- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
1655-1656

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kruununprinssi ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1655

sia uhkasi vaara joutua kruunun lampuotien
asemaan. Kun verotalolliset olivat velvolliset
maksamaan kruunulle veroa samaan tapaan kuin
lampuodit suorittivat vuokraa, sekoitettiin
käsitteet vero ja vuokra sekä ruvettiin katsomaan,
että kruunulla oli veron perusteella jonkinlainen
omistusoikeus veroninahan. Samantapainen
käsitys ilmenee käsitteissä rälssiveromaa ja
vero-rälssimaa (ks. n.) aatelisten oikeudesta heille
veroa maksavaan maahan. Tällaisista käsityksistä
johtuvat monet riitaisuudet ratkaisi lopullisesti
21 p. helmik. 17S9 annettu asetus niistä eduista
ja ehdoista, joilla verotaloja on hallittava.
Siinä tunnustetaan verotalolliselle yhtä
täydellinen omistusoikeus maahansa kuin aatelisella
on rälssimaalian. ks. Verotalo. K. B-a.

Kruununveronkanto, toimitus, jossa
virkamies ottaa vastaan valtiolle suoritettavan veron.
Maalla toimitetaan kruunulle tulevan
suoranaisen rahaveron kanto nykyään pitäjittäin,
kunakin vuonna helmikuun 3:nnen maanantain ja
huhtikuun 10 p:n välisenä aikana. Lapin
kihlakunnassa samaan aikaan kuin talvikäräjät
pidetään. Kannon toimittaa kruununvouti, ja
henki-kirjurin tulee olla siinä saapuvilla. Veronkannon
aika on kuulutettava asianomaisen kunnan
kirkossa tai kirkoissa kolme kertaa, ensimäisen
kerran kolme viikkoa ennen määräaikaa,
jota-paitsi ilmoitus siitä on kolme viikkoa ennen
naulattava asianomaisen kuntakokouksen
ko-koontumishuoneen ovelle. Perusteena k:ssa on
aikaisemmin toimitettu veloittaminen
(debitee-raus). Maksamistaan summista maksuvelvollinen
on oikeutettu saamaan kuitin. — Ennen
raha-veronkantoon ryhtymistä tulee jyväveronkannon
olla toimitettu. Se toimitetaan
kruununmaka-siineissa (ks. t.) vuosittain Tuomaan- ja
kynttilänpäivän välisenä aikana, sen mukaan kuin
kuvernöörin toimesta kulloinkin lähemmin
ilmoitetaan. Jyväveronkannon toimittaa
maka-siininhoitaja asianomaisen pitäjän
kruununpal-velijan kulloinkin saapuvilla ollessa.
Pohjanmaalla olevissa kruununaitoissa kruununvouti
ottaa jyvät vastaan. Jyvät mittaa vannottu
mittaaja erittäin määrättyä menettelytapaa
noudattaen. Maksamistaan eristä verovelvollinen saa
kuitin rahaveronkannossa näytettäväksi. —
Kaupungeissa toimittaa veronkannon kunkin vuoden
ensi kuukausina maistraatin tai
järjestysoikeu-den puolesta kaupungin rahastonhoitaja. —
Varsinaisen veronkannon päätyttyä on toimitettava
siinä maksamatta jääneiden verojen
kantamiseksi n. s. rästiveronkanto. ei kuitenkaan
ennemmin kuin kuukauden kuluttua edellisen
veronkannon loppumisesta lukien. Luettelo veroista,
joita ei siinäkään saada kannetuiksi, on sen
päätyttyä jätettävä asianomaiselle
ulosottomiehelle niiden ulosottamista varten.

Xe verot, joita Venäjällä oleskelevat
suomalaiset maksavat Suomen kruunulle, kantaa
suomalainen passitoimisto Pietarissa. Sentonaali
’ks. t.) pidätetään siihen kassaan, josta
asianomainen palkka tai eläke maksetaan.
Paloviina-vero (ks. t.) on kaupungissa
neljännesvuosittain etukäteen maksettava kruunun
veronkanto-miehelle, jonka on toimitettava se läänin
rahastoon. Mallasveron (ks. t.) kantaa maalla
kruununvouti, kaupungissa
kruununrahastonhoi-taja. Tullitulojen kanto kuuluu asianomaisille

1656

tullilaitoksille. Erinäisiä muita veroja kantavat
lääninrahastot. Muutamien pienempien verojen
kannosta on voimassa erityisiä määräyksiä.

