- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
121-122

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kuruliset virkamiehet ... - 1. Kustaa I Vaasa

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

121

Kuruliset virkamiehet—Kustaa

122

jall.-historiassa); Kis, „A kuruc viläg
költé-szete" (1888); Kiildv. „Kuruc (lalok a XVII és
XVIII szäzadböl"’ (1892).] Y. 11".

Kuruliset virkamiehet ks. S e 11 a c u r u 1 i s.

Kuruma (kiin. Jinri’kisa), Japanissa ja
Kiinassa yleisesti käytetyt kaksipyöräiset, yhden tai
kahden mielien vetämät vaunut, joissa on tilaa
yhdelle tai kahdelle hengelle, ks. Japani
(liitekuva) .

Kurva (lat. curvtts = käyrä, kaarenmuotoinen),
käyrä viiva. ks. K ä y r ii. -— Rautatien raiteen
kaarenmuotoinen taive.

Kurvinen, Pietari (s. 1842). saarnaaja ja
uskonnollinen kirjailija. Käytyään Suomen
lähetysseuran lähetyskoulun toimi vv. 1868-75
lähetyssaarnaajana Ambomaalla. Sen jälkeen K.
on vaikuttanut Suonien lähetysseuran ja
Luterilaisen evankeliumiyhdistyksen matkasaarnaajana
sekä kirjailijana. Julkaissut useita kymmeniä
kirjoja ja kirjasia, joista mainittakoon
ambon-kielinen aapiskirja (1889). postillat ..Herran
kansan pyhä lepo" (1889-91) ja .,Herran kansan pyhä
sota" (1892-94) sekä kuukauslehdet ..Kotimainen
lähetys" (1885-92), ..Todistusten joukko" (1889-99)
ja ..Kotimainen lähetys, hengellinen lastenlehti"
(1893-96). ’ A. J. P-ä.

Kurz [-ts], Hermann (1813-73), saks.
runoilija ja novellinkirjoittaja, alkoi kirjallisen
uransa julkaisemalla runoja: ..Gediehte" (1836)
ja „Dichtungen" (1839), joissa ilmenee tunteen
herkkyyttä ja muodon taitavuutta. Myöhemmin
K. etupäässä viljeli romaania ja kertomusta.
Xäistä ansaitsevat mainitsemista „Schillers
Hei-matjahre" (1843), ,.Der Weinaclitsfund" (1855)
ja „Der Sonnenwirt" (1855), huomattavin hänen
kertovista teoksistaan. K:n monista
kirjallishistoriallisista tutkimuksista mainittakoon ..Zu
Shakespearea Leben und Schaffen" (1868).
Kääntäjänäkin K. toimi, saksantaen m. m. Arioston
..Raivoavan Rolandin". Yhdessä Paul Heysen
kanssa K. julkaisi novellikokoelmat „Deutscher
Xovellensehatz" (1870 ja seur.) ja
..Xovellen-schatz des Auslandes" (1872 ja seur.). K:n
kootut teokset ynnä elämäkerran (1874-75. 10 nid.)
julkaisi P. Heyse. [Sulger-Gebing, ,,H. I\., ein
deutscher Volksdiehter" (1904).] J. H-l.

Kus /-((-/, Septuagintan mukaan Etiopia,
vastaa Raamatussa egypt. Kös (ass. Küsu, bab. Kilin,
Amarna-kir jeissä Käsi) nimeä, jolla egyptiläiset
alkuaan tarkoittivat erästä etelässä asuvaa
heimoa, sitten myös Egyptin eteläpuolella olevaa
maata, joka 18:nnen dynastian aikana n. 1500
e. Kr. tehtiin Egyptin maakunnaksi ja vihdoin
n. 1100 kohosi itsenäiseksi valtakunnaksi, ks.
Etiopia. Luultavasti tarkoittaa Raamatun K.
myös Etelä-Arabiaa (vrt. 1 Moos. 2,:,), minkä
lisäksi se (1 Moos. 10s) ehkä on yhteydessä bab.
kasiü (ks. K a s s i i t i t) sanan kanssa. K. T-t.

Kusi ks. V i r t s a.

Kusiainen ks. Muurahaiset.

Kusistan, maakunta Persiassa Farsistanin ja
Luristanin välissä, muinoin Susiana (pers.
Uvadza. Khvadza), n. 101.000 km2. Pääkaupunki
on Disful, Karun-joen oikeanpuolisen sivujoen
varrella. • K. T-t.

