranskan
ja Englannin rannikoilla. Välimerossä elää iso,
hyvänmakuinen Petiæus-äyriäinen. P. B.

Kreyssig [kröisihj, Friedrich (1818-79),
saks. kirjallishistorioitsija; pääteokset: „Justus
Möser" (1856) ; „Vorlesungen iiber Shakespeare"
(1860) ; „Studien zur französischen Kultur- und
Literaturgesehiehte" (1864) ; „Vorlesungen iiber
Goethes Faust" (1866) ; „Trois siScles de la
littérature irangaise" (1S69) ; „über die
franzö-sische Geistesbewegung im 19. Jahrh." (1873).

Kri (engl. crec), algonkin-intiaaneihin
kuuluva metsästäjä- ja kalastaja-kansa Kanadassa,
lludson-lahden eteläpuolella. Heidän lukunsa on
suuresti vähentynyt kauheitten rokkoruttojen ja
riistan tvrehtvmisen takia; nyk. heitä lienee
u. 15,000.’ (E. E. K.)

Krieger
ig-J, Andreas Fredrik
(1817-93), tansk. oikeusoppinut ja valtiomies;
tuli 1S45 professoriksi Kööpenhaminan [-yliopistoon; otti aikaisin osaa valtiolliseen elämään,
oli jäsenenä v:n 1848 perustuslakia säätävässä
valtakunnankokouksessa ja valittiin 1849
folke-tingiin: 1856-59 sisäasiain-, jonkun aikaa
myöskin raha-asiainministerinä ajaen perille m. m.
uuden elinkeinolain 1857: valtakunnanneuvoston
jäsenenä v:sta 1857 kannatti Eider-politiikkaa ja
v. 1863 ma r raskuun valtiosääntöä. Landstingin
jäsenenä 1863-90 hänellä oli kauan johtava
asema; 1870-72 oikeusministerinä, 1872-74
ralia-asiainministerinä. Estrupin ja vasemmiston
välisen taistelun aikana hän ei hyväksynyt
kum-paisenkaan menettelyä ja vetäytyi 1890
yksityiselämään. K. oli myöskin oppinut lakimies ja
historioitsija: julkaissut m. m. „Grundlag for
forelæsninger over den danske privatrets
almin-delige deel" (1S49-50). J. F.

Kriemhilt, Siegfriedin puoliso ja hänen
kuolemansa leppyniätön kostaja saks.
sankari-eepoksessa. Nibelungenliedissä (ks. t.).

Krii (ruots. kri), laivanrak., käyrä sidepuu,
joka sitoo keulavantaau alapään kiinteän kölin
keulapäähän. F. IV. L.

Kriia (kreik. kltrcia = käyttö, hyöty) merkitsi
vanhan ajan koulukielessä sellaisia luettujen
kirjailijain kohtia, joilla valiolauseina
(apo-plithcgmata) voi olla erikoista merkitystä
elämän käytännöllisinä ohjeina. Kun tällaisia
valio-lauseita usein annettiin kirjallisten tehtävien
aiheiksi, tuli k. merkitsemään
ainekirjoitustehtä-vää ia itse ainetta.

Kriikunapuu (Primus insititia), korkeahko,
harvapiikkinen pensas tai matala puu. Eroaa
lähisukuisesta luumupuusta pyöreiden
hedel-miensä ja samettikarvaisten oksiensa kautta.
Lehdet alta untuvakarvaiset, valkeat kukat
useimmiten parittain, hedelmät tummansiniset.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0823.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free