- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
9-10

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kumiviikunapuu ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

9

Ku miviikunapuu—Kummitus

10

taan levyiksi, jotka kuivataan. Kumitavarat eivät
juuri koskaan ole pelkkää kautsukkia,
gutta-perkkaa tai balataa, vaan niissä on useinkin
suurempi määrä lisäaineita: täyteaineita, värejä,
y. m. Täyteaineiden tarkoituksena on korvata
kalliimpaa varsinaista raaka-ainetta, mutta ne
voivat myöskin parantaa tavaran laatuakin.
Täyteaineiksi käytetään liitua, magneesiaa,
raskassälpää. kaoliinia, piimaata y. m.
Värjäykseen käytetään kivennäis- tai myöskin
lakka-värejä. Tuoreen raaka-aineen asemasta käytetään
usein lisänä myöskin vanhoja kumitavaroita.
Muitakin aineita sekoitetaan (esim. faktis
nimistä lisäkettä). -— Kautsukista, guttaperkasta
ja balatasta ei voida valmistaa kelpaavia esi
neitä, ellei niitä vulkaniseerata, s. o. ellei nii
hin lisätä rikkiä (vrt. Kautsukki).

Kumitavaroita valmistettaessa punnitaan
raaka-aineet sopiviin suhteihin ja sekoitetaan
huolellisesti valssilaitoksella ja n. s. „mikstarilla".
Sen-jälkeen muovataan halutut esineet valssaamalla,
puristamalla ja leikkaamalla, ja sitten
suoritetaan vulkaniseeraus, eri esineissä eri tavalla.
Kumiputkia valmistetaan siten, että kumi
valssataan levyksi, josta leikataan nauhoja ja
nauhat kääritään rautaisten kaavojen ympärille
ja syrjät liitetään vastakkain kiinni; hyvin
pitkiä putkia valmistettaessa voidaan kuminauha
kääriä rautasydämen ympärille ruuvimaisesti.
Uusin menetelmä on puristaminen: kumi
lämmitetään pehmeäksi ja puristetaan reiän läpi, jossa
on keskellä kumi putken aukon muovaava
jäydän". Puristaminen toimitetaan hydraulisella
painolla liikkuvalla männällä Heti puristuksen
jälkeen putki jäähdytetään kylmällä vedellä. K u m
i-pallot tehdään neljästä kappaleesta, jotka
liitetään yhteen; vulkaniseerauksen jälkeen
puhalletaan sisään ilmaa pienestä reiästä ja lopuksi
reikä liimataan kiinni kumilla. Kumisia
pesusieniä tehdään siten, että väkevää kumin
rikkihiili-, bentsoli- tai kloroformiliuosta
kuumennetaan peltiastiassa, jolloin haihtuvan
liuotinaineen kaasukuplat muuttavat jätteen
huokoiseksi. — K a 1 o s s i t e o 11 i s u u s on hyvin
monimutkaista ja siihen vaaditaan suurta
ammattitaitoa. Kalossi on tavallisesti tehty
paristakymmenestä eri kappaleesta, joista itsekukin on
valmistettu paikkaansa sopivaksi. Värjäykseen
käytetään kimröökkiä (nokea). Eri osat
liitetään toisiinsa rautaisen kaavan (lestin) päällä,
sivellään kiillon saannin vuoksi asfalttilakalla
ja vulkaniseerataan, jolloin kalossi yhä on
kaavalla. -— Muista kumitavaroista mainittakoon
vielä leimasimet, vedenpitävät kankaat,
eboniittiesineet, kautsukkilakat ja
kautsukki vernissat y. m. S. V. n.

Kumiviikunapuu = kumipuu (ks. Ficus).

Kumivuoto (gummosis), kasvitauti, jonka
kautta solut kettoineen, sisältöineen muuttuvat
kumiksi (ks. Arapikumi ja Kumi), K.
syntyy toisinaan (kirsikkapuu) sisäisistä syistä
n. s. käytteiden (ks. Käyte) vaikutuksesta.
Syynä k:oon Citrus- (appelsiinipuu),
Aca-cia-, Prunus- ja Amt/ødahis-lajeissa,
viikuna-ja kastanjapuussa ovat erilaiset loissienet ja
bakteerit, jotka erottamiensa aineiden
(oksaalihapon y. m.) avulla limauttavat isäntäkasvinsa
solukkoja. J. 1. L.

Kumlinge ks. Kumlinki.