Kuski (ruots. kusk, saks. Kutscher, ransk.
cocher, engl. coachman, coachee), ajaja, ajuri.

Kuskuutti (Cu£cus 1. Phalanger maculatus),
n. 50 cm pitkä, puoliapiuain kaltainen pussi-

eläin, joka elää Celebes-saaresta itäänpäin
Poh-jois-Austraaliaan asti. Käyttää pitkää
kierteis-häntäänsä puissa liikkuessaan : elää kasviaineista.
Alkuasukkaat pitävät k:n lihaa suurena
herkkuna. P. B.

Kussmaul, Adolf (1822-1907), sais. lääkäri,
tuli sisätautien professoriksi Erlangeniin 1859.
Breisgaun Freiburgiin 1863 sekä 1876 Strassbur
giin. Etevänä opettajana alallaan K. on varsin
monipuolisesti edistänyt tieteensä kehitystä.
Hänen laajasta tuotannostaan mainittakoon:
„Un-tersuchungen über Ursprung und Wesen der
fall-suehtartigen Zuckungen bei der Verblutung, sowie
der Fallsuclit iiberhaupt" (1857),
„Untersuchun-gen iiber das Seelenleben des neugeborenen
Men-schen" (3:s pain. 1S96), „Cber die Behandlung der
Magenerweiterung durch eine neue Methode".
,,Die Störungen der Sprache". Hänen muistel
Uliansa: ,,Jugenderinnerungen eines alten Arztes"
on ilmestynyt useampia painoksia. J/. O-B.

Kusso-kukat (Suom. farmak. flores kusso).
Abessiiniassa tavattavan, ruusukasvien heimoon
kuuluvan Hagenia abyssinica puun kuivatut
kukat, joita käytetään heisimatolääkkeenä.

J. A. IF.

Kustaa (Gustaf), Ruotsin kuninkaita.

1. K. I Vaasa (1497-1560), syntyi Lindholmin
linnassa Uplannissa 3 p. toukok. 1497 (toisen tie
dou mukaan
Rydbo-holmissa 12 p. tuokok.
1496). Hänen isänsä
oli valtaneuvos Eerik
Juhananpoika Väse
(ks. Väse) ja
äitinsä Cecilia
Maununtytär n. s. Eka-sukua.
Lapsuudessaan hänen
mainitaan oleskelleen
Suomessa,
Ahvenanmaalla, jossa isä
muutamina 1500-luvun
ensi vuosina oli
Kastelholmassa isäntänä.
Käytyänsä oppia
Upsalassa nuori ylimys
tuli Sten Sture
nuoremman hoviin ja otti
osaa sotaan
tanskalaisia vastaan. Brännkyrkan taistelussa 1518 hän
kantoi Ruotsin päälippua. mutta vietiin sen
jälkeen panttivankina petollisesti Tanskaan. Vuoden
päästä hän kuitenkin piiäsi pakenemaan, ensin
Lyypekkiin ja sitten Ruotsiin. Mutta kohta sen
jälkeen koko maa joutui Kristiern II :n
valtaan, ja saatuansa tiedon Tukholman verilöylystä,
jossa muiden muassa hänen isänsä mestattiin,
K. V. pakeni Taalainmaahan, yrittäen täällä
nostaa talonpojat kapinaan ja monta kertaa
ikäänkuin ihmeen avulla pelastuen häntä liikaa
ajavien tanskalaisten käsistä. Ensin taalalaiset
kuitenkaan eivät näyttäneet häntä kuulevan ja
epätoivoissaan hän jo aikoi jättää isänmaansa,
kun muutos mielissä tapahtui: K. V. valittiin
,,Taalainmaan ja Ruotsin valtakunnan
päälliköksi" ja kapina alkoi tammikuussa 1521. Pian
nähtiin, että tyytymättömyys Kristiernin
hirmuvaltaan oli yleinen koko Ruotsissa, kaikkialla
noustiin kapinaan ja muukalaiset karkoitettiin.
Vadstenassa K. V. valittiin valtionhoitajaksi, ja

Kustaa Vaasa.
(Upsalan yliopiston kokoelmissa
säilytetyn muotokuvan mukaan).

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0075.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free