- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
1645-1646

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kruunu ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1645

Kruunu —Kruunun kalastus

1646

palloa I. omenaa. Arvoluokkiin kuuluvat
henkilöt käyttivät niinikään kruunuja, jotka
heraldisia vaakunoita kuvattaessa asetettiin niiden
yläpuolelle, ja k:n eri muotojen avulla
ruvettiin tarkoin osoittamaan eri arvoasteita. Niinpä
esim. on ruhtinaan-, herttuan-, kreivin-,
vapaaherran- ja aatelismiehenkruunuja, jotka
kuitenkin vaihtelevat jonkun verran eri maissa.
Eri-tvistä muotoa on paavin-k. 1. tiara (ks. kuvia).

(G. R.)

Valtio-oik. Hallitsijavallan symboleista ja
arvomerkeistä tärkein, jota hallitsija erityisen
juhlallisissa tilaisuuksissa kantaa päässään;
johdannaisessa merkityksessä hallitsijavalta, vieläpä
valtiovalta eräissä suhteissa katsottuna. Muutamissa
maissa, varsinkin Englannissa, ,.kruunulla"
erityisesti tarkoitetaan hallitsijaa mieskohtaisesti ja
hallitsijavaltaa (vaan ei hallitusvaltaa koko
laajuudessaan, siis ei ministeristöii) ; puhutaan sen
mukaan esim. kruunun prerogatiiveista 1. etuuksista,
kruunun suhteesta parlamenttiin j. n. e. —
Ruotsissa ja Suomessa on ,.kruunulla" vanhastaan
tarkoitettu etupäässä valtiota
varallisuusoikeudellisena juridisena henkilönä (josta varsinkin
Saksassa käytetään nimitystä fiskus), joskus
valtiovaltaa sellaisenaan. Sen mukaan puhutaan esim.
„kruunun oikeudesta" (H. M. 5 §),
kruununtiloista, kruununmakasiineista y. m. R. E.

Kruunu (ruots. krona, tansk., norj. krone,
saks. Krone, engl. croum, unk. korona, port. cöroa),
useissa maissa käytetty raha. saanut nimensä
ensiksi engl. rahoissa olleesta kruunuleimasta.— 1.
Ruotsissa. Tanskassa ja Norjassa rahajärjestelmän
laskuyksikkö (1ST3 tehdyn Ruotsin ja Tanskan
välisen rahasopimuksen mukaan, johon Norja
yhtyi 1875) = 100 äyriä = 1 Smk. 3S,s penniä.
K. = V=«o kg hienoa kultaa. Kullasta lyödään
5:n, 10:n ja 20:n k:n rahoja, hopeasta l:n ja
2:n k:n rahoja. Tanskassa oli myöskin
1619-1750 k. niminen raha laskuyksikkönä.

2. Saks. kultaraha. V. 1S75 määrättiin, että
20 markan kultarahalle oli annettava nimeksi
Doppelkrone ja 10 markan rahalle nimeksi Krone.
Tätä nimitystä käytetään kuitenkin harvoin.

3. Engl. hopearaha ks. C r o w n.

4. Itäv.-unk. rahayksikkö, = 100 lielleriä
(fille-riä) = \ Smk. 5 p. Kullasta lyödään 20:n ja 10:n.
hopeasta 5:n ja l:n k:n rahoja.

5. Port. kultaraha = 10 milreisiä = 56 Smk.

J. F.

Kruunu, kaksi tähtikuviota: Pohjoinen k.
(Corona borealis) ja Eteläinen k. (Corona
auslralis). Pohjoinen k. on pieni ja kaunis
tähtikuvio pohjoisella taivaanpallopuoliskolla itään
Karhunvartijan tähtikuviosta. Sen päätähdet
muodostavat säännöllisen puoliympyrän, jonka
keskessä seisoo loistavin niistä, tähti Gemma,
a Coronæ borealis, spektroskooppinen
kaksoistähti 2:ta suuruusluokkaa, jonka kiertoaika on
17.» päivää. Muista „kruunun" muodostavista
tähdistä ovat T], y ja a Coronæ borealis,
kaksoistähtiä, joitten kiertoajat ovat järjestyksessä 41,
81.5 ja 1.700 v. Tähtikuviossa on myöskin monta
vaihtelevaa tähteä. Kuuluisa on eräs 10:nnen
suuruusluokan tähti likellä s Coronæ borealis,
joka 12 p. toukok. 1866 äkkiä alkoi loistaa
toisen suuruusluokan tähden valolla, mikä valo
Hugginsin spektroskooppisten tutkimusten
mukaan oli hehkuvan kaasun svnnvttämää. Valo

heikkeni nopeasti ja muutamien päivien jälkeen
tähti oli uudelleen 10:ttii suuruusluokkaa. —
Eteläinen k. on meillä näkymätön vähäpätöinen
tähtikuvio eteläisellä taivaanpallopuoliskolla
likellä Jousimiehen tähtikuviota, Linnunradan
kohdalla, ja sisältää useita vaihtelevia ja
kaksoistähtiä. Jälkimäisistä mainittakoon y Coronæ
australis, jonka periodi on 153 v. II. R.