Kumlinki (ruots. Kumlinge). 1. Kunta,
Turun ja Porin 1., Kumlingin-Brändön
nimis-miesp.; käsittää joukon kalliosaaria
Ahvenanmaan itäisessä saaristossa. Kihdin ja Teilin
välillä, suurimmat saarista ovat: Suurmaa,
Enk-linge, Björkö, Seglinge ja Snäckö; näistä on
tuskin muilla kuin Suurmaalla huomattavammin
metsää ja viljelyksiä. Pinta-ala 83.7 knr, josta
viljeltyä maata 732 ha (1901) ; manttaalimäärä
15, talonsavuja 82, torpansavuja 6 ja muita
savuja 63 (1907). 1,045 as. (1910), joista n. 2%
suomenkielisiä (1900) ; 187 ruokakuntaa (1901) ;
pääelinkeinona kalastus ja merenkulku,
maanviljelys vähäisempää. 74 hevosta ja 398 nautaa
(1909). Laivasto käsittää kaikkiaan 17
purjelaivaa (yht. 597 netto rek.-ton.). —
Kansakouluja 3 (ruots.). — Apteekkilaatikko (pappilassa).
— Historiallisia muistopaikkoja: ..Fälberg"
niminen vuori, jolla Ahvenanmaan talonpojat
vangitsivat venäläisen joukko-osaston päällikköineen
tou-kok. 1808. — K. on talvilaivaliikenteeltä syrjässä:
laivasillalle 5 km kirkolta. — 2. Seurakunta,
keisarill., Turun arkkihiippak., Ahvenanmaan
ro-vastik.; perustettu katolisella ajalla, erotettu n.
1403 Sundin emäseurakunnasta, mainitaan v:sta
1540 omana khrakuntana. Kirkko harmaasta
kivestä, rakennettu jo ainakin ennen v. 1483
(varustettu alsecco-maalauksilla); eteinen ja
kellotapuli v:lta 1767. L. Tl-nen.

Kummeli (ruots. kummel), merimerkiksi luotu
kivikasa.

Kummer. Ernst Eduard (1810-93), saks.
matemaatikko, Liegnitzin lukion matematiikan
professorina 1834-42, Breslaun yliopiston
vakinaisena professorina 1842-55 ja sen jälkeen
samanlaisessa toimessa Berliinissä.
Viimemainitusta virasta hän otti eron 1884. V. 1863 K. tuli
tiedeakatemian vakinaiseksi sihteeriksi.
Professorinvirkansa ohessa hän hoiti v:sta 1874 alkaen
sota-akatemian opettajan tointa. K:n tieteellinen
tuotanto koskettelee pääasiallisesti
lukuteoreetti-sia ja geometrisia probleemeja. Hän kehitti
kompleksilukujen idealisten alkutekijöitten teoriaa
teoksessa: ..Theorie der idealen Primfactoren der
complexen Zalilen" (1857). K:n tutkimukset
sä-teisparvista („Allgemeine Theorie der
geradlini-gen Stralilensysteme" Crellen „Journal"issa 57:äs
nid. 1859) johti hänet uuden omituisen 4:nnen
asteen pinnan keksimiseen. Tätä pintaa, josta
Fres-nelin aallonpinta on erikoislaji, sanotaan
keksijänsä kunniaksi K:n pinnaksi. V. 1857 K. sai
Pariisin akatemian suuren palkinnon. (U. S:n.)

Kummi ks. Kumi.

Kummit (lat. sponsVres, ruots. faddrar).
Las-tenkasteen tultua kirkossa yleiseksi (n. 200 j. Kr.)
ruvettiin kastetilaisuudessa käyttämään
kummeja, joiden tuli lasten puolesta suorittaa
uskontunnustus sekä vastata kastettujen kristillisestä
kasvatuksesta. Alussa esiintyivät usein
vanhemmatkin kummeina, mutta Mainzin synodissa 813
kiellettiin nimenomaan vanhempien kummina-olo,
ja siten syntyi kirkollinen käytäntö, joka
evankelisessakin kirkossa on ollut voimassa. Yleensä
on kummien tehtävä supistunut
kasteentodistajina olemiseen. Suonien nykyinen kirkkolaki
säätää, että kummien tulee olla
evaukelis-luteri-laisen kirkon jäseniä, H. ehtoollisella käyneitä
ja nuhteettomia (§ 42). E. K-a.

Kummitus, ihmeellinen, käsittämätön ilmiö

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0017.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free