"k. n-a.

Kruununverotalo ks. Verotalo.

Kruununvirkatalo ks. Virkatalo.

Kruununvouti on maalla yleisenä syyttäjänä,

ulosottoniiehenä ja yleisten varojen
ylöskanto-miehenii. Kruununvoutien ohjesääntö on annettu
marrask. 20 p. 1898.

Kruununväylä ks. Valtaväylä.

Kruunun yhteismaa ks. K r u u n u n m a a.

Kruunupyy 1. Kruununkylä (ruots.
Kr on oby). 1. Kunta Vaasan 1.,
Pietarsaaren kihlak., Kruunupvyu-Terijärven nimismiesp.;
se käsittää n. 30 km pitkän kaistaleen
jokilaaksoa Kruunupvyiijoeu suussa ynnä sen edessä
olevaa merensaaristoa; kirkolle Kruunupyyn
rauta-tienasemalta 1 km. Pinta-ala 317,s km5, josta
viljeltyä maata 5.518 ha (1901); manttaalimäärä
55,8<o«, maatilojen lukumäärä 406, talonsavuja
410, torpansavuja 33 ja muita savuja 307 (1907).
3,544 asukasta (1910), joista n. 1 %
suomenkielisiä (1900) ; 650 ruokakuntaa, joista
maanviljelystä pääelinkeinonaan harjoitti 375 ja
teollisuutta 126 (1901). 477 hevosta ja 2,341 nautaa
(1909). — Kansakouluja (kaikki ruotsink.) 8
(1911). Kansanopisto (ruotsink.). Apteekki.
Maamiespankin haarakonttori. —
Teollisuuslaitoksia: 2 saippuatehdasta (Fabr. a.-b. Krouoby
ja J. StSlin saippuatehdas), rivetehdas,
tiilitehdas, höyrysaha sähkövalaistuslaitoksineen,
Äminnen mylly sähköv.-laitoksineen, 2
pienempää myllyä, osuusmeijeri ja
virvoitusjuomatehdas. — 2. Seurakunta, konsistorillinen,
Turun arkkihiippak., Kokkolan rovastik.;
muodostettu khrakunnaksi Kokkolan ja Pietarsaaren
pitäjän osista 1607 (vähän jälkeen Kaarle IX:nnen
kruunauksen). Seurakuntaan ovat kuuluneet
Terijärven kappeli ja Ivorpholman sairaala, jolla
Viimeksimainitulla oli oma kirkko ja saarnaaja
v:een 1811. Kirkko puinen, rak. 1822. [L. H.
Sandelin, ..Arkeologisk och historisk beskrifning
öfver den svenskspräkiga delen af Pedersöre
hiirad" (Suom. muinaism.-yhd. aikak. XIV sivv.
76-94).] — 3. R a u ta t i e" n a s e 111 a (V 1.)
Oulun radalla, Kållbyn ja Kokkolan asemien
välillä, 538 km Helsingistä; Ouluun 216 km.

L. n-nen.

Kruunupyynjoki laskee Pohjanlahteen,
Häst-ön aukkoon, Kokkolan ja Pietarsaaren
keskivälillä; se juoksee Perhonjoen eteläpuolella ja
alkaa Porasjiirvestä Suomenselän rinteiltä,
juosten Terva- l. Terijoen (myös Teerijoen)
nimellisenä aina Terijärven (1. Teerijärven) kirkolle,
jossa olevista pikkujärvistä alkaen sitä vasta
tavallisesti sanotaan Kruunupvynjoeksi; pituus
lähteiltä mereen n. 110 km, Terijärveltä n. 45 km;
vesi-alue 805 km3. Huomattavimmista koskista
mainittakoon peräkkäiset Hammar-. Sågkvarn- ja
Rönnkosket, joiden yhteinen pituus 560 m.
put.-kork. 5.i m ja lievosvoimamäärä keskiveden
aikaan 544 sekä Pitkäkoski (Långfors, yläp.
Krono-bvn kirkonk.), jonka vastaavat luvut ovat 480 m,
4.o m ja 533 hevosv. Kaikkiaan on Terijärveltä
mereen 24 koskea, joissa kaikkiaan 1 saha ja 12
myllyä. L. TJ-nen.

Kruus /-«-/• 1. Matti Laurinpoika K.
(k. 1606), soturi, vanhaa saksalaista sukua, jonka

Kruununveronkanto— Kruus

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0872.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free