Kruunukyyhkynen (ilegapelia [GouraJ
coro-nata) on Uudessa-Guineassa elävä, fasaaneja
muistuttava kyyhkynen. Se on saanut nimensä
tiheästä viuhkanmuotoisesta
päiilaenhöyhennyk-sestiiän. Höyhenpuku harmaan-sinertävä.
Oleskelee paljon maassa, jossa se verrattain pitkillä
jaloillaan voi nopeasti liikkua. Neljä läheistä
lajia tunnetaan Uudesta-Guineasta ja sen
lähisaarilta. E. IV. S.

Kruununasiamies, henkilö, joka joko
virkansa puolesta tai erityisen määräyksen nojalla
edustaa kruunua oikeudenkäynneissä ja
erilaisissa toimituksissa, joissa etupäässä kruunun
yksityisoikeudellinen etu on kysvmvksessä.

K. V. H.

Kruununjyvät, jyvissä suoritettava osa
kruu-nunveroa. Nykyään on kutakin veroruplaa kohti
suoritettava kruunulle verona kaikkialla maassa,
erinäisiä kalastuksesta verotettuja ulkosaaria
lukuunottamatta, 25 1. jyviä, 10 1. kauroja sekä 1
mk. 17 p:stä 1 mk. 45 p:iin rahaa, eri paljon eri
osissa maata. Jyvissä suoritettava vero
lasketaan puoleksi rukiissa puoleksi ohrissa. Jyvissä
ja kauroissa suoritettavasta verosta saa
korkeintaan J/3 suorittaa luonnossa, muu osa on aina
suoritettava rahassa vuoden keskiverohinnan
mu-Kaan. ks. Kruunun verohinta,
Kruu-nunveronkanto, Ruplavero. K. fl-a.

Kruununkalastus. Kruunun yksityiset
kalastukset meressä, sisävesissä ja joissa ovat nykyään
osaksi kruunulle kuuluvia vesialueita, osaksi ne
käsittävät kruunun yksinomaisen oikeuden
määrättyjen kalalajien, pääasiallisesti lohen- ja
siian-pyyntiin muutamissa joissa ja niiden suilla.
Tärkeimmät viimemainittua laatua olevista k:ista
ovat kruunulle Vuoksessa, Kymi- ja
Kokemäenjoissa, sekä Pohjois-Pohjanmaan suurissa
virroissa, pääasiallisesti Oulu-, Ii-, Kemi- ja
Torniojoissa kuuluvat lohen- ja siiankalastukset. —
Kruunun oikeus yksityisiin kalastuksiinsa perustuu
osaksi kruunun omiin kalastuslaitoksiin, joita se
keskiajalla perusti suurimpiin jokiin lohen- ja
siianpyyntiä varten, osaksi sai kruunu niitä
re-duktsioneissa (ks. t.) kirkoilta ja luostareilta, osa
niistä taas perustuu kalastusregaleen (ks. t.). —
Näitä kalastuksiansa kruunu käyttää
yksityisille vuokraamalla, tavallisesti 6 vuodeksi
kerrallaan; Pohjois-Suomen virroissa on lohen- ja
siiankalastus ollut vuokrattuna pitemmiksi
ajoiksi kruununlohenkalastusvuokrayhtiöille,
joihin melkein kaikki asianomaisten pitäjien
tilanomistajat ovat kuuluneet. K. Torniojoessa on
nykyään järjestetty Venäjän ja Ruotsin valtioiden
välisellä sopimuksella 23 (11) p:ltä helmik. 1897.

Paitsi kruunun yksityisiä kalastuksia, jotka
muodostavat maakirjaan merkittyjä erityisiä
tiloja, kuuluu kruunulle kalavesiä myös sen
omistamien tilojen perusteella. Sellaiset kruunun
kalavedet ovat asianomaisten tilojen käytöstä voimassa
olevien määräysten alaisia. Sitäpaitsi kruunu
omistaa myös kruununmaihin ja kruununpuistoi-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0867.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free